Kirjahyllyss\u00e4ni on haurastunut, sata vuotta vanha kirjanen. Pelastin sen kymmenkunta vuotta sitten joutumasta kaatopaikalle. Kannessa on viirin muotoinen kuvio, jonka keskell\u00e4 on Kristus-monogrammi ja fraktuuralla painettu teksti: Suomen ensimm\u00e4iset Kirkkop\u00e4iv\u00e4t Helsingiss\u00e4 15-17.I.1918. Julkaisuun perehtyminen paljastaa mielenkiintoisia havaintoja. My\u00f6s Kirkkopalvelujen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen kirjanen avaa mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6aloja, joita kannattaa uuden valtuustokauden alkaessa pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4.<\/p>\n
Ensinn\u00e4 ensimm\u00e4isten Kirkkop\u00e4ivien ohjelma kuulostaa hyvin ajankohtaiselta. Sata vuotta sitten alustukset k\u00e4sitteliv\u00e4t muun muassa maallikkoty\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 nykyp\u00e4ivien erikoistarpeiden mukaisesti, uskonnollista valistus- ja puolustusty\u00f6t\u00e4, uskonnonopetusta kouluissa, sosiaalista kysymyst\u00e4, kirkon ja valtion suhdetta sek\u00e4 uskonnonvapautta. Kun lukee vaikkapa kirkkomme tuoreinta nelivuotiskertomusta vuosilta 2012-2015 tai kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan mietint\u00f6\u00e4 kyseisest\u00e4 kertomuksesta, huomaa helposti samojen teemojen olevan kirkossamme esill\u00e4 edelleen. Kirkkop\u00e4ivien taustalla olleet ajatukset kirkkotietoisuuden vahvistamisesta ja kansankirkon tulevaisuudesta ovat yh\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuuden kysymyksi\u00e4. Ne ovat olleet ja ovat yh\u00e4 my\u00f6s Kirkkopalvelujen agendalla, onhan Kirkkopalvelujen tavoitteena rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa sek\u00e4 auttaa kirkkoa onnistumaan ja uudistumaan.<\/p>\n
Toiseksi Kirkkop\u00e4iv\u00e4t Helsingiss\u00e4 tammikuussa 1918 merkitsiv\u00e4t alkua useille kirkollisille uudistuksille. Kirkkop\u00e4ivien yhteydess\u00e4 pidettiin Suomen Kirkon Seurakuntaliiton perustava kokous. Runsaan viikon kuluttua Kirkkop\u00e4ivien p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 alkanut sis\u00e4llissota tosin muutti olennaisesti tilannetta ja suunnitelmia. Joka tapauksessa vuonna 1919 toimintansa aloittanut Suomen Kirkon Seurakuntaliiton (my\u00f6hemmin Suomen Kirkon Seurakuntaty\u00f6n Keskusliitto ja Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto, SKSK) synty johti monien uusien ty\u00f6muotojen perustamiseen ja kirkollisen el\u00e4m\u00e4n tehostumiseen. Keskeisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4kyn\u00e4 on ollut toimia seurakuntien apuna ja kirkon \u201dty\u00f6rukkasena\u201d. SKSK:n peruja olivat ty\u00f6muotopohjaiset kirkon keskukset ja sittemmin niist\u00e4 muodostettu Kirkkohallituksen toiminnallinen osasto. Sittemmin 1990-luvulla SKSK ja Suomen Kirkon Sis\u00e4l\u00e4hetysseura p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t yhdisty\u00e4 ja Kirkkopalvelut ry. sai alkunsa. Edelleen Kirkkopalvelut toimii seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallisena yhteisty\u00f6- ja palveluj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4. Se ei siis ole itsetarkoitus, vaan nimenomaan kirkon \u201dty\u00f6rukkanen\u201d, nimens\u00e4 mukaan Kirkkopalvelut<\/em>, paino sanan j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 osassa.<\/p>\n Kolmanneksi ensimm\u00e4isten Kirkkop\u00e4ivien teologiseen linjaan on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. Kutsukirjeess\u00e4 viitataan uskonpuhdistuksen nelisatavuotismuistoon. \u201dEnsimm\u00e4isten kirkkop\u00e4iviemme ohjelman yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 aatteena onkin: uskonpuhdistuksen perint\u00f6 ja sen velvoitus. – – – Kansankirkkomme teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 kansamme tulevaisuudelle, samoinkuin on ollut sen entisyydelle. Mutta aseman ja teht\u00e4vien suuntaviivain tulee olla kirkkomme j\u00e4senille ja ty\u00f6ntekij\u00f6ille selv\u00e4t, ett\u00e4 kirkkomme uusi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4, joka nykyisist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdista l\u00e4htien alkaa, olisi, jos raskaskin kirkolle, ennen kaikkea siunauksellinen kansalle, jonka kanssa kansankirkko tahtoo jakaa ilot ja surut.\u201d Vahvalla tavalla p\u00e4ivien etuk\u00e4teismateriaaleissa ja kokouksen aikana vedottiin yhteyden edist\u00e4miseen erilaisten kirkollisten liikkeiden ja eri tavalla ajattelevien v\u00e4lill\u00e4. Yh\u00e4 edelleen Kirkkopalvelut on linjannut arvoihinsa avaran kansankirkollisuuden, rohkean yhteiskuntavastuun ja palvelevan l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden. Kirkkopalvelut pyrkii olemaan sillanrakentaja kirkon, yhteiskunnan ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Sill\u00e4 ei siis ole \u201domaa evankeliumia\u201d vaan se on Kirkko<\/em>palvelut, paino sanan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa.<\/p>\n Hyv\u00e4t valtuutetut. Nelivuotiskauden alussa olen halunnut avata n\u00e4k\u00f6aloja Kirkkopalvelujen historiaan ja kytke\u00e4 sit\u00e4 nykyisyyteen. Teht\u00e4v\u00e4mme on luotsata yhdistyst\u00e4 tulevaisuuteen, jotta se palvelisi entist\u00e4 paremmin kirkkoa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4 muistaa se perustotuus, josta tuomiorovasti J.A. Mannermaa puhui Kirkkop\u00e4ivien avaussanoissa: \u201dUlkonaisella voimain kokoomuksella ja suurillakaan ty\u00f6joukoilla ilman pyhint\u00e4 uskoa ei sent\u00e4hden Herran rakennusty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4. – – – Mutta se on juuri voimamme heikkoudessa ja rohkeutemme Herran rakennusty\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 me piskuisenakin laumana rohkenemme yhdist\u00e4\u00e4 heikotkin voimamme toivoen Herraan, jonka voima tulee t\u00e4ydelliseksi heikkoudessa.\u201d<\/p>\n Toivomme on yh\u00e4 se, ett\u00e4 Jumala antaa sen viisauden ja voiman, jota me tarvitsemme. Uuteen valtuustokauteen k\u00e4ymme pyyt\u00e4en niin omalle ty\u00f6skentelyllemme kuin Kirkkopalvelujen toiminnalle ja henkil\u00f6st\u00f6lle hyv\u00e4n Jumalan runsasta siunausta.<\/p>\n Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjahyllyss\u00e4ni on haurastunut, sata vuotta vanha kirjanen. Pelastin sen kymmenkunta vuotta sitten joutumasta kaatopaikalle. Kannessa on viirin muotoinen kuvio, jonka keskell\u00e4 on Kristus-monogrammi ja fraktuuralla painettu teksti: Suomen ensimm\u00e4iset Kirkkop\u00e4iv\u00e4t Helsingiss\u00e4 15-17.I.1918. Julkaisuun perehtyminen paljastaa mielenkiintoisia havaintoja. My\u00f6s Kirkkopalvelujen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen kirjanen avaa mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6aloja, joita kannattaa uuden valtuustokauden alkaessa pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4. Ensinn\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[23],"class_list":["post-572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=572"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4247,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/572\/revisions\/4247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}