Kaatuneitten Omaisten Liiton ja Etel\u00e4-Karjalan Sotaorpojen hengelliset p\u00e4iv\u00e4t<\/p>\n
Jeesus sanoi juutalaisille: Kuolema on vieras, joka muuttaa koko el\u00e4m\u00e4n. Kun kuolema tulee l\u00e4helle, el\u00e4m\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 ennallaan. L\u00e4hell\u00e4 el\u00e4nyt ihminen on poissa. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4lkens\u00e4. Te kaatuneitten omaiset ja sotaorvot tied\u00e4tte t\u00e4m\u00e4n, olettehan joutuneet sen itse kokemaan. Viime sodissa kaatuneiden noin 90\u00a0000 miehen j\u00e4lkeen j\u00e4i 30\u00a0000 sotaleske\u00e4. Sotaorpoja arvellaan olleen noin 55\u00a0000 \u2013 60\u00a0000. L\u00e4hes jokaisen suomalaisen l\u00e4hi- ja tuttavapiiriss\u00e4 on heit\u00e4, jotka menettiv\u00e4t sodassa puolison, is\u00e4n, pojan, l\u00e4heisen. N\u00e4in on ollut minunkin suvussani sek\u00e4 is\u00e4n ett\u00e4 \u00e4idin puolelta.<\/p>\n Menetys merkitsi monille niukkuutta muutenkin vaikeissa oloissa, taloudellisia koettelemuksia, koulunk\u00e4ynnin ja opiskelun mahdottomuutta, sosiaalista n\u00f6yryytyst\u00e4, kovaa ty\u00f6t\u00e4 tulevaisuuden eteen. Pahinta oli kuitenkin puolison ja is\u00e4n puute. Jos lukee sotaorpojen kertomuksia el\u00e4m\u00e4nvaiheistaan, yksi sana yhdist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 toisiinsa: ik\u00e4v\u00e4, is\u00e4n ik\u00e4v\u00e4. \u201dKoko el\u00e4m\u00e4ni ajan olen kaivannut is\u00e4\u00e4ni.\u201d \u201dOlen ik\u00e4v\u00f6inyt is\u00e4\u00e4ni.\u201d \u201dIs\u00e4n ik\u00e4v\u00e4 on seurannut minua koko el\u00e4m\u00e4ni ajan.\u201d \u201dMinulla on ik\u00e4v\u00e4 is\u00e4\u00e4.\u201d Ik\u00e4v\u00e4 ja kaipaus eiv\u00e4t ole kadonneet vuosikymmenienk\u00e4\u00e4n aikana.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kirkkovuodessa sunnuntai, jota on kutsuttu pikkup\u00e4\u00e4si\u00e4iseksi. T\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n evankeliumitekstiss\u00e4 on kaksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtaa meille, jotka el\u00e4mme kuoleman, menetyksen ja ik\u00e4v\u00e4n maailmassa.<\/p>\n Ensinn\u00e4 evankeliumi kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesuksella on kaikki valta, jopa yli kuoleman. Lyhyen evankeliumitekstin taustana on se, ett\u00e4 Jeesusta oli syytetty jumalanpilkasta. H\u00e4nt\u00e4 arvosteltiin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n teki itsens\u00e4 Jumalan veroiseksi, kun h\u00e4n puhui Jumalasta omana is\u00e4n\u00e4\u00e4n. Jeesus vastasi selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen asemansa Jumalan Poikana merkitsee. Se ei ole Jumalan paikalle asettumista. \u201dEi Poika voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omin neuvoin.\u201d <\/em>On vain yksi Jumala. Juuri Jumalan Poikana Jeesus tekee sit\u00e4, mit\u00e4 Jumalakin tekee. Jumala on antanut h\u00e4nelle kaiken vallan (Matt. 28:18). T\u00e4m\u00e4 Jumalan rajoittamaton kaikkivalta ilmenee siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n jopa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleita \u201dNiin kuin Is\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleet ja antaa heille el\u00e4m\u00e4n, niin antaa my\u00f6s Poika el\u00e4m\u00e4n kenelle tahtoo.\u201d<\/em><\/p>\n Meille kuolevaisille ihmisille t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy riemullinen sanoma. Kuolemalla ei ole viimeist\u00e4 sanaa. Sill\u00e4kin on voittajansa. H\u00e4n on Jumalan Poika, Jeesus Kristus. H\u00e4n on kuolemallaan ja yl\u00f6snousemuksellaan voittanut kuoleman vallan. Siksi meille j\u00e4\u00e4 toivo rakkaitten j\u00e4lleenn\u00e4kemisest\u00e4. Siksi meille j\u00e4\u00e4 toivo taivaan kodista ja iankaikkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4t\u00e4 toivoa ei voi meilt\u00e4 edes kuolema riist\u00e4\u00e4, koska sen valta on jo voitettu. Vaikka l\u00e4heisen menetys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n ja kaipauksen, kristityille j\u00e4\u00e4 siit\u00e4 huolimatta toivo.<\/p>\n Toiseksi evankeliumi painottaa sit\u00e4, ett\u00e4 iankaikkinen el\u00e4m\u00e4 ei ole vasta kuoleman j\u00e4lkeen, vaan me olemme uskossa osallisia siihen jo nyt. Ilman Jumalaa ja uskoa Jumalan Poikaan ihminen on jo nyt kuollut. Uskossa Jumalan Poikaan h\u00e4nell\u00e4 on jo nyt iankaikkinen el\u00e4m\u00e4, ei vasta kerran kuoleman j\u00e4lkeen. Samalla on kuitenkin kuolema menett\u00e4nyt h\u00e4ness\u00e4 lopullisen merkityksens\u00e4 ja valtansa. Sill\u00e4 on en\u00e4\u00e4 rajallinen valta meihin. Kuolema on kohdannut voittajansa.<\/p>\n Kaikessa riemullisuudessaan evankeliumiteksti on samalla hyvin vakava. Se nimitt\u00e4in asettaa meid\u00e4t itse kunkin valinnan eteen. Jumalan Poika antaa el\u00e4m\u00e4n kenelle tahtoo. Kyse ei ole jostakin ennaltavalitsemista, siit\u00e4, ett\u00e4 jotkut olisivat jo ennakolta valittu pelastukseen ja toiset kadotukseen. Ei, vaan Jumalan Poika tahtoo antaa kaikille iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. Se alkaa jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajassa ja muuttuu t\u00e4ydelliseksi kerran taivaassa. Silloin ik\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy ja kaipaus muuttuu n\u00e4kemiseksi.<\/p>\n Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4v\u00e4sti arkkipiispa Martti Simojoen viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt haastattelu nelj\u00e4nnesvuosisadan takaa (Kotimaa 16.4.1992). Simojoki sanoi hyvin puhuttelevasti, suorastaan riipaisevasti, kuinka el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 taaksep\u00e4in katsoessaan mill\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei pysty kerskaamaan. Kun h\u00e4nen luonaan k\u00e4vi vieraita, jotka puhuivat h\u00e4nen aikaansaannoksistaan, Simojoki totesi, ettei niill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. H\u00e4n ei tunne olevansa yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Vain Jumala on suuri, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuri. H\u00e4nen viimeisimpi\u00e4 terveisi\u00e4\u00e4n papeille ja saarnaajille oli: puhukaa Jeesuksesta! Mill\u00e4\u00e4n muulla ei loppujen lopuksi ole merkityst\u00e4 kuin Kristuksen armolla ja rakkaudella, sill\u00e4 ett\u00e4 Kristuksen t\u00e4hden Jumala armahtaa ja pelastaa ja vie perille taivaan kotiin.<\/p>\n Hyv\u00e4t kirkkovieraat. Kuolema kuuluu ihmisen osaan. T\u00e4t\u00e4 tosiasiaa emme voi kiert\u00e4\u00e4. Teid\u00e4n kaatuneiden omaisten ja sotaorpojen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuolema on ollut l\u00e4sn\u00e4 aivan eri tavalla kuin meill\u00e4 nuoremmilla. Se on vaikuttanut el\u00e4m\u00e4\u00e4nne ja ollut l\u00e4sn\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuosikymmenten ajan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietett\u00e4v\u00e4 pikkup\u00e4\u00e4si\u00e4inen viestitt\u00e4\u00e4 kuoleman voittamisesta. Kristittyin\u00e4 meill\u00e4 on toivo rakkaitten j\u00e4lleenn\u00e4kemisest\u00e4 ja iankaikkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Kirjailija C.S. Lewis on sanonut: \u201dUskon yl\u00f6snousemukseen kuten uskon auringon nousseen; ei vain sen vuoksi, ett\u00e4 n\u00e4en sen, vaan koska sen avulla n\u00e4en kaiken muun.\u201d Pikkup\u00e4\u00e4si\u00e4inen viittaa kohti valoa, yl\u00f6snousemuksen kirkkautta. Jeesus on kuoleman voittaja. Sen valossa voimme n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman uusin silmin. L\u00e4heisen ihmisen kuolema j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n ja kaipauksen. Mutta kaikki ei p\u00e4\u00e4ty siihen. Meill\u00e4 on toivo, joka kantaa yli kuoleman rajan. Jeesus antaa el\u00e4m\u00e4n, jossa voi olla hyv\u00e4ksytty ja armahdettu ihminen ik\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja kaipauksensa keskell\u00e4. Ihminen, jonka ei tarvitse menn\u00e4 piiloon itse\u00e4\u00e4n eik\u00e4 Jumalaansa. Ihminen, joka voi turvallisin mielin el\u00e4\u00e4 ja kerran kohdata my\u00f6s kuoleman.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaatuneitten Omaisten Liiton ja Etel\u00e4-Karjalan Sotaorpojen hengelliset p\u00e4iv\u00e4t Jeesus sanoi juutalaisille: \u201dTotisesti, totisesti: ei Poika voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omin neuvoin, h\u00e4n tekee vain sit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4kee Is\u00e4n tekev\u00e4n. Mit\u00e4 Is\u00e4 tekee, sit\u00e4 tekee my\u00f6s Poika. Is\u00e4 rakastaa Poikaa ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle kaiken, mit\u00e4 itse tekee. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Pojalle viel\u00e4 suurempiakin tekoja, sellaisia, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytte. Niin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[22],"class_list":["post-607","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-22"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=607"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4509,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions\/4509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u201dTotisesti, totisesti: ei Poika voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n omin neuvoin, h\u00e4n tekee vain sit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4kee Is\u00e4n tekev\u00e4n. Mit\u00e4 Is\u00e4 tekee, sit\u00e4 tekee my\u00f6s Poika. Is\u00e4 rakastaa Poikaa ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle kaiken, mit\u00e4 itse tekee. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Pojalle viel\u00e4 suurempiakin tekoja, sellaisia, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytte. Niin kuin Is\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleet ja antaa heille el\u00e4m\u00e4n, niin antaa my\u00f6s Poika el\u00e4m\u00e4n kenelle tahtoo.\u201d<\/em> (Joh. 5:19-21).<\/p>\n