{"id":57,"date":"2015-11-11T16:04:38","date_gmt":"2015-11-11T16:04:38","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/puhe-majataloillassa-kirkon-monikulttuurisen-tyon-paivilla-11-11-2015-mikkelissa\/"},"modified":"2024-02-27T10:27:26","modified_gmt":"2024-02-27T10:27:26","slug":"puhe-majataloillassa-kirkon-monikulttuurisen-tyon-paivilla-11-11-2015-mikkelissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2015\/11\/11\/puhe-majataloillassa-kirkon-monikulttuurisen-tyon-paivilla-11-11-2015-mikkelissa\/","title":{"rendered":"Puhe Majataloillassa Kirkon monikulttuurisen ty\u00f6n p\u00e4ivill\u00e4 11.11.2015 Mikkeliss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>\u201dIloitkaa aina Herrassa! Sanon viel\u00e4 kerran: iloitkaa!\u201d<\/em> (Fil. 4:4). T\u00e4m\u00e4 apostoli Paavalin kehotus tuntuu oudolta. Voiko ilo synty\u00e4 k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4? Viri\u00e4\u00e4k\u00f6 aito ilo kehottamalla? Vai onko kyse siit\u00e4 Murphyn laista, jossa neuvotaan iloitsemaan joka p\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 huomenna kaikki on viel\u00e4kin huonommin? T\u00e4llainen \u201dpessimisti ei pety\u201d \u2013asenne sopisi jotenkin suomalaisuuteen paremmin kuin kehotus iloitsemiseen.<\/p>\n<p>Seurakuntaty\u00f6vuosiltani muistan rippikoulusketsin, jossa kukin vuorollaan yritti mahdollisimman surkealla ja totisella naamalla sanoa, ett\u00e4 usko on iloinen asia. Taustalla oli kokemus suomalaisesta kristillisyydest\u00e4, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy synkk\u00e4n\u00e4 ja ilottomana. Usein sis\u00e4lt\u00f6 ja ilmaisu ovat ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Parikymment\u00e4 vuotta sitten olin radiohartauskurssilla. Ennen kurssia jokaisen piti \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 yksi hartaus opintomateriaaliksi. Kurssin johtaja pani nauhan py\u00f6rim\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytti hartauttani esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, kuinka surkealla \u00e4\u00e4nell\u00e4 puhutaan iloisesta asiasta, uskosta. Minua nolotti ja h\u00e4vetti.<\/p>\n<p>Maahanmuuttajat ovat tuoneet toisenlaisia uskon ilmaisemisen tapoja. Muusikko Pekka Simojoki on usein kertonut siit\u00e4 j\u00e4rkytyksest\u00e4, jonka h\u00e4n koki Afrikasta Suomeen palattuaan. \u201dEl\u00e4v\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6lliseen afrikkalaiseen messuun tottunut teini katseli j\u00e4rkyttyneen\u00e4 kirkkokansaa, joka tuijotti messun ajan eteens\u00e4 ja l\u00e4hti sitten pois toisiinsa vilkaisematta. \u2013 Meinasin kuolla pystyyn.\u201d (Kirkko ja Kaupunki 4.11.2015).<\/p>\n<p>Monikulttuurisuus on kirkossamme rikkaus, jota emme ole viel\u00e4 oivaltaneet. Kristinuskon ydin on sama, mutta uskon ilmaisemiseen on monia tapoja. Samoin uskosta kertomiseen ja v\u00e4litt\u00e4miseen on monia tapoja ja keinoja. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa erityisesti nyt, kun maahamme on saapunut paljon maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Tarvitsemme vuorovaikutusta, avoimuutta, kulttuurien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Tarvitsemme rohkeutta toisten kohtaamiseen ja yhdess\u00e4 el\u00e4miseen. Yst\u00e4v\u00e4llisyys ja l\u00e4mmin suhtautuminen eiv\u00e4t maksa mit\u00e4\u00e4n. Ne synnytt\u00e4v\u00e4t kokemuksen arvostamisesta ja yhteisest\u00e4 ihmisyydest\u00e4. Ihminen kohtaa ihmisen. Vieraanvaraisuus, yst\u00e4v\u00e4llisyys ja luottamus rakentavat turvallista yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4. Siihen liittyy kristityn teht\u00e4v\u00e4 todistaa uskostaan Kristukseen sanoin ja teoin.<\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen voi omalla tavallaan ilmaista uskoaan. Minulle luontevaan tapaan ei kuulu ylistystanssit tai halleluja-huudahdukset. Jollekin toiselle ilon ilmaiseminen fyysisesti on mit\u00e4 luonnollisinta. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 emme tee tyyli- tai kulttuurikysymyksist\u00e4 uskon tai opin kysymyksi\u00e4. Olennaista on pit\u00e4\u00e4 kiinni uskomme ytimest\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia, ettei ydin katoa tai h\u00e4m\u00e4rry.<\/p>\n<p>Kuulin hiljakkoin kerrottavan pienest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kerholaisesta, joka oli \u00e4itins\u00e4 kanssa ollut seurakunnan lastenjuhlassa. Heid\u00e4n tultuaan kotiin kerholainen oli kertonut, ett\u00e4 tilaisuudessa oli ollut pappikin. Perheen is\u00e4 kysyi, mist\u00e4 pappi puhui. Siihen pieni p\u00e4iv\u00e4kerholainen vastasi: \u201dSein\u00e4n vierest\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Aito kristityn ilo syntyy siell\u00e4, miss\u00e4 Jeesus Kristus saa olla kaiken keskuksena. Silloin pappi ei puhu \u201dsein\u00e4n vierest\u00e4\u201d, siis sivuasioista. Silloin evankeliumin sanoma rakastavasta Jumalasta kaikuu kirkkaana kirkoissamme. Silloin el\u00e4v\u00e4 Kristus vaikuttaa meiss\u00e4 rakkauden tekoja l\u00e4himm\u00e4isillemme.<\/p>\n<p>Kristityn ilo syntyy kristinuskon ytimest\u00e4. Siksi Paavali kirjoittaa Filippin seurakunnalle: \u201dIloitkaa aina Herrassa!\u201d Koko Filippil\u00e4iskirjeen s\u00e4vy on ilo, vaikka apostoli kirjoitti sen vankilassa ollessaan. Paavali kehottaa kirjeess\u00e4\u00e4n 16 kertaa kristittyj\u00e4 iloitsemaan. Ilo ei ollut Paavalille tyhj\u00e4 fraasi tai tunnekuohu. Monesti meid\u00e4n ilomme on suhdanteista riippuvaa. El\u00e4m\u00e4n olosuhteet eiv\u00e4t aina anna paljon aihetta iloita. Arjessa ilo tuppaa j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kiireen tai paineitten varjoon. On opiskelu- ja ty\u00f6huolia, kotiongelmia, ihmissuhdevaikeuksia, sairautta, talouden kanssa tiukkaa. Ilo tuntuu olevan kaukana. T\u00e4llaiseen tilanteeseen helposti ajaudumme, jos tuijotamme itseemme, katsomme taaksep\u00e4in tai siihen, mit\u00e4 meill\u00e4 ei ole.<\/p>\n<p>Paavali ei sano: \u201dIloitkaa aina\u201d vaan \u201dIloitkaa aina Herrassa\u201d. Siin\u00e4 on selv\u00e4 ero. Kristityn ilo on iloa Herrassa. Se on siis iloa siit\u00e4, kuka ja millainen Herra on. Ilo Herrassa on luottamusta Jumalan lupauksiin. Vaikka el\u00e4m\u00e4n olosuhteet eiv\u00e4t aina antaisikaan paljon aihetta iloita, taivaalliset totuudet eiv\u00e4t koskaan muutu. Ne ovat aina yht\u00e4 totta. Ilo Herrassa syntyy siit\u00e4 rauhasta, jonka Jeesus antaa ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailma ei voi antaa. Ilon keskuksena on syntiemme sovitus Golgatalla. Siit\u00e4 seuraa luottamus siihen, ett\u00e4 olemme matkalla kohti ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4, taivasta. T\u00e4ll\u00e4 matkalla ilo tulee Jumalan l\u00e4heisyydest\u00e4, h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olostaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 iltana.<\/p>\n<p>Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dIloitkaa aina Herrassa! Sanon viel\u00e4 kerran: iloitkaa!\u201d (Fil. 4:4). T\u00e4m\u00e4 apostoli Paavalin kehotus tuntuu oudolta. Voiko ilo synty\u00e4 k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4? Viri\u00e4\u00e4k\u00f6 aito ilo kehottamalla? Vai onko kyse siit\u00e4 Murphyn laista, jossa neuvotaan iloitsemaan joka p\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 huomenna kaikki on viel\u00e4kin huonommin? T\u00e4llainen \u201dpessimisti ei pety\u201d \u2013asenne sopisi jotenkin suomalaisuuteen paremmin kuin kehotus iloitsemiseen. Seurakuntaty\u00f6vuosiltani muistan rippikoulusketsin, &#8230; <a title=\"Puhe Majataloillassa Kirkon monikulttuurisen ty\u00f6n p\u00e4ivill\u00e4 11.11.2015 Mikkeliss\u00e4\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2015\/11\/11\/puhe-majataloillassa-kirkon-monikulttuurisen-tyon-paivilla-11-11-2015-mikkelissa\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Puhe Majataloillassa Kirkon monikulttuurisen ty\u00f6n p\u00e4ivill\u00e4 11.11.2015 Mikkeliss\u00e4\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[25],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-25"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4051,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/4051"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}