Sanan Suvip\u00e4iv\u00e4t<\/p>\n
Johdanto<\/u><\/p>\n
Rukoilemme: Jumala, kiitos siit\u00e4, ett\u00e4 olet meille syntisille avannut hengellisen aarreaitan, pyh\u00e4n sanasi. Taluta meid\u00e4t sis\u00e4lle Raamattuun. Anna Pyh\u00e4 Henkesi johdattajaksemme. Sin\u00e4 tied\u00e4t, mit\u00e4 tarvitsemme. Anna Pyh\u00e4n Henkesi armo tutkiaksemme sanaasi niin, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isimme siit\u00e4 Jeesuksen Kristuksen. H\u00e4neen on kaikki rikkaus k\u00e4tkettyn\u00e4. Siunaa sanan tutkiminen niin, ett\u00e4 voimme kasvaa armossa ja Vapahtajan tuntemisessa. Kuule rukouksemme Jeesuksen t\u00e4hden. Aamen.<\/p>\n
Nuoruudessani luin mielell\u00e4ni kahta paksua kirjaa. Toinen niist\u00e4 oli kouluneuvos Yrj\u00f6 Karilaan toimittama Pikku J\u00e4ttil\u00e4inen, <\/em>nuorisolle tarkoitettu tietokirja. Kirjasta otettiin 14 painosta nelj\u00e4nnesvuosisadan aikana. Toinen kirja oli my\u00f6s Yrj\u00f6 Karilaan toimittama teos, nimelt\u00e4\u00e4n Antero Vipunen<\/em>. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n erilaisia pelej\u00e4, leikkej\u00e4 sek\u00e4 yleis- ja knoppitietoa. My\u00f6s t\u00e4st\u00e4 otettiin ainakin 15 painosta. Molemmat kirjat ovat siis kuluneet suomalaisten k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n Jommastakummasta kirjasta j\u00e4i mieleeni tarina siit\u00e4, kuinka yksitt\u00e4isell\u00e4 sanalla, kirjaimella tai v\u00e4limerkill\u00e4 voi olla paljon merkityst\u00e4. Joskus Suomen suuriruhtinaskunnan aikana oli ven\u00e4l\u00e4isvastaisuudesta syytettyn\u00e4 ollut aktivisti saanut s\u00e4hkeitse tiedon tuomiostaan. Lenn\u00e4ttimen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 teksti oli kirjoitettu isoilla kirjaimilla: ARMOA EI SIPERIAAN. Kun tuomiota oltiin laittamassa t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, tuomittu sanoi, ett\u00e4 h\u00e4net pit\u00e4\u00e4 vapauttaa, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 puuttuu pilkku. Sen pit\u00e4isi kuulua ARMOA, EI SIPERIAAN. T\u00e4ll\u00e4 neuvokkuudellaan aktivisti vapautui.<\/p>\n Tarina palautui mieleeni, kun pohdin raamattuopetukseni teemaa Valoton. Sen voi nimitt\u00e4in lukea kahdella eri tavalla, joko pimeytt\u00e4 kuvaavana sanana valoton tai jaettuna kahteen eri sanaan valot on. T\u00e4t\u00e4 pimeyden ja valon v\u00e4list\u00e4 kamppailua tarkastelemme t\u00e4ss\u00e4 raamattuopetuksessa. Perehdymme aiheeseen erityisesti Johanneksen evankeliumin ensimm\u00e4isen luvun, ja viel\u00e4 tarkemmin sen alkuosan pohjalta.<\/p>\n Johanneksen evankeliumi poikkeaa suuresti sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 ett\u00e4 muotonsa ja tyylins\u00e4 puolesta kolmesta muusta evankeliumista. Matteus pyrki vakuuttamaan juutalaisille lukijoilleen Jeesuksen olevan Vanhan testamentin Messias, Markus kuvasi Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n, toiminnan ja k\u00e4rsimyshistorian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisille, tekemist\u00e4 arvostaville roomalaisille, Luukas puolestaan kirjoitti oppineena l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 sivistyneille kreikkalaisille.<\/p>\n Johannes sen sijaan tahtoo kirjoittaa ihmiselle, joka haluaa tutustua Jeesukseen, tarvitsee h\u00e4nt\u00e4. \u201dT\u00e4m\u00e4 on kirjoitettu siksi, ett\u00e4 te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja ett\u00e4 teill\u00e4, kun uskotte, olisi el\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen nimens\u00e4 t\u00e4hden.\u201d (Joh. 20:31). Siksi h\u00e4nen kertomuksensa lienee niin koskettava Jeesuksen ja erilaisten ihmisten kohtaamisen kuvaamisessa. Johannes halusi, ett\u00e4 lukijassa syntyisi sama usko kuin noissa ihmisiss\u00e4 aikanaan syntyi.<\/p>\n Johanneksen evankeliumi on muita evankeliumeja selvemmin teologinen kuvaus Jeesuksen persoonasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Siksi id\u00e4n kirkko on vanhastaan kunnioittanut nelj\u00e4tt\u00e4 evankelistaa Johannes teologin<\/em> nimell\u00e4. Id\u00e4n kirkko kutsuukin Johanneksen evankeliumia hengelliseksi evankeliumiksi<\/em>. Sen syv\u00e4llinen hengellinen sanoma antoi my\u00f6s Martti Lutherille aiheen nimitt\u00e4\u00e4 Johanneksen evankeliumia lempievankeliumikseen.<\/p>\n Kaksi keskeist\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 Johanneksen evankeliumissa ovat usko ja el\u00e4m\u00e4. Edellinen on evankeliumissa yli sata kertaa, j\u00e4lkimm\u00e4inen 35 kertaa. Johanneksen mukaan keskeisin taistelu maailmassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n uskon ja ep\u00e4uskon, valon ja pimeyden v\u00e4lill\u00e4. Siis valot on vai valoton? T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hdemme nyt tutkimaan tarkemmin. Teemme sen osittain liikkuvan seurakunnan metodeilla, ts. jaksotan raamattuopetuksen virsill\u00e4. Koska liika istuminen on ep\u00e4terveellist\u00e4, nousemme laulamaan virret seisten.<\/p>\n Virsi 409:1-2 (Suo, Jeesus, paras opettaja)<\/p>\n Joh. 1:1-5<\/u><\/p>\n \u201dAlussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Johanneksen evankeliumi alkaa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4sti. Ilman mit\u00e4\u00e4n varoitusta tai johdantoa evankelista tempaisee lukijansa huikeisiin korkeuksiin. Osuvasti juuri evankelista Johanneksen symbolina on kotka.<\/p>\n Evankelistoista Markus aloitti kirjansa Johannes Kastajan toiminnasta, Matteus Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 ja Luukas Jeesuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n syntym\u00e4n ilmoittamisesta. Johannes l\u00e4htee niin kaukaa kuin voi: \u201dAlusta\u201d eli siit\u00e4, mik\u00e4 oli olemassa jo ennen luomista. \u201dAlussa oli Sana.\u201d<\/em> Johannes liittyy t\u00e4ss\u00e4 tietoisesti koko Raamatun aloitukseen: \u201dAlussa Jumala loi taivaan ja maan\u201d (1. Moos. 1:1). Sana, Jumalan persoonallinen Sana, siis Jeesus Kristus, oli olemassa jo ennen kaikkea luomakuntaa. \u201dSana oli\u201d<\/em> merkitsee, ett\u00e4 Sanaa ei ole luotu. T\u00e4t\u00e4 Kristusta koskevaa perusoppia selitt\u00e4v\u00e4t ja tarkentavat seuraavat lauseet: \u201dSana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.\u201d<\/em><\/p>\n Ensimm\u00e4inen Johanneksen evankeliumin alun taustalla oleva Vanhan testamentin kohta liittyy siis koko Raamatun aloitukseen. Sanoma on selv\u00e4: Nyt puhutaan aivan kaikkein perustavimmasta asiasta. Taustalla on lis\u00e4ksi toinenkin raamatunkohta, jota ei ole niin helppo huomata kuin yhteytt\u00e4 luomiskertomukseen.<\/p>\n Sananlaskujen luku kahdeksan kuvaa Viisautta, joka toimi Jumalan luomisty\u00f6n v\u00e4likappaleena. Nyt on puhe juuri t\u00e4st\u00e4 Viisaudesta, Sanasta. Esimerkiksi jakeissa 22-24 sanotaan: ”Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta min\u00e4 sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. Kun synnyin, ei syvyyksi\u00e4 viel\u00e4 ollut, ei l\u00e4hteit\u00e4 tuomaan niiden vett\u00e4.\u201d (Sananl. 8:22-24). Viisaus on Jeesus, Jumalan ainoa Poika. Juuri t\u00e4m\u00e4n raamatunkohdan vuoksi kirkko tunnustaa Kristuksesta, ett\u00e4 ”kaikki on saanut syntyns\u00e4 h\u00e4nen kauttaan ja ilman h\u00e4nt\u00e4 ei ole syntynyt mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 syntynyt on.”<\/p>\n Johanneksen evankeliumin aloitus on kuin vaikuttavan hymnin alku. Se on kuin ylistysruno alkukirkon ajoilta. Siin\u00e4 ylistet\u00e4\u00e4n Jeesuksen Kristuksen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 suuruutta ja merkityst\u00e4 koko universumille, koko maailmalle, koko ihmiskunnalle. Alussa ei ollut aikaa, ei maailmaa, mutta silloin oli Sana, Kristus. H\u00e4n on ollut aina olemassa. Siksi h\u00e4n on kaikista ensimm\u00e4inen ja kaiken yl\u00e4puolella. Evankeliumin jatkosta tied\u00e4mme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sama Sana, joka on aina ollut, on nyt tullut lihaksi ja asunut meid\u00e4n keskell\u00e4mme. T\u00e4ss\u00e4 on Jeesuksen salaisuus.<\/p>\n L\u00f6yd\u00e4mme heti ensimm\u00e4isiss\u00e4 jakeissa tyypillisen Johanneksen teologisen korostuksen. Sen er\u00e4s keskeinen sanapari on ”valo” ja ”pimeys”. Aivan sama sanapari esiintyy toistuvasti esimerkiksi ensimm\u00e4isess\u00e4 Johanneksen kirjeess\u00e4. Johannes kuvaa Sanan suhdetta ihmisiin. Kristus ei ole vain luomisen v\u00e4likappale, vaan my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n ja valon l\u00e4hde. Kyse on samasta asiasta kuin psalmissa 36: \u201dSinun luonasi on el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde, sinun valostasi me saamme valon.\u201d (Ps. 36:10).<\/p>\n Evankeliumin alkusanoissa Johannes tuo esiin my\u00f6s todellisuuden ihmismaailmasta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 maailmassa vallitsee pimeys, kuten Jesaja sanoo: \u201dSill\u00e4 katso, pimeys peitt\u00e4\u00e4 maan ja synkeys kansat\u201d (Jes 60:2a). Koko maailma el\u00e4\u00e4 synnin takia synk\u00e4ss\u00e4 pimeydess\u00e4. Jumalan persoonallisessa Sanassa loistaa kuitenkin valo. \u201dValo loistaa pimeydess\u00e4.\u201d<\/em> Siell\u00e4 miss\u00e4 on valo, siell\u00e4 on el\u00e4m\u00e4kin. Valo ja el\u00e4m\u00e4 kuuluvat yhteen. Mutta valon tuleminen aivan kuin h\u00e4iritsee pimeytt\u00e4. Pimeys ei hyv\u00e4ksy valoa, vaan yritt\u00e4\u00e4 saada sen valtaansa ja haluaa voittaa sen. T\u00e4m\u00e4 taistelu on jatkunut siit\u00e4 hetkest\u00e4 l\u00e4htien. Nyt evankelista vakuuttaa: \u201dPimeys ei ole saanut sit\u00e4 valtaansa.\u201d<\/em> Ei saanut silloin eik\u00e4 ole saanut nytk\u00e4\u00e4n. Siksi on t\u00e4rke\u00e4 huomata sin\u00e4ns\u00e4 pieni verbimuotoihin liittyv\u00e4 yksityiskohta. \u201dValo loistaa pimeydess\u00e4\u201d<\/em> sanotaan nykyhetke\u00e4 kuvaavassa preesensiss\u00e4, \u201dpimeys ei ole saanut sit\u00e4 valtaansa\u201d<\/em> ilmaistaan mennytt\u00e4 tarkoittavassa perfektiss\u00e4. Valo on jo lopullisesti voittanut pimeyden, vaikka pimeys viel\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 valon.<\/p>\n Valo on maapallon el\u00e4m\u00e4n edellytys. T\u00e4m\u00e4 luonnontieteen havainto kuvaa hyvin Jeesuksen merkityst\u00e4. Kristuksen saapuminen maailmaan merkitsi huikaisevaa kirkkautta. T\u00e4ss\u00e4 on meille ilosanoma. Joka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Kristuksen, on siirtynyt pimeydest\u00e4 valoon – tai, kuten Johannes sen toisaalla ilmaisee – kuolemasta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siis valoton voi siirty\u00e4 valoon, kun kohtaa Kristuksen.<\/p>\n Virsi 447:1 (Kristus valo maailman)<\/p>\n Joh. 1:6-13<\/u><\/p>\n \u201dTuli mies, Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4, h\u00e4nen nimens\u00e4 oli Johannes. H\u00e4n tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei h\u00e4n itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja h\u00e4n oli.<\/em><\/p>\n Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, Jumala l\u00e4hetti ennen valon tulemista Johanneksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ksi. Vuosisatoja kest\u00e4nyt profeettoja koskeva hiljaisuus katkesi. Esiin astui todistaja, joka v\u00e4itti, ett\u00e4 aika oli t\u00e4yttynyt. Nyt todellinen, oikea, aito v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4t\u00f6n valo oli tulossa maailmaan: \u201dTodellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.\u201d<\/em> Jotain ratkaisevan uutta koko maailmaa koskettavaa on tapahtumassa. Jumalan vuosituhantinen lupaus ihmiskunnalle toteutuu.<\/p>\n J\u00e4lleen evankelista n\u00e4kee tilanteen maailmassa eritt\u00e4in realistisesti ja totuudellisesti. H\u00e4n paljastaa pimeyden vallan. Maailma oli saanut syntyns\u00e4 t\u00e4m\u00e4n valon kautta. Nyt valo oli t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ja siis ihmisten keskell\u00e4. H\u00e4n valaisee jokaisen ihmisen. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 huolimatta ihmiskuntana ei hyv\u00e4ksynyt eik\u00e4 halunnut tuntea t\u00e4t\u00e4 valoa. \u201dMaailmassa h\u00e4n oli, ja h\u00e4nen kauttaan maailma oli saanut syntyns\u00e4, mutta se ei tuntenut h\u00e4nt\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n Pimeys ei saanut valoa valtaansa. Mutta pimeys piti kuitenkin ihmiskuntaa sill\u00e4 tavoin vallassaan, ett\u00e4 kun Kristus tuli h\u00e4nen kauttaan syntyns\u00e4 saaneeseen ihmisten maailmaan, niin maailma ei tuntenut tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4. Maailman oli pimeyden sokaisema. Kaikki t\u00e4ss\u00e4 maailmassa kuuluu h\u00e4nelle, tekij\u00e4lleen. Nyt t\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen omaa maailmansa ei ota h\u00e4nt\u00e4 vastaan. \u201dH\u00e4n tuli omaan maailmaansa, mutta h\u00e4nen omansa eiv\u00e4t ottaneet h\u00e4nt\u00e4 vastaan.\u201d<\/em> Moni ihminen j\u00e4\u00e4 vaille valoa, valottomaksi valottomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sit\u00e4kin riemullisempaa on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa on my\u00f6s niit\u00e4, jotka ottavat Sanan vastaan ja uskovat. \u201dMutta kaikille, jotka ottivat h\u00e4net vastaan, h\u00e4n antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat h\u00e4neen.\u201d<\/em> Joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, saa oikeuden, valtuuden, vallan, luvan (kreik. eksuusia) olla Jumalan lapsi. Jumalan lapsena oleminen on siis samaa kuin uskoa Jeesukseen Kristukseen. T\u00e4m\u00e4n hienompaa etuoikeutta ei ihminen koskaan voi saada omakseen. Jumalan lapsina olemme saavuttaneet olemassaolomme todellisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Vanha Kristinoppimme ilmaisee sen ytimekk\u00e4\u00e4sti: ”Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi p\u00e4\u00e4seminen on el\u00e4m\u00e4mme kallein asia.”<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 suurenmoisesta lahjasta voimme t\u00e4n\u00e4\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 Jumalaa. Yh\u00e4 edelleen keskellemme tullut Jumalan Sana, Jeesus Kristus toimii keskell\u00e4mme ja kutsuu yhteyteens\u00e4. Jumalan lapseus annetaan ilman mit\u00e4\u00e4n rajoitusta tai laatuvaatimuksia kaikille, jotka ottavat Sanan vastaan ja uskovat. Jokainen, joka uskoo Kristukseen, on syntynyt Jumalasta eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4n oman tai toisten ihmisten toiminnan tuloksen. He ovat niit\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat antaneet Jumalan toimia ja vaikuttaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Siksi heid\u00e4n uskonsa ei ole heid\u00e4n omaa uskoa, vaan Sanan heiss\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 uskoa. Ensin on ollut Sana ja vasta sitten on syntynyt usko. ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnytt\u00e4\u00e4 Kristuksen sana” (Room. 11:17). Kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse el\u00e4\u00e4 vailla valoa, tyyty\u00e4 olemaan pime\u00e4ss\u00e4 valottomana. Kristus kutsuu valoon, sill\u00e4 h\u00e4n on maailman valo.<\/p>\n Virsi 541:2-4 (Y\u00f6 synkk\u00e4 on jo h\u00e4lvennyt)<\/p>\n Joh. 1:14-18<\/u><\/p>\n \u201dSana tuli lihaksi ja asui meid\u00e4n keskell\u00e4mme. Me saimme katsella h\u00e4nen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Is\u00e4 ainoalle Pojalle antaa. H\u00e4n oli t\u00e4ynn\u00e4 armoa ja totuutta.<\/em><\/p>\n Johannes todisti h\u00e4nest\u00e4 ja huusi: ”H\u00e4n on se, josta sanoin: Minun j\u00e4lkeeni tuleva kulkee edell\u00e4ni, sill\u00e4 h\u00e4n on ollut ennen minua.”<\/em><\/p>\n H\u00e4nen t\u00e4yteydest\u00e4\u00e4n me kaikki olemme saaneet, Ihmeist\u00e4 suurimpia on Sanan tuleminen lihaksi. Se on Johanneksen evankeliumin ydinlauseita. \u201dSana tuli lihaksi ja asui meid\u00e4n keskell\u00e4mme.\u201d <\/em> Sana ei j\u00e4\u00e4nyt kirjaimiksi, \u00e4\u00e4nteiksi, lauseiksi ja kieliopiksi, vaan tuli todellisena ihmispersoonana t\u00e4h\u00e4n maailmaan. Meille ei t\u00e4ss\u00e4 kerrota, miten t\u00e4m\u00e4 oli mahdollista. Se vain sanotaan tosiasiana.<\/p>\n \u201dSana tuli lihaksi ja asui meid\u00e4n keskell\u00e4mme\u201d<\/em> tarkoittaa siis, ett\u00e4 Jeesus, joka on aina ollut taivaassa Is\u00e4n luona, syntyi ihmiseksi t\u00e4h\u00e4n maailmaan. T\u00e4ss\u00e4 on Johanneksen jouluevankeliumi. Jeesuksen neitseellinen syntym\u00e4 on osoitus h\u00e4nen jumalallisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n. Ihmiseksi tulo puolestaan merkitsee t\u00e4ytt\u00e4 samaistumista ihmisen osaan t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Kaikkivaltias ja kaikkivoimainen Jumala suostui ottamaan ihmisen osa. Valo, siis Kristus, on ollut aina olemassa taivaassa. H\u00e4n ei j\u00e4\u00e4nyt sinne, vaan tuli ihmiseksi.<\/p>\n Asua-verbi merkitsee tilap\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4liaikaista, teltassa asumista. Sana voitaisiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201dleiriytyi, telttaili meid\u00e4n keskell\u00e4mme\u201d. Jeesus, Jumalan Poika oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 siis vain rajallisen ajan. Silti h\u00e4n samaistui meihin ja eli ihmisen todellisen el\u00e4m\u00e4n. Siksi h\u00e4n voi meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Samalla kreikan sana on l\u00e4hell\u00e4 heprean sanaa, jota rabbit k\u00e4yttiv\u00e4t tarkoittamaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/p>\n Jeesus oli tosi Jumala ja tosi ihminen. Ihmisen\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen osan. Jumalana Jeesus voi auttaa meit\u00e4 ja pelastaa meid\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 molemmat ovat yht\u00e4 aikaa totta. Siksi Jeesus tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on el\u00e4\u00e4 pimeydess\u00e4 vailla valoa. H\u00e4n voi pelastaa ja tuoda pimeydest\u00e4 valoon, valoton voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 valon.<\/p>\n \u201dMe saimme katsella h\u00e4nen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Is\u00e4 ainoalle Pojalle antaa. H\u00e4n oli t\u00e4ynn\u00e4 armoa ja totuutta.\u201d<\/em> Keit\u00e4 tarkoitetaan ”meill\u00e4”, jotka saimme katsella h\u00e4nen kirkkauttaan? Ensin he olivat Jeesuksen aikalaisia, jotka olivat uskoneet Kristukseen ja ottaneet h\u00e4net vastaan. Mutta t\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluvat my\u00f6s kaikkein aikojen Jeesukseen uskovat. Usko tekee kaikista uskovista Jeesuksen aikalaisia. Mekin olemme t\u00e4m\u00e4n ajan uskovina h\u00e4nen seuralaisiaan, joiden kanssa h\u00e4n nytkin el\u00e4\u00e4 kuten silloin kerran. Jeesushan sanoi: ”Miss\u00e4 min\u00e4 olen, siell\u00e4 on oleva my\u00f6s palvelijani\u201d (Joh. 12:26). Ylimm\u00e4ispapillisessa rukouksessa Jeesus sanoi: ”Is\u00e4, min\u00e4 tahdon, ett\u00e4 ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siell\u00e4 miss\u00e4 min\u00e4 olen.\u201d (Joh. 17:24). \u201dSill\u00e4 miss\u00e4 kaksi tai kolme on koolla minun nimess\u00e4ni, siell\u00e4 min\u00e4 olen heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n.\u201d (Matt. 18:20).<\/p>\n Kun katsomme Kristusta, h\u00e4n on \u201dt\u00e4ynn\u00e4 armoa ja totuutta<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4 sanapari tuo mieleeni Santahaminassa Uudenmaan J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoonan luokkahuoneen. Siell\u00e4 istuttiin selk\u00e4 suorana. Me varusmiehet opimme, ett\u00e4 penkin selk\u00e4noja on vain tukirakenne. Siksi ryhdin piti olla hyv\u00e4. Kerran huomasin edess\u00e4ni olevassa kirjoitustasossa oksan kohdan, joka n\u00e4ytti aivan silm\u00e4lt\u00e4. Joku oli aikanaan naarmuttanut sen ymp\u00e4rille kolme viivaa. Silm\u00e4 oli kuin kolmion keskell\u00e4.<\/p>\n Tuskin raaputtaja oli oivaltanut, mit\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt. Varuskunnan luokkahuoneen m\u00e4ntyiseen kirjoitustasoon oli piirtynyt kolmiyhteisen Jumalan vertauskuva. Sellaisen symbolin voi joskus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikkapa jonkin kirkon lasimaalauksesta tai alttaritaulusta. Se on kuva Jumalan kaikkivaltiudesta ja l\u00e4sn\u00e4olosta.<\/p>\n Keskell\u00e4 oppituntia kolme vuosikymment\u00e4 sitten oivalsin, ett\u00e4 Jumala n\u00e4kee ja tiet\u00e4\u00e4 kaiken. Olemme koko ajan h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n. Jumalaa ei p\u00e4\u00e4se piiloon tai pakoon. Olemme vastuussa el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme, tekemisist\u00e4mme ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misist\u00e4mme. Siksi el\u00e4m\u00e4 tulee el\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 siit\u00e4 voi vastata sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 Jumalan edess\u00e4. Se merkitsee n\u00f6yrtymist\u00e4 pyh\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Se tarkoittaa syntien tunnustamista ja oman pahuuden my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Kun Jumala tarkkailee meit\u00e4, h\u00e4n tahtoo meille hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Johanneksen evankeliumin mukaan h\u00e4n on \u201dt\u00e4ynn\u00e4 armoa ja totuutta.\u201d<\/em> Kalevi Lehtinen on sanonut osuvasti: \u201dTotuus ilman rakkautta on raakuutta, rakkaus ilman totuutta on pehme\u00e4\u00e4 sentimentaalisuutta. Me tarvitsemme molemmat.\u201d Kun Jeesus n\u00e4kee meist\u00e4 totuuden, h\u00e4n katsoo meit\u00e4 rehellisesti, mutta armollisesti. Siksi voimme el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kanssaan turvallisesti pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hyl\u00e4tyksi tulemista. Meid\u00e4n ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen totuuttaan, koska se ei vie meilt\u00e4 h\u00e4nen rakkauttaan. H\u00e4n ei syyn\u00e4\u00e4 syntej\u00e4mme tai tongi rikkeit\u00e4mme, sill\u00e4 hyvyydess\u00e4\u00e4n h\u00e4n on Pojassaan sovittanut syntimme ja antanut rikkomuksemme anteeksi. H\u00e4nen armonsa riitt\u00e4\u00e4 jokaisen meid\u00e4n kohdallamme.<\/p>\n Virsi 117:1 (Pyh\u00e4 Henki, lohduttaja)<\/p>\n P\u00e4\u00e4tteeksi<\/u><\/p>\n Raamattuopetuksen alussa totesin, ett\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 sanalla, kirjaimella tai v\u00e4limerkill\u00e4 voi olla toisinaan paljon merkityst\u00e4. Suvip\u00e4ivien ohjelmaan painettu kirjoitusasu oli minusta perin outo, kun siin\u00e4 oli keskell\u00e4 sanaa, viel\u00e4p\u00e4 vastoin suomenkielen kirjoituss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 keskell\u00e4 iso t-kirjain: ValoTon? En hahmottanut, mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on pohjimmiltaan kyse. Mutta kun n\u00e4in p\u00e4ivien k\u00e4siohjelman, siit\u00e4 avautui huikaiseva n\u00e4k\u00f6ala.<\/p>\n K\u00e4siohjelmassa raamattuopetuksen teema on kirjoitettu niin, ett\u00e4 ensinn\u00e4 on sana \u201dValo\u201d, sitten on risti ja lopulta sana \u201don\u201d. T\u00e4st\u00e4 on Johanneksen evankeliumin alussa kyse. Jeesuksessa valo tuli maailmaan. H\u00e4nen ristinkuolemansa ja yl\u00f6snousemuksensa t\u00e4hden yhdenk\u00e4\u00e4n ihmisen ei tarvitse j\u00e4\u00e4d\u00e4 pime\u00e4\u00e4n. Siksi otsikosta joutaa pois kysymysmerkki.<\/p>\n Valo on. Valo on Kristuksen t\u00e4hden. Valo on Kristus. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on totta evankeliumin sana: Valo loistaa pimeydess\u00e4. <\/em><\/p>\n Virsi 484 (Totuuden Henki)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sanan Suvip\u00e4iv\u00e4t Johdanto Rukoilemme: Jumala, kiitos siit\u00e4, ett\u00e4 olet meille syntisille avannut hengellisen aarreaitan, pyh\u00e4n sanasi. Taluta meid\u00e4t sis\u00e4lle Raamattuun. Anna Pyh\u00e4 Henkesi johdattajaksemme. Sin\u00e4 tied\u00e4t, mit\u00e4 tarvitsemme. Anna Pyh\u00e4n Henkesi armo tutkiaksemme sanaasi niin, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isimme siit\u00e4 Jeesuksen Kristuksen. H\u00e4neen on kaikki rikkaus k\u00e4tkettyn\u00e4. Siunaa sanan tutkiminen niin, ett\u00e4 voimme kasvaa armossa ja Vapahtajan … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22],"class_list":["post-602","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-22"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/602","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=602"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/602\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4487,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/602\/revisions\/4487"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=602"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=602"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=602"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/em>Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
\n<\/em>Kaikki syntyi Sanan voimalla.
\n<\/em>Mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on syntynyt,
\n<\/em>ei ole syntynyt ilman h\u00e4nt\u00e4.
\n<\/em>h\u00e4ness\u00e4 oli el\u00e4m\u00e4,
\n<\/em>ja el\u00e4m\u00e4 oli ihmisten valo.
\n<\/em>Valo loistaa pimeydess\u00e4, pimeys ei ole saanut sit\u00e4 valtaansa.\u201d<\/em> (Joh. 1:1-5)<\/p>\n
\n<\/em>oli tulossa maailmaan.
\n<\/em>Maailmassa h\u00e4n oli,
\n<\/em>ja h\u00e4nen kauttaan maailma oli saanut syntyns\u00e4,
\n<\/em>mutta se ei tuntenut h\u00e4nt\u00e4.
\n<\/em>H\u00e4n tuli omaan maailmaansa, mutta h\u00e4nen omansa eiv\u00e4t ottaneet h\u00e4nt\u00e4 vastaan.
\n<\/em>Mutta kaikille, jotka ottivat h\u00e4net vastaan,
\n<\/em>h\u00e4n antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi,
\n<\/em>kaikille, jotka uskovat h\u00e4neen.
\n<\/em>He eiv\u00e4t ole syntyneet verest\u00e4, eiv\u00e4t ruumiin halusta, eiv\u00e4t miehen tahdosta, vaan Jumalasta.\u201d<\/em> (Joh. 1:6-13).<\/p>\n
\n<\/em>armoa armon lis\u00e4ksi.
\n<\/em>Lain v\u00e4litti Mooses,
\n<\/em>armon ja totuuden toi Jeesus Kristus.
\n<\/em>Jumalaa ei kukaan ole koskaan n\u00e4hnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Is\u00e4n vierell\u00e4, on opettanut meid\u00e4t tuntemaan h\u00e4net.\u201d<\/em> (Joh. 1:14-18).<\/p>\n