Tainionvirran seurakunnan juhlamessu<\/p>\n
Kun oli tullut kahdeksas p\u00e4iv\u00e4 ja lapsi oli ymp\u00e4rileikattava, h\u00e4n sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin h\u00e4n sikisi \u00e4itins\u00e4 kohdussa.<\/em> (Luuk. 2:21).<\/p>\n Hartolassa ja Sysm\u00e4ss\u00e4 ollaan uuden edess\u00e4. Kyse ei ole ainoastaan vuoden vaihtumisesta vaan uuden seurakunnan aloittamisesta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on aloittanut toimintansa Sysm\u00e4n ja Hartolan seurakunnista muodostettu Tainionvirran seurakunta.<\/p>\n Alkaneeseen vuoteen ja uuteen seurakuntaan meit\u00e4 opastaa Jumalan sana. Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n jumalanpalvelusteksteiss\u00e4 on hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t tulevaisuuteen niin meille yksitt\u00e4isille kristityille kuin Tainionvirran seurakunnalle.<\/p>\n Ensinn\u00e4 Vanhan testamentin lukukappaleena on Herran siunaus (4. Moos. 6:22-27). Saamme aloittaa uuden ajan Jumalan siunauksen varassa. Kristillisen k\u00e4sityksen mukaan siunaus on Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa ja huolenpitoa luomastaan maailmasta. Herran siunaukseen sis\u00e4ltyy varjelus (4. Moos. 6:24), armo (4. Moos. 6:25) ja rauha (4. Moos. 6:26). Siunaus kattaa ihmisen koko el\u00e4m\u00e4n. Nykyp\u00e4iv\u00e4n muotitermein kyse on kokonaisvaltaisuudesta. Sana \u201dsiunaus\u201d pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 sanassa kaiken sen hyv\u00e4n, mit\u00e4 Jumala antaa.<\/p>\n Katekismuksemme opettaa: \u201dEl\u00e4mme joka p\u00e4iv\u00e4 Jumalan siunauksen varassa. H\u00e4nen hyvyytens\u00e4 ja armonsa ymp\u00e4r\u00f6i meid\u00e4t.\u201d T\u00e4ss\u00e4 on kiteytettyn\u00e4 Herran siunauksen ydin. Voiko olla parempaa alkua uudelle vuodella ja seurakunnalle kuin Herran siunaus!<\/p>\n Toiseksi Uuden testamentin lukukappaleena on katkelma Pietarin puheesta Jerusalemissa (Apt. 4:8-12). Pietari ja Johannes olivat julistaneet temppeliss\u00e4 evankeliumia Jeesuksesta ja Pietari oli parantanut ramman miehen. Temppelin johtohenkil\u00f6t olivat suutuksissaan apostolien toiminnasta ja sulkivat heid\u00e4t y\u00f6ksi vankilaan. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Pietari ja Johannes tuotiin juutalaisten hallitusmiesten, vanhinten ja lainopettajien eteen. Pietari kertoi, kenen nimiss\u00e4 ja voimalla he julistivat evankeliumia ja paransivat sairaan.<\/p>\n \u201dSe tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimess\u00e4. H\u00e4net te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. H\u00e4nen voimastaan t\u00e4m\u00e4 mies seisoo terveen\u00e4 teid\u00e4n edess\u00e4nne. H\u00e4n on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. Ei kukaan muu voi pelastaa kuin h\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n muuta nime\u00e4, joka meid\u00e4t pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.\u201d (Apt. 4:10-12).<\/p>\n Raamatun kieless\u00e4kin kulmakivi liittyy rakentamiseen. Kyseess\u00e4 ei ole tavallinen peruskivi, jollaiseen olemme Suomessa tottuneet. Antiikin aikoina kivest\u00e4 rakennettiin holvikaaria. Siksi holvin kaksi sein\u00e4\u00e4 yhdistettiin toisiinsa yl\u00f6s tulevalla kiilalla, kulmakivell\u00e4. Vanhassa testamentissa vastaava sana on huippukivi. Molempia sanoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Raamatussa my\u00f6s vertauskuvallisessa merkityksess\u00e4 tarkoittamaan johtajaa ja p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n Puheessaan (Apt. 4:11) Pietari lainaa psalmin 118 ajatusta kulmakivest\u00e4. Jeesus on tullut meille kulmakiveksi. Pietari halusi osoittaa, ett\u00e4 Kristus on Jumalan Poika ja ainoa pelastuksen tuoja. H\u00e4nen rinnalleen ei voi nostaa edes profeettoja eik\u00e4 kuuluisia rabbeja. Profeetat ovat vasta viitanneet tulevaan Vapahtajaan. Jeesus on ylin kulmakivi, siis kirkkonsa p\u00e4\u00e4 ja valtias. H\u00e4n on kirkkonsa huippukivi, se joka pit\u00e4\u00e4 sen koossa.<\/p>\n Uuden vuoden alkaessa meille muistutetaan, kuka on kirkon Herra. Tainionvirran seurakunnan aloittaessa toimintansa on tarpeen muistaa, ett\u00e4 se on Herran oma ja tarkoitettu toteuttamaan h\u00e4nen antamaansa teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Erityisesti seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja luottamushenkil\u00f6iden on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mieless\u00e4. Te olette Jumalan kutsumina h\u00e4nen asiallaan.<\/p>\n Kolmanneksi uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n evankeliumi (Luuk. 2:21) menee aivan uskomme ytimeen. Teksti on vain yhden jakeen mittainen, lyhyt, mutta ytimek\u00e4s. Se kertoo yksinkertaisesti, miten Jeesus sai nimens\u00e4. Mooseksen lain mukaan poikalapsi piti ymp\u00e4rileikata kahdeksan p\u00e4iv\u00e4n vanhana. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4nelle annettiin nimi.<\/p>\n Nimen antaminen sai juhlassa erityisen huomion. Usein meill\u00e4kin risti\u00e4isiss\u00e4 lapsen nimi halutaan pit\u00e4\u00e4 salassa. Kun se lopulta ilmoitetaan, juhlavieraiden kasvoilta odotetaan hyv\u00e4ksyvi\u00e4 ilmeit\u00e4. Juutalaiset nimet aina merkitsiv\u00e4t jotain. Usein ne heijastivat vanhempien toiveita tai kokemuksia. T\u00e4ll\u00e4 kertaa lapsen vanhemmilla ei ollut vaihtoehtoja. Heid\u00e4n ei tarvinnut mietti\u00e4, mik\u00e4 tulee lapselle nimeksi eik\u00e4 sit\u00e4, miten muut nimeen suhtautuvat. Enkeli oli jo etuk\u00e4teen ilmoittanut nimen. Lapselle oli annettava nimi Jeesus, joka merkitsee \u201dHerra on apu, Herra pelastaa.\u201d Nimi varmaan her\u00e4tti ihmetyst\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stely\u00e4. Mutta Jeesuksen nimeen on tiivistetty koko uskomme.<\/p>\n Monille uusi aika ja tuntematon tulevaisuus merkitsee turvattomuuden ja pelon tuntua. Leikinomaiset tinanvalut, ennustamiset, taikuuteen vieh\u00e4ttymiset sek\u00e4 uudenvuoden lupaukset heijastelevat ihmisen h\u00e4mmennyst\u00e4 tulevan edess\u00e4. Kristityn tulevaisuus kytkeytyy toisenlaiseen totuuteen. Meill\u00e4 on Herra, jonka nimi on Jeesus. H\u00e4nelle on annettu kaikki valta. Kristityn uusi vuosi, Tainionvirran seurakunta ja koko tulevaisuus on Jeesuksen k\u00e4siss\u00e4. Olkoon edess\u00e4mme mit\u00e4 tahansa, meit\u00e4 kantaa lupaus: \u201dHerra on apu, Herra pelastaa.\u201d<\/p>\n Jeesuksen nimeen sis\u00e4ltyy turva, mutta my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 esill\u00e4. Jeesuksen nimi on usein ep\u00e4uskon ensimm\u00e4inen uhri, jota h\u00e4vet\u00e4\u00e4n, piilotellaan tai josta vaietaan, jopa kirkossa! Kuitenkin teht\u00e4v\u00e4mme on sit\u00e4 julistaa ja siit\u00e4 todistaa. Jeesus on Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 Pelastaja, jota ilman meill\u00e4 ei olisi p\u00e4\u00e4sy\u00e4 Jumalan tuntemiseen, syntien anteeksisaamiseen eik\u00e4 iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u201dMit\u00e4\u00e4n muuta nime\u00e4, joka meid\u00e4t pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.\u201d (Apt. 4:12).<\/p>\n Siksi meid\u00e4n ei tarvitse emmek\u00e4 saa h\u00e4vet\u00e4 tai piilottaa t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4. Tainionvirran seurakunnan teht\u00e4v\u00e4 on Sysm\u00e4ss\u00e4 ja Hartolassa pit\u00e4\u00e4 Jeesusta esill\u00e4. Kristillisen kirkon yhteys Jeesukseen ei ole vain taaksep\u00e4in katsovaa. Me emme yrit\u00e4 seurata parhaamme mukaan jonkin menneen opettajan opetuksia. Yhteys on kanssak\u00e4ymist\u00e4 yl\u00f6snousseen Herran kanssa. H\u00e4n tekee ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sanan ja sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4. Me ihmiset olemme Jumalan ty\u00f6n kohteina ja samalla meit\u00e4 kutsutaan osallistumaan Jumalan ty\u00f6h\u00f6n. Kristillisen kirkon katse on vahvasti suunnattu tulevaisuuteen. Kerran jokainen ihminen joutuu todistamaan, ett\u00e4 Jeesus on Herra (Fil. 2:9-11).<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemme uuden edess\u00e4. Erityisesti Sysm\u00e4n ja Hartolan seurakunnilla edess\u00e4 on muutos ja uudenlainen tulevaisuus Tainionvirran seurakuntana. Muutoksessa helposti k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n haikailemaan mennytt\u00e4 aikaa. Sillekin on oltava aikansa ja paikkansa. N\u00e4ill\u00e4 seuduilla on pitk\u00e4 kristillinen historia. Sysm\u00e4 itsen\u00e4istyi Hollolan em\u00e4seurakunnasta jo 1300-luvulla ensin kappeliksi ja sitten 1442 omaksi seurakunnakseen. Hartolan nimi mainitaan ensimm\u00e4isen kerran paavi Bonifacius IX:n bullassa vuonna 1398. Itsen\u00e4isen\u00e4 seurakuntana Hartola on toiminut vuodesta 1784, jolloin kuningas Kustaa III erotti sen omaksi kirkkoherrakunnakseen Sysm\u00e4st\u00e4. Nyt ympyr\u00e4 kiertyy takaisin l\u00e4ht\u00f6pisteeseens\u00e4.<\/p>\n Menneisyytt\u00e4 on arvostettava ja juuret tunnettava. Historiaa kannattaa vaalia, sill\u00e4 se kertoo, mist\u00e4 on tultu t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Mutta ennen kaikkea t\u00e4n\u00e4\u00e4n haluan korostaa: Muutos ja tulevaisuus ovat mahdollisuus. Nyt on t\u00e4rke\u00e4 suunnata katse ja voimavarat kohti tulevaa. Siksi rohkaisen teit\u00e4 rakentamaan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja vahvistamaan yhteenkuulumisen henke\u00e4. Jokaisella on oma vastuunsa Tainionvirran seurakunnan tulevaisuudesta. Vaikka seurakuntien rajat ja rakenteet ymp\u00e4rill\u00e4 muuttuvat, jokin pysyy. Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4n raamatunkohtien sanoma on selke\u00e4. Herran siunaus kantaa seurakuntaa. Kristus johtaa kirkkoaan. Jeesus-nimi merkitsee \u2019Herra on apu, Herra pelastaa\u2019. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena ja rakentaa uutta tulevaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tainionvirran seurakunnan juhlamessu Kun oli tullut kahdeksas p\u00e4iv\u00e4 ja lapsi oli ymp\u00e4rileikattava, h\u00e4n sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin h\u00e4n sikisi \u00e4itins\u00e4 kohdussa. (Luuk. 2:21). Hartolassa ja Sysm\u00e4ss\u00e4 ollaan uuden edess\u00e4. Kyse ei ole ainoastaan vuoden vaihtumisesta vaan uuden seurakunnan aloittamisesta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on aloittanut toimintansa Sysm\u00e4n ja Hartolan seurakunnista muodostettu Tainionvirran seurakunta. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[21],"class_list":["post-619","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/619","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=619"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/619\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4199,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/619\/revisions\/4199"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=619"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=619"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=619"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}