Piispantarkastuksen juhlamessu<\/p>\n
Saarna piispantarkastuksen juhlamessussa 12.2.2017 Lemin kirkossa<\/strong><\/p>\n Pietari sanoi Jeesukselle: \u201dMe olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mit\u00e4 me siit\u00e4 saamme?\u201d \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Jeesus sanoi heille: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u201dTotisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyess\u00e4 istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni t\u00e4hden on luopunut talostaan, veljist\u00e4\u00e4n tai sisaristaan, is\u00e4st\u00e4\u00e4n, \u00e4idist\u00e4\u00e4n tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. Mutta monet ensimm\u00e4iset tulevat olemaan viimeisi\u00e4 ja viimeiset ensimm\u00e4isi\u00e4.\u201d<\/em> (Matt. 19:27-30).<\/p>\n Koulun \u00e4idinkielen tunnilta painui mieleeni m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4: \u201dTautologia on saman asian tarpeetonta toistamista.\u201d Opettaja antoi palautetta ainekirjoituksistamme. Ilmeisesti minun aineessani oli liikaa saman asian toistoa, kun tuo m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 j\u00e4i muistiini vuosikymmeniksi: \u201dTautologia on saman asian tarpeetonta toistamista.\u201d<\/p>\n Evankeliumikirjassa on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n otsikkona \u201dAnsaitsematon armo\u201d. T\u00e4m\u00e4 sanapari on oikeastaan tautologia. Nimitt\u00e4in sana \u201darmo\u201d merkitsee, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voi ansaita, se on siis ansaitsematon. Armo on sellaista Jumalan rakkautta, jonka saamme omaksemme ilman omaa ansiotamme. Rippikoulusta on tuttu armon muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6, jossa alkukirjaimista muodostuu sana ARMO: Ansioton Rakkaus Minun Osakseni.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n teksteiss\u00e4 muistutetaan, ett\u00e4 Jumalan armoa ei ansaita. H\u00e4nen hyvyytens\u00e4 on sama kaikkia kohtaan. Siksi on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 evankeliumiteksti alkaa Pietarin kysymyksell\u00e4 Jeesukselle: \u201dMe olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mit\u00e4 me siit\u00e4 saamme?\u201d<\/em> Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole kaukana armosta? Eik\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 ole pikemminkin kyse palkkiosta tai palkasta? Pietari per\u00e4\u00e4 palkkaa siit\u00e4, ett\u00e4 ovat luopuneet kaikesta ja l\u00e4hteneet seuraamaan Jeesusta.<\/p>\n Pietarin kysymys kuulostaa tutulta, suorastaan meid\u00e4n aikamme ihmisen kysymykselt\u00e4. Aivan kuin Pietari pohtisi, onko Jeesuksen seuraamisessa mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4. Kannattaako sit\u00e4 varten tehd\u00e4 uhrauksia? Mit\u00e4 siit\u00e4 saa ja hy\u00f6tyy? T\u00e4t\u00e4 my\u00f6s moni aikamme ihminen pohtii.<\/p>\n Juuri p\u00e4iv\u00e4n evankeliumikatkelmaa ennen on Matteuksen evankeliumissa kerrottu rikkaasta nuorukaisesta. H\u00e4n kysyi Jeesukselta, mit\u00e4 h\u00e4nen tulisi tehd\u00e4 saadakseen iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. Jeesus oli kehottanut h\u00e4nt\u00e4 myym\u00e4\u00e4n kaiken omaisuutensa, antamaan rahat k\u00f6yhille ja seuraamaan sitten h\u00e4nt\u00e4. T\u00e4llainen ehdotus oli ollut nuorelle miehelle liian vaikea noudatettavaksi. H\u00e4n ei voinut luopua siit\u00e4, mit\u00e4 omisti, vaan tuli murheelliseksi ja l\u00e4hti pois.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n kertomuksen j\u00e4lkeen Pietari otti puheeksi omansa ja muiden Jeesusta seuranneiden aseman. \u201dEnt\u00e4 me? Me olemme luopuneet kaikesta, mit\u00e4 me saamme?\u201d H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ytyy vastakohtana rikkaalle nuorukaiselle. Pietari vetoaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ja muut Jeesusta seuranneet ovat j\u00e4tt\u00e4neet kaiken.<\/p>\n Nyt Jeesuksella olisi mahdollisuus nuhdella opetuslapsiaan siit\u00e4, kuinka huonosti he olivat ymm\u00e4rt\u00e4neet armon. Jeesus ei kuitenkaan toimi niin. H\u00e4n ei aseta Pietarin kysymyst\u00e4 kyseenalaiseksi. P\u00e4invastoin h\u00e4n lupaa jokaiselle, joka on luopunut Kristuksen t\u00e4hden omaisuudestaan tai l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n, satakertaisen palkan ja lis\u00e4ksi iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. Mit\u00e4 onkaan ajallinen hyvinvointi, onni ja el\u00e4m\u00e4n mielekkyys verrattuna ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan yhteydess\u00e4? El\u00e4m\u00e4n mielekkyys ja Jumalan lahjat paljastuvat tavalla, jota ei ennen osannut arvata. Se my\u00f6s antaa esimakua siit\u00e4 ikuisen el\u00e4m\u00e4n palkasta, jonka Jeesus lupaa. Sellainen palkka voi tulla vain Jumalan armosta, ei ihmisen omasta uhrautumisesta, sis\u00e4lsi se miten paljon luopumista tahansa. Kaikki on lopulta yksin Jumalan lahjaa eik\u00e4 palkkiota tai hyvityst\u00e4 ihmisen omista ansioista.<\/p>\n Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. Heinjoelta on per\u00e4isin sanonta: \u201dOorninki olla pitt\u00e4\u00e4, sano Lemin lukkar, ko kananpoikia piiskas.\u201d Onkohan meilt\u00e4 \u201doorninki\u201d eli j\u00e4rjestys kadoksissa t\u00e4ss\u00e4 armon asiassa? Olemmeko mahtaneet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 armon oikein?<\/p>\n Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer on puhunut halvasta armosta ja kalliista armosta. Halvalla armolla h\u00e4n tarkoitti armoa yleisen\u00e4 periaatteena, jossa synti\u00e4 katsotaan l\u00e4pi sormien. \u201dHalpa armo merkitsee synnin eik\u00e4 syntisen vanhurskauttamista.\u201d (Kutsu seuraamiseen, s 10). Halpa armo oli anteeksiantamuksen julistusta ilman kutsua parannukseen, el\u00e4m\u00e4n uudistumiseen ja Kristuksen seuraamiseen. \u201dHalpa armo on armoa ilman Kristuksen seuraamista, armoa ilman risti\u00e4, armoa ilman el\u00e4v\u00e4\u00e4, ihmiseksi tullutta Jeesusta Kristusta.\u201d (Kutsu seuraamiseen, s 11). Bonhoefferin mielest\u00e4 kirkon julistus on sortunut halvan armon julistamiseen. Se on merkinnyt luterilaisen kristillisyyden v\u00e4\u00e4ristymist\u00e4. Vaikka Bonhoefferin arviosta on kulunut vuosikymmeni\u00e4, se on edelleen ajankohtainen muistutus meid\u00e4nkin kirkollemme erityisesti n\u00e4in reformaation merkkivuotena. Kollegani Jari Jolkkonen on sanonut, ett\u00e4 \u201dedell\u00e4 kuvattu \u2019halvan armon ongelma\u2019 on vakavin haaste useimmille l\u00e4nsimaisille luterilaisille kirkoille nykyaikana\u201d. (Armon horisontit \u2013 huomisen luterilaisuus, s 44).<\/p>\n Bonhoefferin mukaan oikea armo on kallista armoa. Siit\u00e4 on maksettu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kova hinta: Jeesuksen k\u00e4rsimys ja ristinkuolema. T\u00e4st\u00e4 Martti Luther opettaa V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 katekismuksessa toisen uskonkappaleen selityksess\u00e4. Kristus on lunastanut meid\u00e4t ja ostanut meid\u00e4t vapaiksi, \u201dei kullalla eik\u00e4 hopealla, vaan pyh\u00e4ll\u00e4, kalliilla verell\u00e4\u00e4n ja syytt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4rsimisell\u00e4\u00e4n ja kuolemallaan\u201d. Armoa ei tule pit\u00e4\u00e4 halpana, sill\u00e4 sen hintana on Jumalan oman rakkaan Pojan veri. Siksi armoa ei tule julistaa yleisen\u00e4 periaatteena, joka vain peitt\u00e4\u00e4 synnin. Armo ei ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 synti\u00e4 kohtaan, synnin hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja siunaamista. Armo ei ole synnin vaan syntisen vanhurskauttamista Jeesuksen Kristuksen korvaamattoman kalliin uhrin t\u00e4hden. Kalliiseen armoon kuuluu aina parannuksen tekeminen ja Kristuksen seuraaminen. Koska Jumala ottaa synnin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tosissaan – niin tosissaan, ett\u00e4 uhrasi oman poikansa syntien sovitukseksi – niin my\u00f6s meid\u00e4n tulee suhtautua syntiin vakavasti.<\/p>\n Oikea armo on siis kallista armoa. Sit\u00e4 ihminen ei voi itse ansaita. Se on ilmaista ja lahjaa. Kukaan ihminen ei voi itse sovittaa syntej\u00e4\u00e4n eik\u00e4 ostaa itse\u00e4\u00e4n omilla teoillaan vapaaksi. Kristuksen ristinpuussa maksaman kalliin hinnan takia me saamme syntimme anteeksi ilmaiseksi, ansaitsematta, yksin armosta. T\u00e4m\u00e4 oli uskonpuhdistuksen suuri l\u00f6yt\u00f6. Ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen t\u00e4hden. Lemin kirkossa lemil\u00e4isen Antti Muukan maalaama alttaritaulu (1926) ristiinnaulitusta muistuttaa jatkuvasti t\u00e4st\u00e4 uskomme ytimest\u00e4.<\/p>\n Armo on kallista, sill\u00e4 se maksoi Jeesukselle koko el\u00e4m\u00e4n. Armo on kallista, koska se maksaa meillekin koko el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n Jeesus kutsuu meit\u00e4 seuraajikseen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun j\u00e4ljess\u00e4ni, h\u00e4n kielt\u00e4k\u00f6\u00f6n itsens\u00e4, ottakoon ristins\u00e4 ja seuratkoon minua. Sill\u00e4 se, joka tahtoo pelastaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, kadottaa sen, mutta joka el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 minun t\u00e4hteni kadottaa, on sen l\u00f6yt\u00e4v\u00e4.” (Matt. 16:24). Kallis armo vie ihmisen ristin yst\u00e4v\u00e4ksi. Usko on Kristuksen seuraamista, h\u00e4nen avaamansa tien kulkemista. Kyse on kokonaisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta, jossa t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole, mit\u00e4 min\u00e4 saan, vaan miten min\u00e4 voin palvella toisia. T\u00e4lle tielle Kristus kutsuu meit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kutsuu meit\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n omaa paikkaamme, jossa voimme luottaa Jumalaan ja palvella l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme.<\/p>\n Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Piispantarkastuksen juhlamessu Saarna piispantarkastuksen juhlamessussa 12.2.2017 Lemin kirkossa Pietari sanoi Jeesukselle: \u201dMe olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mit\u00e4 me siit\u00e4 saamme?\u201d \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Jeesus sanoi heille: \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u201dTotisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyess\u00e4 istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[23],"class_list":["post-555","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4516,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/4516"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}