{"id":536,"date":"2016-09-11T16:03:00","date_gmt":"2016-09-11T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-kirkon-250-vuotisjuhlamessussa-11-9-2016-virolahden-kirkossa\/"},"modified":"2024-03-06T16:12:40","modified_gmt":"2024-03-06T16:12:40","slug":"saarna-kirkon-250-vuotisjuhlamessussa-11-9-2016-virolahden-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2016\/09\/11\/saarna-kirkon-250-vuotisjuhlamessussa-11-9-2016-virolahden-kirkossa\/","title":{"rendered":"Saarna kirkon 250-vuotisjuhlamessussa 11.9.2016 Virolahden kirkossa"},"content":{"rendered":"

Jeesus l\u00e4hti Nainin kaupunkiin, ja h\u00e4nen kanssaan kulkivat opetuslapset ja suuri joukko ihmisi\u00e4. Kun h\u00e4n jo oli l\u00e4hell\u00e4 kaupungin porttia, sielt\u00e4 kannettiin kuollutta, leski\u00e4idin ainoaa poikaa, ja \u00e4idin mukana oli runsaasti kaupungin v\u00e4ke\u00e4. Naisen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n Herran k\u00e4vi h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4\u00e4liksi, ja h\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 itke.\u201d H\u00e4n meni paarien viereen ja kosketti niit\u00e4, ja kantajat pys\u00e4htyiv\u00e4t. H\u00e4n sanoi: \u201dNuorukainen, min\u00e4 sanon sinulle: nouse!\u201d Silloin kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua, ja Jeesus antoi h\u00e4net takaisin \u00e4idille. Kaikki joutuivat pelon valtaan ja ylistiv\u00e4t Jumalaa sanoen: \u201dMeid\u00e4n keskuuteemme on ilmaantunut suuri profeetta. Jumala on tullut kansansa avuksi.\u201d<\/em>(<\/em>Luuk. 7:11-16).<\/em><\/p>\n

Virolahti on Kaakkois-Suomen vanhimpia paikkakuntia ja hiippakuntamme vanhimpia seurakuntia. Ensimm\u00e4inen historiallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336, jolloin se mainitaan yhten\u00e4 kauppapaikkana yhdess\u00e4 Viipurin ja Vehkalahden kanssa. Viipurin linnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 my\u00f6nsi Tallinnan porvareille oikeuden k\u00e4yd\u00e4 kauppaa Virolahden ”civitaksessa” eli kaupungissa. N\u00e4in t\u00e4n\u00e4 vuonna vietet\u00e4\u00e4n Virolahden 680-vuotisjuhlavuotta.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n on syyt\u00e4 kiitt\u00e4\u00e4 kotipaikkakunnasta, seurakunnasta, sen merkityksest\u00e4 ja vaikutuksesta Virolahdella el\u00e4neiden ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n 680 vuoden aikana. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on syyt\u00e4 kiitt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 edelt\u00e4neiden sukupolvien ty\u00f6st\u00e4. Ajattelen niit\u00e4 virolahtelaisia, jotka ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kantaneet vastuuta vuosisatojen aikana. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 hedelmist\u00e4 ja vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4 me p\u00e4\u00e4semme osallisiksi.<\/p>\n

Kuluvana vuotena vietet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Virolahden nykyisen kirkon 250-vuotisjuhlaa. Kirkon historia on hyvin mielenkiintoinen ja monivaiheinen. Nykyist\u00e4\u00a0kirkkoa edelt\u00e4v\u00e4\u00a0rakennus oli 1620-luvulla niin huonossa kunnossa, ett\u00e4 seurakunnassa suunniteltiin uuden kirkon rakentamista.\u00a0Vuonna 1646 kehotettiin Virolahden seurakuntaa rakentamaan uusi kirkko, koska k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut kirkko oli \u201dvanha ja rappeutunut\u201d. Vanhaa kirkkoa p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin korjata. Uudemman kerran seurakuntaa kehotettiin vuonna 1761 rakentamaan uusi kirkko, sill\u00e4 entinen kirkko oli k\u00e4ynyt liian pieneksi. N\u00e4in sitten tehtiin 6.1.1763 p\u00e4\u00e4t\u00f6s uuden kirkon rakentamisesta.<\/p>\n

Kirkon rakentajaksi valittiin Tuomas Ragwaldinpoika Suikkanen. Rakentaminen ei ollut aivan yksinkertaista, sill\u00e4 muun muassa kirkon rakentamiseen ker\u00e4ttyj\u00e4 varoja varastettiin vuonna 1765 l\u00e4hes 200 ruplaa. Samana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 jouduttiin ty\u00f6t keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun tukkeja ja lautoja ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti. Rakennusty\u00f6t jatkuivat vasta seuraavana vuonna. Uusi kirkko kuitenkin valmistui vuonna 1766. Kirkon sisustust\u00f6it\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n palkattiin puusepp\u00e4 Mikael Stoffert. H\u00e4n sai ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1768.<\/p>\n

Kirkkoa on pit\u00e4nyt kahden ja puolen vuosisadan aikana korjata moneen kertaan. Korjauksetkaan eiv\u00e4t ole sujuneet aivan ongelmitta. Vuonna 1843 p\u00e4\u00e4tettiin kirkon perusteellisesta korjauksesta ja laajentamisesta. Kirkon katto vuoti ja se oli liian pieni kasvavalle seurakunnalle. P\u00e4\u00e4t\u00f6s johti pitk\u00e4lliseen riitaan virolahtelaisten ja miehikk\u00e4l\u00e4l\u00e4isten kesken. Senaatti p\u00e4\u00e4tti 1854, ett\u00e4 vanhan kirkon tilalle on teht\u00e4v\u00e4 kivikirkko. Kivi\u00e4 ehdittiin jo vet\u00e4\u00e4 uutta kirkkoa varten. Hanke raukesi Miehikk\u00e4l\u00e4n seurakunnan eroon Virolahdesta. Vihdoin 1864 p\u00e4\u00e4stiin sopimukseen kirkon korjauksesta. Sittemmin kirkkoa on korjattu suuressa remontissa 1939 ja useita kertoja senkin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n iloitsemme ja kiit\u00e4mme siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirkko on palvellut seurakuntaa 250 vuoden ajan. Karkeasti arvioiden t\u00e4ss\u00e4 kirkossa on vietetty yli 15\u00a0000 jumalanpalvelusta. Virolahtelaiset ovat viett\u00e4neet t\u00e4ss\u00e4 kirkossa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtia Jumalan edess\u00e4, h\u00e4nelle kiitosta antaen ja apua anoen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kastettu, konfirmoitu, vihitty avioliittoon ja siunattu hautaan tuhansia virolahtelaisia. Lukemattomat rukoukset ovat t\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n rakennuksen. Kaikkien n\u00e4iden vaiheiden ja kokemusten j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4 tahansa rakennus. T\u00e4m\u00e4 on kotikirkko.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n juhlap\u00e4iv\u00e4n evankeliumi tuo esiin yhden t\u00e4rke\u00e4n kirkkorakennuksen merkityksen.<\/p>\n

Pienen Nainin kaupungin portilla kulki hautaussaatto. Sen k\u00e4rjess\u00e4 liikkui yksin\u00e4inen \u00e4iti. H\u00e4n on menett\u00e4nyt poikansa, ainokaisensa. Lapsen menett\u00e4misen suru on lohdutonta. Kaiken lis\u00e4ksi h\u00e4nen miehens\u00e4kin on kuollut jo vuosia sitten, eik\u00e4 muita j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 pojan lis\u00e4ksi ole. \u00c4iti oli menett\u00e4nyt paitsi pojan ja perheenj\u00e4senen, h\u00e4nen mukanaan my\u00f6s sosiaaliturvan ja tulevaisuuden toivon. Ei ollut el\u00e4kkeit\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00f6tilej\u00e4 tai vanhainkoteja. Oma poika olisi pit\u00e4nyt h\u00e4nest\u00e4 huolta, nyt h\u00e4n j\u00e4i vain toisten ihmisten almujen varaan.<\/p>\n

Hautausmaat sijaitsivat juutalaisten s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisesti kaupungin muurien ulkopuolella. Hautaussaatto oli tulossa ulos kaupungista ja Jeesus seuralaisineen menossa kaupunkiin. Molemmat kulkueet pys\u00e4htyiv\u00e4t.<\/p>\n

Leski\u00e4iti oli t\u00e4ysin toivoton. H\u00e4n ei osannut pyyt\u00e4\u00e4 apua. H\u00e4nen uskostaan ei edes mainita mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei osannut tulla Jeesuksen luokse valittamaan tilaansa. Silti Jeesus kohtasi h\u00e4net. Luukas kertoo, ett\u00e4 naisen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n Herran k\u00e4vi h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4\u00e4liksi. Jeesus tuli \u00e4idin luokse s\u00e4\u00e4lien syv\u00e4sti h\u00e4nt\u00e4 toivottomassa tilanteessa. T\u00e4llainen Vapahtaja meill\u00e4 on. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 jo ennen kuin osaamme pyyt\u00e4k\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 me tarvitsemme. H\u00e4n s\u00e4\u00e4lii meit\u00e4 inhimillisiss\u00e4 k\u00e4rsimyksiss\u00e4mme.<\/p>\n

Suomenkieless\u00e4 sana \u201ds\u00e4\u00e4li\u201d ei avaa sit\u00e4 syv\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4, mik\u00e4 sill\u00e4 on Uuden testamentin kreikassa. Meill\u00e4 s\u00e4\u00e4limiseen liittyy kielteisi\u00e4 merkityksi\u00e4. Helposti s\u00e4\u00e4lij\u00e4 asettuu s\u00e4\u00e4lin kohteen yl\u00e4puolelle.S\u00e4\u00e4lin takana on usein tunne siit\u00e4, ett\u00e4 \u201donneksi minulla menee paremmin kuin tuolla toisella\u201d. Raamatussa verbi \u201ds\u00e4\u00e4li\u00e4\u201d on hyvin voimakas ilmaus. Se kuvaa ihmisen ja Jumalan kaikkein syvimpi\u00e4 ja sisimpi\u00e4 tuntoja. Ehk\u00e4 l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 suomenkieless\u00e4 olisi sellainen vilpit\u00f6n my\u00f6t\u00e4tunto, joka johtaa auttamiseen ja konkreettiseen apuun. Jeesuksen s\u00e4\u00e4li kuvaa Jumalan syd\u00e4mellist\u00e4 rakkautta ja armahtavaisuutta.<\/p>\n

Jeesuksen sanat leski\u00e4idille ovat lyhyet: \u201d\u00c4l\u00e4 itke.\u201d<\/em> Lyhyeen viestiin tiivistyy paljon. Itku on luonnollinen reaktio menetyksen ja surun keskell\u00e4. Mutta Jeesuksen edess\u00e4 ei tarvitse itke\u00e4. Jumala huolehtii t\u00e4st\u00e4 toivottomaan tilanteeseen joutuneesta leskest\u00e4kin. Jeesus ei katso ylimalkaisesti meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja vaikeuksia. H\u00e4n suhtautuu meihin ja ongelmiimme suurella my\u00f6t\u00e4tunnolla ja haluaa auttaa meit\u00e4. Kristuksella on valta kuolemankin yli. Mik\u00e4\u00e4n mahti t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ei ole niin suuri, etteik\u00f6 Kristus pit\u00e4isi sit\u00e4 hallinnassaan. Siit\u00e4 on merkkin\u00e4 se, ett\u00e4 Jeesus her\u00e4tti kuolleista Nainin leski\u00e4idin pojan. Jeesuksella oli valta kuolemankin yli. Tapahtui ihme. Leski\u00e4iti sai poikansa takaisin.<\/p>\n

Nainin ihme ennakoi tulevaa. Kuolleen her\u00e4tt\u00e4minen ennakoi Jeesuksen omaa yl\u00f6snousemista. Ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat synnyttiv\u00e4t kristillisen kirkon. Siksi me t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin viet\u00e4mme jumalanpalvelusta sunnuntaina, yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Olemme yhdess\u00e4 kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Jumalaa, koska Herramme on yl\u00f6snoussut ja el\u00e4\u00e4. Kuoleman valta on voitettu. Yl\u00f6snousemuksen toivosta kristillinen kirkko ja yksityinen kristitty ovat saaneet voimansa el\u00e4m\u00e4n arkeen, vastoink\u00e4ymisiin ja menetyksiin. Evankeliumissa ihmiset todistivat kokemuksenaan: \u201dJumala on tullut kansansa avuksi.\u201d<\/em><\/p>\n

Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Virolahden 250-vuotiasta kirkko on luonnehdittu toisinaan tiimalasikirkoksi. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 alttarin, parvekkeiden ja penkkien yhteisen\u00e4 koristeluaiheena on puuhun kaiverrettu tiimalasi. T\u00e4m\u00e4 vanha kristillinen kuva muistuttaa kirkossak\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ajan nopeasta kulumisesta. Kerran jokaiselle koittaa kuoleman hetki. T\u00e4ss\u00e4 kirkossa on siunattu hautaan lukemattomia ihmisi\u00e4. Nainin hautaussaaton tavoin l\u00e4heisi\u00e4 ihmisi\u00e4 on saatettu hautausmaahan. Kirkko muistuttaa meit\u00e4 ajan kulumisesta, ajallisen el\u00e4m\u00e4n lyhyydest\u00e4 ja kuolevaisuudesta.<\/p>\n

Kuitenkin ennen kaikkea kirkko muistuttaa kuoleman voittamisesta. Kirkkona ja sen j\u00e4senin\u00e4 me katselemme kuolemaa Jeesuksen ristin ja yl\u00f6snousemuksen l\u00e4pi. Jeesus Kristus kuoli, mutta Is\u00e4 her\u00e4tti Poikansa kuolleista. Nyt h\u00e4n el\u00e4\u00e4 seurakuntansa, meid\u00e4n keskell\u00e4mme. H\u00e4n rohkaisee meit\u00e4, kuten h\u00e4n aikoinaan rohkaisi kuolleen pojan \u00e4iti\u00e4: \u201d\u00c4l\u00e4 itke.\u201d<\/em> Nuo Jeesuksen sanat kantakoot sinua, joka nyt itket l\u00e4heisesi kuolemaa. Itke, mutta \u00e4l\u00e4 itke lohduttomasti. Kaikki on h\u00e4nen k\u00e4dess\u00e4\u00e4n, l\u00e4heisesi ja sin\u00e4 itse.<\/p>\n

Virolahden kirkon alttaritaulu on taiteilija Oskar Paatelan Kristuksen hautaamista esitt\u00e4v\u00e4 maalaus vuodelta 1914. Alttaritaulu kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 kuolemallaan Jeesus voitti kuoleman. Jeesus kuoli ja haudattiin, mutta h\u00e4n ei j\u00e4\u00e4nyt hautaan, vaan nousi yl\u00f6s. Jokainen kirkko on yl\u00f6snousemuksen ja toivon merkki. Virolahden kirkko julistaa olemassaolollaan toivon viesti\u00e4 Jumalasta, joka pit\u00e4\u00e4 meist\u00e4 huolta. \u201dJumala on tullut kansansa avuksi.\u201d<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jeesus l\u00e4hti Nainin kaupunkiin, ja h\u00e4nen kanssaan kulkivat opetuslapset ja suuri joukko ihmisi\u00e4. Kun h\u00e4n jo oli l\u00e4hell\u00e4 kaupungin porttia, sielt\u00e4 kannettiin kuollutta, leski\u00e4idin ainoaa poikaa, ja \u00e4idin mukana oli runsaasti kaupungin v\u00e4ke\u00e4. Naisen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n Herran k\u00e4vi h\u00e4nt\u00e4 s\u00e4\u00e4liksi, ja h\u00e4n sanoi: \u201d\u00c4l\u00e4 itke.\u201d H\u00e4n meni paarien viereen ja kosketti niit\u00e4, ja kantajat pys\u00e4htyiv\u00e4t. H\u00e4n … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[24],"class_list":["post-536","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=536"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4495,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/536\/revisions\/4495"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}