{"id":612,"date":"2018-10-28T16:03:00","date_gmt":"2018-10-28T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-mikkelin-tuomiokirkossa-28-10-2018\/"},"modified":"2024-03-09T08:38:00","modified_gmt":"2024-03-09T08:38:00","slug":"saarna-mikkelin-tuomiokirkossa-28-10-2018","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2018\/10\/28\/saarna-mikkelin-tuomiokirkossa-28-10-2018\/","title":{"rendered":"Saarna Mikkelin tuomiokirkossa 28.10.2018"},"content":{"rendered":"<p>Pappisvihkimysmessu<\/p>\n<p><em>Jeesus sanoo:<br \/>\n\u201dJos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.\u201d <\/em>(Matt. 6:14-15).<\/p>\n<p>\u201dAnteeksi-sanassa on kolme korkeaa kynnyst\u00e4: anteeksi pyyt\u00e4minen, anteeksi antaminen ja anteeksi saaminen.\u201d N\u00e4in kirjoittaa emerituspiispa Eero Huovinen kirjassaan Is\u00e4 meid\u00e4n (WSOY 2018, s 185).<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4 anteeksi pyyt\u00e4minen on vaikeaa. Moni ik\u00e4iseni, kenties nuorempikin, muistaa, millaista oli joutua lapsena pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n anteeksi. Itku kurkussa, h\u00e4pe\u00e4n ja syyllisyyden puna poskilla piti sanoa \u00e4\u00e4neen: Anna anteeksi. Kerran muistan joutuneeni hakemaan \u201dKoivuniemen herran\u201d, kun anteeksipyynt\u00f6\u00e4 ei meinannut kuulua. Sit\u00e4 ei onneksi sitten tarvittu.<\/p>\n<p>Jokainen toista ihmist\u00e4 kohtaan v\u00e4\u00e4rin tehnyt tai toisen ihmisen mielen pahoittanut tiet\u00e4\u00e4, kuinka vaikeaa anteeksipyyt\u00e4minen voi olla. Lasten k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 sen huomaa n\u00e4kyv\u00e4sti. Moni lapsi kiemurtelee tai juoksee tilanteesta pakoon. Ei ole helppoa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tehneens\u00e4 v\u00e4\u00e4rin ja kohdata toista ihmist\u00e4, jota kohtaan on rikkonut. Aikuisina pystymme peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, selittelem\u00e4\u00e4n tai kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikeaa asiaa, mutta se ei tee anteeksipyyt\u00e4mist\u00e4 yht\u00e4\u00e4n sen helpommaksi. Anteeksi pyyt\u00e4minen on vaikeaa.<\/p>\n<p>Toiseksi anteeksi antaminen ei ole sen helpompaa. Miten pystyn antamaan anteeksi, jos en voi hyv\u00e4ksy\u00e4 toisen tekoa tai k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4? Pit\u00e4isik\u00f6 minun oman itseni vuoksi jotenkin puristaa sisimm\u00e4st\u00e4ni anteeksiantaminen ja ilmaista se?<\/p>\n<p>Anteeksi antaminen ei tarkoita pahan hyv\u00e4ksymist\u00e4. Koskaan ei tarvitse hyv\u00e4ksy\u00e4 v\u00e4\u00e4rin tekemist\u00e4. Anteeksianto vapauttaa sen, joka on rikkonut. Viel\u00e4 enemm\u00e4n se vapauttaa katkeruudesta h\u00e4net, jota vastaan on rikottu. Anteeksiantamattomuudesta seuraa raskas ja tarpeeton taakka. Katkeroituminen myrkytt\u00e4\u00e4 ihmisen, ottaa h\u00e4net valtaansa ja kovettaa h\u00e4nen sisimp\u00e4ns\u00e4. Anteeksi antaminen sen sijaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 muistosta niin, ettei sit\u00e4 tarvitse kantaa en\u00e4\u00e4 mukanaan. Anteeksi antaminen vapauttaa.<\/p>\n<p>Kolmanneksi jos anteeksi pyyt\u00e4minen ja anteeksi antaminen on vaikeaa, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n anteeksi saaminen ole yksinkertaista. \u201dOn se uskovaisen helppoa, kun tekee synti\u00e4, niin menee vaan pyh\u00e4n\u00e4 kirkkoon ja saa syntins\u00e4 anteeksi. Sen j\u00e4lkeen voi hyvill\u00e4 mielin tehd\u00e4 viikon synti\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 ne seuraavana sunnuntaina taas anteeksi.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4llaista pohdiskelua olen joskus kuullut. V\u00e4itteess\u00e4 on totta se, ett\u00e4 synnit saa Jumalalta anteeksi, kun niit\u00e4 vilpitt\u00f6m\u00e4sti pyyt\u00e4\u00e4. V\u00e4\u00e4rin on sen sijaan se, ett\u00e4 syntien anteeksiantamisen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4 saa jatkua entisell\u00e4\u00e4n. Synneist\u00e4 tulee luopua ja anteeksiannon pit\u00e4\u00e4 johtaa parannukseen. T\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4nmittaista kamppailua, josta kristityt ovat vanhastaan k\u00e4ytt\u00e4neet nimityst\u00e4 kilvoittelu.<\/p>\n<p>Anteeksisaaminen antaa toivon paremmasta huomisesta. Ilman anteeksisaamista ihminen itse pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n toivon. Ellei ole keskin\u00e4ist\u00e4 riitojen sopimista, anteeksi pyyt\u00e4mist\u00e4 ja anteeksi antamista, ei vapauduta koston ja katkeruuden kierteest\u00e4.<\/p>\n<p>Toiselle ihmiselle anteeksi antaminen on vaikeaa, mutta joka siihen antautuu, muuttuu my\u00f6s itse. Anteeksisaamisen my\u00f6t\u00e4 ihmisten v\u00e4linen ep\u00e4luulo voi muuttua luottamukseksi. Anteeksi antaminen ja saaminen muuttaa molempia osapuolia. Kun on saanut rikkomuksensa ja syntins\u00e4 anteeksi sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 Jumalan edess\u00e4, tiet\u00e4\u00e4, kuinka pohjia my\u00f6ten vapauttava kokemus se on.<\/p>\n<p><em>\u201dJos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.\u201d<\/em><\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n lyhyess\u00e4 evankeliumitekstiss\u00e4 on kiusallinen jos-sana, jopa kahteen kertaan. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Jumala asettaa siin\u00e4 ehdon anteeksiannolle. Ensin minun pit\u00e4\u00e4 antaa anteeksi minua vastaan rikkoneelle. Sitten Jumala antaa minulle anteeksi. N\u00e4ink\u00f6 se menee? Onko Jumalan anteeksiantamus riippuvainen siit\u00e4, pystynk\u00f6 min\u00e4 antamaan toiselle anteeksi? Onko Jumalan anteeksiantamus ehdollinen, siis edellytt\u00e4\u00e4k\u00f6 se ensin minulta oikeita tekoja ja l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta, jonka j\u00e4lkeen Jumala vasta suostuu armahtamaan?<\/p>\n<p>Jeesuksen sanat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4laelleen sen, mit\u00e4 olemme Jumalan armosta tottuneet ajattelemaan. Onhan monesti saarnattu, ett\u00e4 \u201darmo kuuluu kaikille\u201d. Onhan vakuutettu, ett\u00e4 Jumalan armo ylitt\u00e4\u00e4 kaiken, se peitt\u00e4\u00e4 kaikki synnit ja vapauttaa kaikesta syyllisyydest\u00e4, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmainen armo on tarjolla jokaiselle. Mutta nyt kuulemme Jeesuksen suusta, ettei se olekaan ihan niin automaattista. Ei Jumala olekaan aina vain armahtava. H\u00e4n voikin pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 armonsa. H\u00e4n ei armahdakaan kaikkia. H\u00e4n ei armahda armotonta. Mist\u00e4 on oikein kyse?<\/p>\n<p>Evankeliumiteksti on Jeesuksen vuorisaarnasta, heti Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksen j\u00e4lkeen. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 katkelma on ainoa selitys, jonka Matteus liitt\u00e4\u00e4 Herran rukoukseen. Se osoittaa, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Jumalan tahto anteeksiantamuksesta toteutuisi kristittyjen ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmisten kesken.<\/p>\n<p>Jumalan armo ja ihmisten armollisuus kuuluvat yhteen. Samasta on kysymys Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksessa, jossa pyyd\u00e4mme: anna meille anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme. Jumalan armoa rukoilevan teht\u00e4v\u00e4 on itse olla armollinen. Anteeksi antaminen ja saaminen ovat rauhan ja sovinnon edellytyksi\u00e4. Ilman niit\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n yhteinen el\u00e4m\u00e4 ole mahdollista.<\/p>\n<p>Jumala antaa armon k\u00e4yd\u00e4 oikeudesta. H\u00e4nen ehdottoman armonsa ja anteeksiantamuksensa t\u00e4hden voimme mekin antaa anteeksi. Jumalan anteeksiantamus ja ihmisten v\u00e4linen anteeksiantamus liittyv\u00e4t yhteen. Kyse on anteeksiantamuksen ketjusta. Saat anteeksi, siksi anna anteeksi. Anna hyvyyden kiert\u00e4\u00e4, anna anteeksiantamuksen ketjun pidenty\u00e4. Jumalan hyvyys ohjaa meit\u00e4 hyvyyteen toisia kohtaan.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 seurakunta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 jumalanpalveluksessa vihit\u00e4\u00e4n kaksi teologian maisteria pappisvirkaan, Kristuksen kirkon palvelijoiksi. Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n evankeliumiteksti muistuttaa teit\u00e4, Tuuli ja Ville, ett\u00e4 anteeksiantamus on uskomme ydint\u00e4.<\/p>\n<p>Koko kristinusko perustuu anteeksiannolle: meille on lahjoitettu syntien anteeksiantamus Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen t\u00e4hden. Raamatun mukaan kirkon perusteht\u00e4v\u00e4 on julistaa anteeksiantamuksen sanomaa: \u201dKaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista\u201d (Luuk. 24:47). Uskontunnustuksessa lausumme uskovamme \u201dsyntien anteeksiantamisen\u201d. Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksessa pyyd\u00e4mme Jumalaa antamaan meille syntimme anteeksi, \u201dniin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet.\u201d Tunnustuskirjojemme mukaan \u201dihmiset saavat uskon kautta syntien anteeksiantamuksen ja tulevat vanhurskautetuiksi uskomalla Kristukseen\u201d (Augsburgin tunnustuksen puolustus). Katekismuksessamme on kappale (41 Anteeksiantamuksen sana meille) anteeksiantamuksesta.<\/p>\n<p>Teht\u00e4v\u00e4nne pappeina on todistaa sanoin ja teoin syntien anteeksiantamusta. Samalla te saatte muistaa, ett\u00e4 pappi el\u00e4\u00e4 siit\u00e4 samasta anteeksiantamuksen evankeliumista, jota h\u00e4n toisille julistaa ja opettaa. Jumala kutsuu teid\u00e4t ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja kirkkonsa palvelukseen. H\u00e4n my\u00f6s varustaa siihen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, johon teid\u00e4t vihit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pappisvihkimysmessu Jeesus sanoo: \u201dJos te annatte toisille ihmisille anteeksi heid\u00e4n rikkomuksensa, antaa my\u00f6s taivaallinen Is\u00e4nne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Is\u00e4nnek\u00e4\u00e4n anna anteeksi teid\u00e4n rikkomuksianne.\u201d (Matt. 6:14-15). \u201dAnteeksi-sanassa on kolme korkeaa kynnyst\u00e4: anteeksi pyyt\u00e4minen, anteeksi antaminen ja anteeksi saaminen.\u201d N\u00e4in kirjoittaa emerituspiispa Eero Huovinen kirjassaan Is\u00e4 meid\u00e4n (WSOY 2018, s &#8230; <a title=\"Saarna Mikkelin tuomiokirkossa 28.10.2018\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2018\/10\/28\/saarna-mikkelin-tuomiokirkossa-28-10-2018\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Saarna Mikkelin tuomiokirkossa 28.10.2018\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[22],"class_list":["post-612","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-22"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=612"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4528,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/612\/revisions\/4528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}