{"id":56,"date":"2015-11-25T16:04:38","date_gmt":"2015-11-25T16:04:38","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/luterilais-ortodoksisen-teologisen-dialogin-ja-ekumenian-tulevaisuuden-nakymia\/"},"modified":"2024-02-11T12:07:07","modified_gmt":"2024-02-11T12:07:07","slug":"luterilais-ortodoksisen-teologisen-dialogin-ja-ekumenian-tulevaisuuden-nakymia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2015\/11\/25\/luterilais-ortodoksisen-teologisen-dialogin-ja-ekumenian-tulevaisuuden-nakymia\/","title":{"rendered":"Luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin ja ekumenian tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Puheenvuoro suomalaisen luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin 25-vuotisjuhlaseminaarissa 25.11.2015 Helsingiss\u00e4<\/p>\n<p>Konstantinopolin patriarkaatin piispainkokous kokoontui elo-syyskuun vaihteessa 2015 Turkin Istanbulissa. Karjalan ja Suomen arkkipiispa Leo totesi piispainkokouksen puheenvuorossaan, ett\u00e4 dialogissa luterilaisten kanssa on saavutettu hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 monien keskeisten teemojen kohdalla. T\u00e4llaisia ovat h\u00e4nen mukaansa kirkko, armo, ilmoitus, pelastus ja Raamattu. Dialogin haasteena on ihmisk\u00e4sityksen ja monien dogmaattisten kysymysten ohella luterilaisen kirkon liian tiivis kytkent\u00e4 enemmist\u00f6demokratiaan esimerkiksi eettisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Samoin arkkipiispan mielest\u00e4 haasteita on my\u00f6s siin\u00e4, miten muiden kuin luterilaiseen kirkkoon kuuluvien hengellist\u00e4 integriteetti\u00e4 kunnioitetaan. H\u00e4nen mukaansa ekumeenista luottamusta heikent\u00e4\u00e4, jos luterilainen pappi kastaa tai hautaa tietoisesti ortodokseja tai jakaa sairaalassa ehtoollista ortodoksisen kirkon j\u00e4senille. (Ortodoksisuus ja ekumenia, ort.fi 1.9.2015).<\/p>\n<p>Kotimaa-lehden toimittaja Jussi Rytk\u00f6nen arvioi kolumnissaan arkkipiispa Leon puheenvuoroa. Rytk\u00f6nen p\u00e4\u00e4tti tekstins\u00e4 toteamukseen: \u201dNyt iso asia on t\u00e4ss\u00e4: Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko sulki taannoin dialogin oven Suomen luterilaisen kirkon edest\u00e4. Mahtaako kotimaisen dialogin kohtalo olla joskus sama?\u201d (Luterilaisten sokeus. Kotimaa 10.9.2015).<\/p>\n<p>Toimittaja Jussi Rytk\u00f6sen kysymys on aiheellinen, jos tarkastelee viime aikojen kehityst\u00e4 monien kirkkojen sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4lill\u00e4. Rajalinjoja on vedetty, muureja pystytetty ja aitoja rakennettu. Erityisesti eettisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 on tullut vedenjakajia, jotka ovat lis\u00e4nneet polarisaatiota ja j\u00e4nnitteit\u00e4. Uhkaavatko ne suomalaista luterilais-ortodoksista teologista dialogia?<\/p>\n<p>Luterilaisen kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta korostan kolmea seikkaa etsiess\u00e4ni vastausta luterilais-ortodoksisten teologisten keskustelujen tulevaisuudelle Suomessa.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4 kyse on kirkon olemuksesta. Kirkon ykseys on olennainen osa kristillist\u00e4 uskoa. Se ei ole vain yksi mahdollinen piirre uskossamme, vaan kuuluu keskeisesti uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jeesuksen rukous velvoittaa meit\u00e4 kirkkona: \u201dMin\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 he kaikki olisivat yht\u00e4, niin kuin sin\u00e4, Is\u00e4, olet minussa ja min\u00e4 sinussa. (Joh. 17:21a).<\/p>\n<p>Ekumenia on kristillisest\u00e4 uskosta nouseva liike, jonka tavoitteena on kirkon n\u00e4kyv\u00e4 ykseys. Ollakseen uskollisia Jeesukselle ja omalle olemukselleen kirkkojen on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 dialogia toistensa kanssa. Siksi niiden on entist\u00e4 pontevammin keskusteltava kesken\u00e4\u00e4n ja etsitt\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 vastauksia muun muassa arkkipiispa Leon esitt\u00e4miin kysymyksiin.<\/p>\n<p>Ekumenian p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4, vaikka sen toteutumiseen on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n matkaa. T\u00e4st\u00e4 Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajan teht\u00e4v\u00e4t j\u00e4tt\u00e4nyt piispa Teemu Sippo on hiljakkoin muistuttanut. \u201dOnko ekumenian p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 todella kristittyjen ykseys, niin kuin ainakin me katolilaiset ajattelemme, vai onko se ennemmin jonkinlaista yhdess\u00e4 Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen uskomista Raamatun mukaan, yhdess\u00e4 ylist\u00e4mist\u00e4 ja rukoilemista?\u201d (Ole katolilainen uskollisesti ja iloiten. Fides 13.11.2015). T\u00e4ss\u00e4 on piispan mukaan jatkuva haaste ekumenialle. Se on sit\u00e4 my\u00f6s ortodoksis-luterilaiselle dialogille Suomessa ja siksi oppikeskusteluja tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Toiseksi Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dialogi palvelee maailmanlaajaa ekumeniaa ja kristillist\u00e4 todistusta. Arkkipiispa John Vikstr\u00f6m totesi ensimm\u00e4isten teologisten neuvottelujen avauspuheessa 28.9.1989 Mikkeliss\u00e4, ett\u00e4 \u201dvaikka kysymyksess\u00e4 on kahden kansallisen kirkon kohtaaminen ja keskustelu Suomessa, keskustelussa on mukana kirkkojemme koko traditio. Me emme edusta vain suomalaista kristillisyytt\u00e4, vaan samalla omaa opillista perint\u00f6\u00e4mme, id\u00e4n ja l\u00e4nnen traditiota. Kysymys on id\u00e4n ja l\u00e4nnen perinteen kohtaamisesta.\u201d Kahden kansankirkkomme v\u00e4lisill\u00e4 oppikeskusteluilla k\u00e4ymme samalla maailmanlaajaa ekumeenista dialogia ja tuemme sit\u00e4.<\/p>\n<p>Globaalin ekumenian lis\u00e4ksi luterilais-ortodoksinen dialogi Suomessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n yhteisen todistuksen vuoksi. Molemmat kansankirkon toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa aikana, joka monella tavalla haastaa kirkkoja. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6, suomalaisen yhteiskunnan arvomaailma ja mielipideilmasto vaikuttavat kirkkojemme el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhteinen keskustelu voi vahvistaa kummankin kansankirkon identiteetti\u00e4, mutta se my\u00f6s auttaa kirkkoja palvelemaan yhdess\u00e4 suomalaista yhteiskuntaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4vien ihmisten ajalliseksi ja iankaikkiseksi parhaaksi. \u00c4sken lukemani Jeesuksen kehotus jatkuu: \u201dNiin tulee heid\u00e4nkin olla yht\u00e4 meid\u00e4n kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun l\u00e4hett\u00e4neen minut.\u201d (Joh. 17:21b). T\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitsemme my\u00f6s tulevaisuudessa ortodoksis-luterilaista dialogia Suomessa. Se on suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, \u201djotta maailma uskoisi\u201d.<\/p>\n<p>Kolmanneksi reformaation perint\u00f6 velvoittaa luterilaista kirkkoa ekumeeniseen aktiivisuuteen ja avaruuteen. Luterilaisena oleminen ja ekumeenisuus eiv\u00e4t ole vaih\u00adtoehtoja tai vastakohtia, vaan saman uskon ilmentymi\u00e4. Kirkkomme on tunnustuksellinen luterilainen kirk\u00adko. Uskollisena omalle traditiolleen ja tunnustuk\u00adselleen se pyrkii yksimielisyyteen uskon perustotuuk\u00adsista kaikkien kristittyjen kanssa.<\/p>\n<p>Luterilainen kirkko on semper idem, uskoltaan aina sama. Se on my\u00f6s semper reformanda, muodoltaan alati uudistuva. Ennen kaikkea luterilainen kirkko on semper purificanda, jatkuvasti katumusta ja puhdistusta kaipaava. Reformaation merkkivuoden l\u00e4hestyess\u00e4 on syyt\u00e4 muistuttaa, ettei luterilainen kirkko voi rakentaa vain \u201d1500-luvulla tehtiin suuria\u201d \u2013asenteelle, mist\u00e4 kollegani Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen on varoittanut. Luterilainen kirkko \u2013 kuten jokainen kirkko \u2013 tarvitsee n\u00f6yryytt\u00e4 kuunnella Jumalan ilmoitusta ja palata siihen, n\u00f6yryytt\u00e4 kuunnella toisten kirkkojen uskonkokemusta ja oppia niist\u00e4. Siksi luterilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ekumenialle ei ole vaihtoehtoja. Siksi toivon, ett\u00e4 Suomen ortodoksisen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dialogi jatkuisi ja entisest\u00e4\u00e4n syvenisi.<\/p>\n<p>Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeenisessa strategiassa todetaan: \u201dEkumenia on itse kristillisest\u00e4 uskosta nouseva liike, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on kirkon uudistuminen ja kasvaminen ykseyteen, palveluun ja todistukseen. Ykseys ei ole inhimillisten ponnistelujen tulos vaan syvimmill\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen lahja. Ekumenia on mahdollista vain siell\u00e4, miss\u00e4 uskotaan Kristukseen ja turvaudutaan Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, joka synnytt\u00e4\u00e4 uskon Jumalan sanassa ja sakramenteissa.\u201d (Meid\u00e4n kirkko, ykseytt\u00e4 etsiv\u00e4 kirkko, s 17). Kun pohdimme luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin ja ekumenian tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4, on lopuksi syyt\u00e4 palauttaa mieleemme kaiken perusta. Tarvitsemme jatkuvaa rukousta toistemme puolesta. Kaiken ty\u00f6mme ja ponnistelumme tulee tapahtua epikleesin, Pyh\u00e4n Hengen avuksi pyyt\u00e4misen ilmapiiriss\u00e4. Kirkkojemme v\u00e4lisen dialogin tulevaisuus on pohjimmiltaan Jumalan k\u00e4siss\u00e4. \u201dYkseys ei ole inhimillisten ponnistelujen tulos vaan syvimmill\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen lahja.\u201d T\u00e4t\u00e4 lahjaa meid\u00e4n tulee n\u00f6yr\u00e4sti rukoilla kaikkivaltiaalta Jumalalta.<\/p>\n<p>Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puheenvuoro suomalaisen luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin 25-vuotisjuhlaseminaarissa 25.11.2015 Helsingiss\u00e4 Konstantinopolin patriarkaatin piispainkokous kokoontui elo-syyskuun vaihteessa 2015 Turkin Istanbulissa. Karjalan ja Suomen arkkipiispa Leo totesi piispainkokouksen puheenvuorossaan, ett\u00e4 dialogissa luterilaisten kanssa on saavutettu hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 monien keskeisten teemojen kohdalla. T\u00e4llaisia ovat h\u00e4nen mukaansa kirkko, armo, ilmoitus, pelastus ja Raamattu. Dialogin haasteena on ihmisk\u00e4sityksen ja monien dogmaattisten kysymysten &#8230; <a title=\"Luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin ja ekumenian tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2015\/11\/25\/luterilais-ortodoksisen-teologisen-dialogin-ja-ekumenian-tulevaisuuden-nakymia\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Luterilais-ortodoksisen teologisen dialogin ja ekumenian tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5],"tags":[25],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","category-puheet-ja-saarnat","tag-25"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3990,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/3990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}