Studia generalia -luento 1.11.2017 Suomen p\u00e4\u00e4konsulaatissa Pietarissa ja reformaation merkkivuoden juhlaviikon esitelm\u00e4 2.11.2017 Mikkelin tuomiokirkossa<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n Johdanto<\/u><\/p>\n Arkkipiispa Kari M\u00e4kinen kertoi olleensa muutama vuosi sitten ministeri Alexander Stubbin kanssa samassa televisiokeskustelussa. Stubbilla oli tapana sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 puheeseensa \u201dkolme pointtia\u201d. Arkkipiispa kertoi p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 olla nokkela ja aloittaa oman puheenvuoronsa sanomalla, ett\u00e4 \u201dminulla on mieless\u00e4ni kolme pointtia\u201d, johon Stubb v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti laukaisi: \u201dJoo, m\u00e4 tied\u00e4n ton, ne ovat Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki.\u201d<\/p>\n Minullakin on t\u00e4ss\u00e4 alustuksessani \u201dkolme pointtia\u201d, onhan otsikko Luterilaisuuden ABC<\/em>. Tarkastelen t\u00e4m\u00e4n johdannon j\u00e4lkeen A-osassa uskonpuhdistuksen ja luterilaisuuden ydinasioita, B-osassa reformaation yhteiskunnallisia vaikutuksia ja C-osassa kysymyst\u00e4, mihin reformaation merkkivuosi haastaa meit\u00e4 ja luterilaista kirkkoa.<\/p>\n Lokakuun 31. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1517 augustinolaismunkki, katolinen pappi ja Raamatun selitysopin professori Martti Luther julkaisi Saksan Wittenbergiss\u00e4 95 teesi\u00e4 \u201drakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda ne julkisuuteen\u201d. Tapahtuma k\u00e4ynnisti reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi kutsutun prosessin, joka synnytti protestanttiset kirkkokunnat ja hajotti yhten\u00e4isen l\u00e4ntisen kristikunnan.<\/p>\n Lutherin teesien taustalla oli my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla kehittynyt k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 ripiss\u00e4 vaaditut hyvitysteot saattoi korvata aneella, jonka sai rahallista korvausta vastaan. Aneiden ajateltiin my\u00f6s lyhent\u00e4v\u00e4n ihmisen aikaa kiirastulessa. Lutherin aikaan erityisesti anesaarnaaja Johann Tetzelin toiminta meni monien mielest\u00e4 liian pitk\u00e4lle. Tetzelin v\u00e4itettiin opettavan: \u201dKun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.\u201d Anesaarnojen perusteella monet kuvittelivat hankkivansa rahalla taivaspaikan itselleen.<\/p>\n T\u00e4llaista opetusta vastaan Luther kirjoitti teesins\u00e4. Teeseiss\u00e4 ei esitet\u00e4 radikaalia teologista uudistusta tai edes aneiden kielt\u00e4mist\u00e4, vaan keskustelun j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 aneiden keruuseen liittyvist\u00e4 ep\u00e4kohdista. Kuitenkin Lutherin teesit koettiin vaarallisiksi. T\u00e4m\u00e4 selittyy osittain sill\u00e4, ett\u00e4 aneet olivat merkitt\u00e4v\u00e4 tulonl\u00e4hde sek\u00e4 ylivelkaantuneelle Mainzin arkkipiispa Albrechtille ett\u00e4 paaville, joka tarvitsi varoja Pietarin kirkon rakentamiseen.<\/p>\n Samaan aikaan koko Eurooppa, erityisesti Saksa, oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen j\u00e4nnittyneess\u00e4 tilanteessa. J\u00e4nnityksen aiheita oli useita: taloudellinen kehitys ja varsinkin maaseudun talonpoikien kurjistunut asema, erilaiset poliittiset valtakysymykset, jotka liittyiv\u00e4t ruhtinaiden itsen\u00e4istymispyrkimyksiin ja odotettuun keisarin vaaliin, kirkon sis\u00e4iset reformipyrkimykset, jotka liittyiv\u00e4t papiston koulutukseen, moraaliin, taloudellisiin eroihin jne. My\u00f6s uudet aatteet kuten renessanssin humanismi ja teologiset virtaukset sek\u00e4 her\u00e4tysliikkeet vaikuttivat yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kirjapainotaito mahdollisti uusien ajatusten nopean levi\u00e4misen.<\/p>\n Kun Luther puhui teeseiss\u00e4\u00e4n aneiden myymiseen liittyvist\u00e4 ep\u00e4kohdista, eli rahasta, h\u00e4n tuli kuvainnollisesti sytytt\u00e4neeksi tulitikun ruutikellarissa. Kun prosessi oli k\u00e4ynnistynyt, sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voinut pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Sen my\u00f6t\u00e4 katolisen kirkon piirist\u00e4 erosi lukuisia niin sanottuja protestanttisia \u2013 protestin my\u00f6t\u00e4 syntyneit\u00e4 \u2013 yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja alettiin v\u00e4hitellen kutsua ”luterilaisiksi”, vaikka Luther itse vastustikin nimityst\u00e4. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu yhten\u00e4 kirkkona t\u00e4h\u00e4n luterilaisten kirkkojen perheeseen.<\/p>\n Kaikkia evankelisia kirkkokuntia, jotka syntyiv\u00e4t 1500-luvulla protestiliikkeen\u00e4 roomalaiskatolisessa kirkossa, kutsutaan protestanttisiksi. Kaikki evankelisen liikkeen kannattajat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4tyneet yhden liikkeen sis\u00e4lle, koska eiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4neet yksimielisyytt\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 aito usko lopulta piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Luterilaisten kirkkojen lis\u00e4ksi protestanttisia kirkkokuntia ovat muun muassa anglikaaninen kirkko sek\u00e4 niin kutsutut reformoidut kirkot. Luterilaisia oli vuonna 2015 noin 74 miljoonaa eli noin 1 prosenttia koko maailman v\u00e4kiluvusta. Euroopassa on noin 34,7 miljoonaa luterilaista, Afrikassa 23,1 miljoonaa, Aasiassa 11,8 miljoonaa, Pohjois-Amerikassa 3,9 miljoonaa ja latinalaisessa Amerikassa noin 0,8 miljoonaa.<\/p>\n Katolisia, ortodokseja, protestantteja ja tunnustuskuntiin kuulumattomia kristittyj\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 usko Kristukseen ja t\u00e4m\u00e4n sovitusty\u00f6h\u00f6n. Jakautuneisuudestaan huolimatta kristikunta monine eri haaroineen muodostaa siis yhden Kristuksen kirkon. Kristittyjen ykseytt\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n monin tavoin kirkkojen v\u00e4lisen ekumenian kautta. Esimerkiksi katolisen kirkon ja luterilaisten kirkkojen yhteys on l\u00e4hentynyt pitk\u00e4j\u00e4nteisten oppikeskustelujen seurauksena.<\/p>\n Yksi kristikunnan perustavia kysymyksi\u00e4 on aina ollut kysymys ihmisen ja Jumalan osuudesta pelastumisessa. Voiko ihminen tehd\u00e4 jotain pelastuksensa hyv\u00e4ksi vai perustuuko pelastuminen kokonaan Jumalan toimintaan ja h\u00e4nen armoonsa?<\/p>\n Kysymys kiteytyi 400-luvulla kirkkois\u00e4 Augustinuksen ja Pelagiuksen v\u00e4lisess\u00e4 kiistassa, jonka Augustinus voitti. Augustinuksen mukaan lankeemuksen j\u00e4lkeen ihminen on perisynnin vallassa eik\u00e4 h\u00e4n kykene pelastamaan itse itse\u00e4\u00e4n. Tarvitaan siis Jumalan armo, joka muuttaa ja uudistaa ihmisen ja tekee pelastumisen mahdolliseksi.<\/p>\n L\u00e4ntiseen kristikuntaan j\u00e4i kuitenkin kytem\u00e4\u00e4n ns. semipelagiolainen ajattelu, jossa ajateltiin: \u201dEi kaikki voi olla kokonaan Jumalan varassa. T\u00e4ytyyh\u00e4n ihmisen tehd\u00e4 jotain, sill\u00e4 muutoin Jumala olisi syyllinen siihen, ett\u00e4 jotkut joutuvat kadotukseen.\u201d Teemasta keskusteltiin l\u00e4pi keskiajan. Aina silloin t\u00e4ll\u00f6in nousi esille teologeja tai teologisia suuntauksia, jotka n\u00e4kiv\u00e4t aikansa kristillisess\u00e4 opetuksessa semipelagiolaisia piirteit\u00e4 ja halusivat korjata teologiaa Augustinuksen opetuksen mukaiseksi. Luther liittyy t\u00e4h\u00e4n virtaukseen. H\u00e4n korostaa armon ensisijaisuutta ja torjuu n\u00e4kemykset, joiden mukaan pelastuminen olisi jollain tavalla riippuvainen ihmisen ominaisuuksista, teoista tai viisaudesta. Luterilaisen uskon ytimess\u00e4 on siis ajatus Jumalan armosta, jota ihmisen ei tarvitse teoillaan ansaita.<\/p>\n Luterilaisen opetuksen ydin voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 viiteen kohtaan:<\/p>\n Lutherin mukaan yksin usko riitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 ihminen kelpaa Jumalalle. Oikea usko syntyy Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Usko on luottamusta Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n ja valmiutta tarttua Jumalan tarjoamaan armon lahjaan.<\/p>\n Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta. Luther korosti, ett\u00e4 Jumala ei aseta ihmiselle ehtoja, vaan luovutti ainoan Poikansa Jeesuksen sovittamaan ihmisen synnit ja vapauttamaan h\u00e4net synnin, kuoleman ja pahan vallasta.<\/p>\n Jeesus Kristus, h\u00e4nen toimintansa ja opetuksensa on uskon ja pelastuksen l\u00e4ht\u00f6kohta. Kristus otti kantaakseen ihmisen synnit, etteiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 erottaisi ihmist\u00e4 Jumalasta. Kristus k\u00e4rsi, kuoli ja nousi kuolleista meid\u00e4n puolestamme.<\/p>\n Kaikki luterilaiset opilliset kysymykset ja linjaukset perustuvat Raamattuun. Luterilaisen kirkon korkeimpana ohjeena on periaate, ett\u00e4 kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyh\u00e4n sanan mukaan.<\/p>\n Oikeasta uskosta Jumalaan syntyv\u00e4t Lutherin mukaan my\u00f6s aidot hyv\u00e4t teot, eli ”Hengen hedelm\u00e4t”. N\u00e4it\u00e4 ovat rakkaus, ilo, rauha, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys, yst\u00e4v\u00e4llisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillint\u00e4 (Gal. 5:22).<\/p>\n Lutherin ajatuksilla oli vaikutuksensa my\u00f6s seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4n piti arvokkaana, ett\u00e4 kristinuskon sanoma tuodaan kaikkien ulottuville. T\u00e4m\u00e4 ihanne selitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen pyrkimyst\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Raamattu kansankielelle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli opettaa kansaa lukemaan ja my\u00f6s tuntemaan kristillisen uskon sanomaa. T\u00e4t\u00e4 tukivat kansankielell\u00e4 toimitettu messu ja saarnat sek\u00e4 katekismukset, jotka h\u00e4n kirjoitti kansanopetuksen tueksi.<\/p>\n Jumalanpalvelus ei ole vain pappien toimittama latinankielinen n\u00e4ytelm\u00e4, jota seurakunta seuraa sivustakatsojana. Kansankielisyyden my\u00f6t\u00e4 kansa saattoi entist\u00e4 paremmin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 kirkossa tapahtui. Kansa ei j\u00e4\u00e4nyt ainoastaan katsojaksi, vaan se saattoi aktiivisesti osallistua jumalanpalvelukseen virsilaulun muodossa.<\/p>\n My\u00f6s sakramentteihin Luther suhtautuu uudella tavalla. H\u00e4n korostaa sakramentin olevan Jumalan hyv\u00e4 teko ihmiselle, ei ihmisen teko Jumalalle. Luther my\u00f6s uskoo, ett\u00e4 kirkon rukoillessa sakramentti voi muuttaa jopa jumalattoman aikuisen mielen. Seurakunnan osallisuuden periaatteen vuoksi Luther pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ehtoollisella seurakunnalle jaetaan leiv\u00e4n ohella my\u00f6s viini.<\/p>\n \u201dLakananvedossa informaatio siirtyy sukupolvelta toiselle. Huomaamatta siin\u00e4 kulkee mukana my\u00f6s reformaation sanomaa. Ja miten helppoa on heitt\u00e4\u00e4 M-taitettu lakana sijatessa s\u00e4ngylle. Se aukenee heti. Hyv\u00e4 sill\u00e4 on saunapuhtaan luterilaisen siunata itsens\u00e4 ja nukahtaa.\u201d Toimittaja Ilkka Malmberg kertoo (HS Kuukausliite 5\/2016) havainnostaan, kuinka lakananveto M-taitoksen mukaisesti esiintyy ainoastaan luterilaisissa maissa tai luterilaisten keskuudessa.<\/p>\n Reformaation ja luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ei rajoitu vain lakananvetoon, vaikka se on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, mihin kaikkeen uskonpuhdistuksen vaikutukset ovat ulottuneet. Reformaatio on ratkaisevalla tavalla vaikuttanut yhteiskunnan kehitykseen.<\/p>\n Martti Lutherille oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansa ymm\u00e4rsi, mit\u00e4 kirkossa puhutaan. H\u00e4n saksansi Raamatun ja loi pohjan nykysaksalle. Samoin reformaattorin ensimm\u00e4isten kirjoitusten joukkoon kuului vetoomuksia koulujen perustamiseksi ja vanhempien kasvatusty\u00f6n tukemiseksi. H\u00e4nen oppilaansa Mikael Agricola loi suomen kirjakielen perusteet. Siten luterilaisen sivistysvaikutuksen perusta on suomen kieless\u00e4. Ilman reformaatiota olisi suomen kielen kehitys ainakin hidastunut. Kirjakielen\u00e4 se syntyi kirkon piiriss\u00e4 ja siell\u00e4 se p\u00e4\u00e4asiassa my\u00f6s 1800-luvun alkuun saakka kehittyi joitakin hallinnollisia tekstej\u00e4 lukuun ottamatta.<\/p>\n Lukutaito tuli kaikkia koskevaksi vaatimukseksi 1600-luvun lopussa ja monilla tavalla siihen my\u00f6s motivoitiin. N\u00e4in kirkko osoitti suunnan, johon tuli edet\u00e4, vaikka luonnollisesti luku- ja kirjoitustaidon tulokset vaihtelivat. V\u00e4hitellen kehitys johti koululaitoksen syntymiseen kirkon luomalle pohjalle.<\/p>\n Professori Kari Immonen toteaa reformaattorien kouluja koskevien n\u00e4kemysten vaikuttaneen my\u00f6s pohjoismaisen tasa-arvon kehittymisen. Luther kirjoitti Betb\u00fcchleinissaan: \u201dKouluja on perustettava kumpaakin sukupuolta varten ja niihin hankittava hyvi\u00e4 opettajia.\u201d Mikael Agricola toivoi latinakoulujen rinnalle maallikkokouluja, kirjurikouluja ja naiskouluja, joissa opetus olisi kotimaisella kielell\u00e4. Immosen mukaan \u201dvoimme olettaa, ett\u00e4 t\u00e4llaiset kannanotot vaikuttivat koulujen lis\u00e4ksi yleisemp\u00e4\u00e4n sukupuolten v\u00e4lisen tasa-arvon muotoutumiseen luterilaisessa Pohjolassa\u201d.<\/p>\n Luterilainen reformaatio sai alkunsa yliopiston piiriss\u00e4. Yliopistot olivat syntyneet 1100-luvulla katolisen kirkon tuella ja suojeluksessa. Luterilainen kirkko liittyi t\u00e4h\u00e4n tietoa, koulutusta ja akateemista tutkimusta arvostavaan perinteeseen. Luterilaisuus tiedett\u00e4 ja tutkimusta arvostavana tarjoaa keskitien j\u00e4rke\u00e4 halveksivan irrationalismin ja j\u00e4rjen kaiken yli korottavan rationalismin v\u00e4lille. Uskon alueella j\u00e4rki t\u00f6rm\u00e4\u00e4 rajoihinsa. J\u00e4rki on suurin auktoriteetti t\u00e4m\u00e4n maailman hoitamisessa, mutta hengellisiss\u00e4 asioissa Jumalan viisaus on ihmist\u00e4 suurempi.<\/p>\n Luterilaisuus on muokannut voimakkaasti suhdettamme ty\u00f6h\u00f6n. Luterilaisuuden opetukseen ty\u00f6st\u00e4 kuuluu nelj\u00e4 peruspiirrett\u00e4.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin luterilaisuuden mukaan ty\u00f6 kuuluu Jumalan luomaan el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestykseen. Luther sanoi, ett\u00e4 \u201dihminen on luotu tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, niin kuin lintu on luotu lent\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d. Ty\u00f6n tarkoitus on hankkia \u201djokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4\u201d eli elanto ja muut el\u00e4m\u00e4n tarpeet itselle ja l\u00e4heisille. Luterilaisuus arvostaa ty\u00f6t\u00e4 ja ahkeruutta.<\/p>\n Toiseksi kaikki rehellinen ty\u00f6 on arvokasta ja samanarvoista. T\u00e4st\u00e4 kehittyi luterilaisuudessa k\u00e4sitys kutsumuksesta. Hoitamalla hyvin maallisen ty\u00f6ns\u00e4 ihminen toteuttaa omaa kutsumustaan, ammatistaan riippumatta. Jumalan silmiss\u00e4 arvokkaita eiv\u00e4t olleet vain ne, jotka vet\u00e4ytyiv\u00e4t luostariin tai toimivat pappeina. Arkiselle ty\u00f6lle annetaan suuri arvo.<\/p>\n Kolmanneksi jokainen palvelee ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n ja yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Ty\u00f6n tarkoitus on olla my\u00f6s olla hy\u00f6dyksi yhteiskunnalle. N\u00e4in ty\u00f6n tekemiseen liittyy korkea moraali.<\/p>\n Nelj\u00e4nneksi ty\u00f6ss\u00e4 on oltava kohtuullinen. Ty\u00f6n teolle on asetettava rajat, sill\u00e4 ty\u00f6 ei ole kaiken mitta eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ainut sis\u00e4lt\u00f6. Siksi ty\u00f6nantaja ei saa tuottavuuden varjolla vaatia ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 kohtuutonta ty\u00f6panosta. My\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n itsens\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 olla kohtuullinen ty\u00f6nteossa. Ihminen tarvitsee ty\u00f6n vastapainoksi lepoa, vapaata ja virkistyst\u00e4.<\/p>\n Pohjoismaisen hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. 1500-luvulla reformaation ansiosta k\u00f6yh\u00e4inhoitoa alettiin organisoida entist\u00e4 paremmin. Luterilaisiin kaupunkeihin perustettiin yhteinen kassa. Kerj\u00e4\u00e4minen kiellettiin ja ihmisen toimeentulo pyrittiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ettei kenenk\u00e4\u00e4n tarvinnut kerj\u00e4t\u00e4. Esimerkiksi k\u00f6yhille perheille jaettiin organisoidusti yhteisist\u00e4 rahastoista varoja. T\u00e4m\u00e4 oli radikaali uudistus, sill\u00e4 aiemmin oli ajateltu, ett\u00e4 k\u00f6yhyys ja almujen antaminen viev\u00e4t sek\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n ett\u00e4 almujen antajan l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa. Luterilaisen vanhurskauttamisopin kannalta taas k\u00f6yhyys ja k\u00f6yh\u00e4inhoito olivat puhtaasti t\u00e4m\u00e4npuoleisia asioita kahden regimentin opin mukaisesti. Siten ne tuli hoitaa j\u00e4rke\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en ja hurskastelematta. K\u00f6yhyyden poistaminen ei ole ansio vaan velvollisuus.<\/p>\n Saksan luterilaisten kaupunkien ideat levisiv\u00e4t Pohjoismaihin melko nopeasti. Tanskassa toteutettiin samantapainen kaupunkiuudistus. Ruotsissa reformaation yhteiskunnallisia ajatuksia omaksuttiin koko valtakuntaa koskevaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli perustuu 1500-luvun luterilaiseen yhteiskuntauudistukseen. Taustalla on luterilainen yhteiskuntan\u00e4kemys Jumalan kahdesta hallintavallasta eli regimentist\u00e4. Jumala hallitsee ja pit\u00e4\u00e4 huolta maailmasta kahdella tavalla, maallisen ja hengellisen regimentin avulla.<\/p>\n Martti Luther ja h\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n luterilainen reformaatio t\u00e4ht\u00e4si l\u00e4nnen katolisen kirkon reformoimiseen, ep\u00e4kohtien korjaamiseen, ei uuteen kirkkoon, vaan ytimen l\u00f6yt\u00e4miseen kaiken sen ymp\u00e4rille kertyneen toisarvoisen sijasta.<\/p>\n K\u00e4site \u201dreformaatio\u201d tulee latinan kielen sanoista \u201dre\u201d eli uudelleen ja \u201dforma\u201d eli muoto. Kyseess\u00e4 on siis sananmukaisesti \u201duudelleen\u201d tai \u201dtakaisin\u201d muotoon palauttaminen. Reformaatio merkitsee takaisin ytimeen palaamista. Reformaatio ei ole uuden kirkon luomista, vaan alkuper\u00e4isen kirkon j\u00e4lleen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Kirkon uudistuminen merkitsee pyrkimyst\u00e4 entist\u00e4 syvemm\u00e4lle siin\u00e4, mit\u00e4 kirkko on ja mit\u00e4 kirkolla on.<\/p>\n Ollaksemme uskollisia reformaation perinteelle kirkon uudistuminen on etsiytymist\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ytimeen siin\u00e4, mik\u00e4 meille on jo annettu. Siit\u00e4 puolestaan kasvaa sen pohtiminen, miten kirkon ydinsanoma muuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnaksi t\u00e4ss\u00e4 ajassa, t\u00e4m\u00e4n ajan kielell\u00e4 ja tavoilla.<\/p>\n Siis: takaisin ytimeen! Uskonvanhurskaus on reformaation ydin. Jumala armosta antaa ihmiselle synnit anteeksi ja vapauttaa h\u00e4net el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n synnin orjuuttavasta vallasta ja lahjoittaa h\u00e4nelle Kristuksessa uuden el\u00e4m\u00e4n. Reformaatio haastaa meit\u00e4 ja kirkkoamme kirkastamaan ydint\u00e4. Nyt on aika julistaa ja pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 kirkasta yksinkertaista evankeliumia!<\/p>\n Vanhurskauttamisopista nouseva uskonvanhurskauden periaate on keskeinen reformaation korostus. Toinen keskeinen ja t\u00e4m\u00e4n kanssa yhteen kuuluva on raamattuperiaate.<\/p>\n Luther t\u00e4ht\u00e4si toiminnallaan ennen muuta evankeliumin esill\u00e4 pit\u00e4miseen. T\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en Luther ja ty\u00f6toverinsa Filip Melanchton alleviivasivat Raamatun arvoa ja arvovaltaa. Lutherin korostus oli selv\u00e4: Raamatun keskus on sanoma Kristuksesta Vapahtajana. Raamatun kirjoitettu sana on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dKristuksen kapalo\u201d. Jumalan sanan kuulemista on sanankuulossa oleminen kirkossa, mutta jokaisen tulisi itsekin lukea Raamattua hartaudekseen.<\/p>\n Perheen is\u00e4n tulisi Lutherin V\u00e4h\u00e4\u00e4 Katekismusta apuna k\u00e4ytt\u00e4en teroittaa Raamatun keskeist\u00e4 sanomaa kotiv\u00e4elleen. Katekismusta tulisi mietiskell\u00e4 ja palata siihen yh\u00e4 uudestaan eik\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 kertalukemalla kaikki on selv\u00e4\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n on muodikasta puhua mietiskelyst\u00e4 (Me Naiset 13.10.2016, 41\/2016: \u201dHaemme siis meditaatiosta mielenrauhaa ja jotakin sellaista hiljentymist\u00e4, jota joskus koettiin rukouksessa tai kirkossa \u2013 mutta harva haluaa kuulla puhuttavan hengellisyydest\u00e4 meditaation yhteydess\u00e4.\u201d). Vanha kunnon Katekismus on my\u00f6s rukouskirja ja mietiskelykirja, joka olisi l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uudelleen. Silloin ei tarvitsisi menn\u00e4 merta edemm\u00e4s kalaan!<\/p>\n Raamatun tutkiminen ja lukeminen sek\u00e4 samalla my\u00f6s Katekismuksen uudelleen l\u00f6yt\u00e4minen olisivat mit\u00e4 parhaimpia avaimia reformaatioon, ts. ytimeen palaamiseen! N\u00e4iden kahden teoksen tutkimiseen, lukemiseen ja mietiskelyyn kannustan meit\u00e4 kaikkia.<\/p>\n Usko ei vain informaation totena pit\u00e4mist\u00e4 tai vain tietoa. Se on jotain, jonka Jumalan sana synnytt\u00e4\u00e4 ja joka liitt\u00e4\u00e4 Jumalaan ja tekee osalliseksi h\u00e4nen rakkaudestaan. Lutherin teologiassa puhutaan usein uskossa l\u00e4sn\u00e4 olevasta Kristuksesta. Kun julistetaan evankeliumia ja kerrotaan Jeesuksesta, ei kerrota vain juttuja jostakin menneisyyden tapahtumista tai henkil\u00f6st\u00e4, vaan julistettuna evankeliumi tulee l\u00e4sn\u00e4 olevaksi ja vaikuttavaksi<\/p>\n Evankeliumi on el\u00e4v\u00e4 sana. Lutherin k\u00e4sityksen mukaan uskossa ei tulla vain tietoisiksi syntien anteeksiantamuksesta, vaan Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olo uudistaa ja saa aikaan kristityiss\u00e4 rakkautta ja hyvi\u00e4 tekoja l\u00e4himm\u00e4isille. Uskossa l\u00e4sn\u00e4 oleva Kristus vaikuttaa kristityiss\u00e4 rakkautta ja samanlaista toimintaa l\u00e4himm\u00e4isen hyv\u00e4ksi kuin Kristuskin teki.<\/p>\n Lutherin teologia on sek\u00e4 uskon ett\u00e4 rakkauden teologiaa. Uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6 l\u00e4himm\u00e4isen hyv\u00e4ksi on mit\u00e4 olennaisin osa kristillist\u00e4 uskoa. Itse asiassa kristillinen usko ilmenee rakkautena l\u00e4himm\u00e4iseen. Lutherin mielest\u00e4 kehotus rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 ei kosketa vain yksitt\u00e4ist\u00e4 kristitty\u00e4; kirkko on yhteis\u00f6, jonka j\u00e4senet ovat toinen toisilleen Kristuksia. Toisin sanoen Luther ajattelee kirkon koostuvan ihmisist\u00e4, joissa Kristuksen rakkaus on synnytt\u00e4nyt rakkauden toisia ihmisi\u00e4 kohtaan. Reformaatio haastaa meit\u00e4 seuraamaan Kristusta ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen tahtonsa mukaisesti l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 rakastaen.<\/p>\n Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Studia generalia -luento 1.11.2017 Suomen p\u00e4\u00e4konsulaatissa Pietarissa ja reformaation merkkivuoden juhlaviikon esitelm\u00e4 2.11.2017 Mikkelin tuomiokirkossa \u00a0 Johdanto Arkkipiispa Kari M\u00e4kinen kertoi olleensa muutama vuosi sitten ministeri Alexander Stubbin kanssa samassa televisiokeskustelussa. Stubbilla oli tapana sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 puheeseensa \u201dkolme pointtia\u201d. Arkkipiispa kertoi p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 olla nokkela ja aloittaa oman puheenvuoronsa sanomalla, ett\u00e4 \u201dminulla on mieless\u00e4ni kolme pointtia\u201d, johon … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[23],"class_list":["post-574","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esitelma","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/574","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=574"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/574\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4457,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/574\/revisions\/4457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=574"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=574"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=574"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
Yksin uskosta<\/em><\/h3>\n
Yksin armosta<\/em><\/h3>\n
Yksin Kristuksen t\u00e4hden<\/em><\/h3>\n
Yksin kirjoituksista: Raamattu<\/em><\/h3>\n
Hengen hedelm\u00e4t<\/em><\/h3>\n
\n
\n