Esitelm\u00e4 Karjalan Liiton ekumeenisilla hengellisill\u00e4 p\u00e4ivill\u00e4 Tampereella 9.3.2019<\/p>\n
Johdanto<\/u><\/p>\n
Kristillinen kasvatus ja opetus on kuulunut kirkon perusteht\u00e4viin alusta alkaen. Matteuksen evankeliumin lopun l\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 Jeesus k\u00e4ski tehd\u00e4 kaikki kansat opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla.<\/p>\n
Varhaisen kirkon kasvatustoiminta tapahtui kolmessa p\u00e4\u00e4uomassa: 1. Vanhempien ja kummien antama kotiopetus (kotikatekeesi), 2. kirkon antama opetus jumalanpalveluksen yhteydess\u00e4 ja 3. rippiopetus. Keskiajalle tultaessa n\u00e4m\u00e4 katolisen kirkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kasvatusteht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4kanavat olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Kotikatekeesi oli vanhempien ja kummien vastuulla, papit pitiv\u00e4t katekismussaarnoja suomenkielell\u00e4 ja ripin yhteydess\u00e4 kuulusteltiin kansan kristinopin taitoja.<\/p>\n
Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen reformaation keskeisten painotusten innoittamana luterilainen kirkko ryhtyi varsinaiseen kansanopetusty\u00f6h\u00f6n. Sen ensimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli lukutaidon ja katekismuksen oppiminen, mik\u00e4 loi pohjan uskonel\u00e4m\u00e4lle. Lasten opettaminen oli vanhempien velvollisuus, ja papiston oli valvottava, ett\u00e4 he sen t\u00e4yttiv\u00e4t. 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla luotiin pohja j\u00e4rjestelm\u00e4lliselle kansanopetukselle, joka kohdistui ennen muita lapsiin ja nuoriin.<\/p>\n
Vuoden 1686 kirkkolaissa s\u00e4\u00e4dettiin, ett\u00e4 lapsille oli opetettava sis\u00e4lukua ja kristinoppia. Vastuu kuului ennen kaikkea vanhemmille, mutta ellei kotiopetus riitt\u00e4nyt, antoivat opetusta lukkarit ja palkatut pit\u00e4j\u00e4n koulumestarit. N\u00e4in syntyiv\u00e4t lukkarinkoulut ja v\u00e4hitellen my\u00f6s pit\u00e4j\u00e4nkoulut. Oppimista valvottiin kuulusteluilla, joista erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 olivat rippikuulustelut. V\u00e4hitellen t\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 syntyi rippikoulu. Se olikin aluksi yleisnimi kaikelle lastenopetukselle ja ehtoolliselle valmistamiselle. V\u00e4hitellen se sai omaleimaisia piirteit\u00e4 ja vakiintui nuorisoik\u00e4luokan kristilliseksi opetukseksi.<\/p>\n
Rippikoulun vakiinnuttua huomattiin, ett\u00e4 nuoremmat ik\u00e4luokat j\u00e4iv\u00e4t usein vaille opetusta. T\u00e4st\u00e4 tarpeesta virisi seurakuntien pyh\u00e4koulutoiminta, vaikka sen alkuvaiheita on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkasti. Opetustoiminta laajeni asteittain ja sai kiinteit\u00e4 muotoja eri aikoina ja eri puolilla maata. Pyh\u00e4koulua ei perustettu, vaan se syntyi kehityksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Varhaisin tieto lasten opetuksen tehostamisesta ja siten pyh\u00e4koulutoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4 on Orimattilan pit\u00e4j\u00e4nkokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s vuodelta 1787. Papisto oli j\u00e4rjest\u00e4nyt kuusivuotiaille ja sit\u00e4 vanhemmille lapsille jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4 sunnuntai- ja juhlap\u00e4ivin\u00e4 opetusta, jotta he eiv\u00e4t kuluttaisi aikaansa \u201dkaikenlaiseen turhuuteen, kuljeskeluun ja vallattomuuteen\u201d. Kirjantaitavat ja luotettavat henkil\u00f6t opettivat heille heid\u00e4n k\u00e4sityskykyns\u00e4 mukaisesti kristinopin p\u00e4\u00e4kappaleita. Pit\u00e4j\u00e4nkokouksen mukaan kaikkien oli edistett\u00e4v\u00e4 pyh\u00e4kouluja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Orimattilan pyh\u00e4koulut olivat seurakunnan kappalaisen Peter Sanngrenin perustamia. H\u00e4net tunnettiin pedagogisista harrastuksistaan sek\u00e4 yhteyksist\u00e4\u00e4n pietistisiin her\u00e4tysliikkeisiin, joissa t\u00e4hdennettiin hengellisen el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 ja sen edellytyksen\u00e4 arvostettiin luku- ja kristinopintaitoa, kouluja ja kirjoja.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen virallinen aloite pyh\u00e4koulun kehitt\u00e4miseksi tehtiin Turun pappeinkokouksessa vuonna 1807. Piispa, my\u00f6hempi arkkipiispa Jacob Tengstr\u00f6m kehotti papistoa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sunnuntaisin iltap\u00e4ivisin lapsille ja nuorille koulua. Seuraavassa pappeinkokouksessa vuonna 1825 Tengstr\u00f6m toisti kehotuksensa ilmoittaen, ett\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 oli noudatettu, oli saatu hyvi\u00e4 tuloksia. Tengstr\u00f6min seuraaja, arkkipiispa Erik Gabriel Melartin yhtyi pappeinkokouksessa vuonna 1842 edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 n\u00e4kemyksiin ja t\u00e4hdensi pyh\u00e4koulun merkityst\u00e4. N\u00e4in syntyi ns. \u201dturkulainen pyh\u00e4koulu\u201d (professori Martti Ruuth), jolle oli tunnusomaista, ett\u00e4 sit\u00e4 pidettiin kirkolla pappien toimiessa opettajina ja se painottui lukutaidon harjoittamiseen ja katekismuksen oppimiseen.<\/p>\n
Porvoon hiippakunnassa, johon Karjalakin kuului, kehitys kulki samaan suuntaan alkeisopetuksen palvellessa p\u00e4\u00e4asiallisesti yleist\u00e4 kansanopetusta, jossa lukutaidon oppiminen oli t\u00e4rkeint\u00e4. Rippikoulussa puolestaan opetettiin kristinoppia. Lastenopetus sai kuitenkin Porvoon hiippakunnan alueella uusia piirteit\u00e4 pyh\u00e4koulun kehittyess\u00e4 hartaudelliseen suuntaan. T\u00e4ss\u00e4 oli ratkaiseva vaikutus pastori Johan Fredrik Berghill\u00e4, jota on kutsuttu Suomen pyh\u00e4koulun is\u00e4ksi. H\u00e4nen perustamiensa pyh\u00e4koulujen vaikutuksesta syntyi \u201dporvoolainen pyh\u00e4koulu\u201d, kuten Suomen pyh\u00e4koulun historiaa tutkinut professori Martti Ruuth on sanonut.<\/p>\n
Johan Fredrik Bergh<\/u><\/p>\n
Tultuaan vuonna 1826 kappalaiseksi Nurmij\u00e4rvelle Johan Fredrik Bergh totesi, ett\u00e4 kansan keskuudessa vallitsee huutava kristillisen tiedon ja valistuksen puute, joka aiheutti my\u00f6s hengellisen h\u00e4t\u00e4tilan. Bergh aloitti pyh\u00e4koulun kappalaisen pappilassaan sek\u00e4 perusti my\u00f6s toisen pyh\u00e4koulun toiseen kyl\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 luettiin Berghin laatima kuulutus Nurmij\u00e4rven kirkossa 15.4.1832. Martti Ruuth pit\u00e4\u00e4 Nurmij\u00e4rven kirkossa luettua kuulutusta \u201dk\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4n\u00e4 uutena askeleena maamme pyh\u00e4koulutoimen historiassa\u201d. Kuulutukseen liittyi toivomus, ett\u00e4 muissakin kyliss\u00e4 taitavat miehet ryhtyisiv\u00e4t kristillisest\u00e4 rakkaudesta neuvomaan lapsia. Halukkaita opettajia kehotettiin ilmoittautumaan Berghille, joka saapuisi perustamaan ja aloittamaan koulun. Bergh oli vankilapappina Kuopiossa k\u00e4ytt\u00e4nyt menestyksellisesti Bell-Lancasterin menetelm\u00e4\u00e4 ja nyt h\u00e4n tahtoi noudattaa sit\u00e4 my\u00f6s lastenopetuksessa.<\/p>\n
Bell-Lancasterin j\u00e4rjestelm\u00e4 on saanut nimens\u00e4 englantilaisten Andrew Bellin ja Joseph Lancasterin mukaan. Kyseess\u00e4 on vuoro-opetus, jonka mukaan varttuneet oppilaat saivat opettaa aloittelevia. T\u00e4ll\u00e4 tavalla yksi koulutettu opettaja saattoi samanaikaisesti huolehtia monista ryhmist\u00e4 ja suurista oppilasjoukoista. Bell-Lancasterin menetelm\u00e4 tuli nopeasti tunnetuksi ja se levisi 1800-luvun alussa moniin maihin.<\/p>\n
Berghin perustamat pyh\u00e4koulut toimivat eri puolilla pit\u00e4j\u00e4\u00e4, opettajat olivat maallikoita ja oppilaiksi kutsuttiin kaikkia lapsia. Opetustoiminnan ohessa pyh\u00e4kouluista muodostui lasten ja nuorten hartaushetki\u00e4. Berghin pyh\u00e4koulut saavuttivat menestyst\u00e4 ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin esikuvana muuallakin. Bergh antoi tilaa kouluissaan tilaa sek\u00e4 Raamatun tekstien k\u00e4sittelylle ett\u00e4 virrenveisuulle ja hartauspuheelle. My\u00f6s lasten vanhemmat saivat olla seuraamassa opetusta. Uusia opettajia valittiin l\u00e4hinn\u00e4 rippikoululaisista. N\u00e4iden piirteiden ajan mittaan korostuessa Berghin pyh\u00e4koulut viitoittivat pyh\u00e4kouluty\u00f6lle uutta suuntaa. \u2013 Mainittakoon kuriositeettina, ett\u00e4 Aleksis Kivi tuli 6-vuotiaana Berghin perustamaan pyh\u00e4kouluun, joka pidettiin Heikkil\u00e4n talon avarassa tuvassa. H\u00e4nen opettajanaan oli koulumestari Forselius.<\/p>\n
Bergh Jaakkimassa<\/u><\/p>\n
Vuonna 1843 Johan Fredrik Bergh siirtyi Nurmij\u00e4rvelt\u00e4 kirkkoherraksi Jaakkimaan. Ajatellessaan kansan siveellist\u00e4 tilaa ja sen parantamista \u201dBergh kirjoitti itselleen luettelon niist\u00e4 synneist\u00e4, jotka sen puolen kansaa erikoisesti hallitsivat ja joihin oli vakava huomio kiinnitett\u00e4v\u00e4. Ne olivat 1) N\u00e4pisteleminen, 2) Panetteleminen, 3) Sapattip\u00e4iv\u00e4n rikkominen, 4) Y\u00f6juoksu, 5) Kapakoitseminen ja juoppous, 6-8) Siveett\u00f6myyden eri muotoja, 9) Huolimattomuus lasten ja palkollisten kristillisyyden n\u00e4hden, 10) Tyytym\u00e4tt\u00f6myys sen johdosta, ett\u00e4 lasten joskus t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 pitemm\u00e4n aikaa rippikoulussa, 11) K\u00e4r\u00e4j\u00f6imishalu, 12) Turmiolliset sananlaskut, 13) Virkamiesten ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten vihaaminen ja ylenkatsominen, vaikka n\u00e4m\u00e4 ovatkin antaneet siihen aihetta, 14) Tyytym\u00e4tt\u00f6myys esivallan asetuksiin, 15) Lasten ja palkollisten vanhempia ja is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ke\u00e4 kohtaan osoittama ylenkatse, 16) El\u00e4inten, varsinkin hevosten r\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4minen.\u201d \u2013 Moni n\u00e4ist\u00e4 paheista tuntuu olevan varsin ajankohtainen edelleen! (J. Sinnem\u00e4ki, Suomen pyh\u00e4koulun is\u00e4. Pikapiirtoja Johan Fredrik Berghin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. S 67-68).<\/p>\n
Aloitettuaan viranhoidon Jaakkimassa Bergh alkoi perustaa pyh\u00e4kouluja. Vuonna 1850 pyh\u00e4kouluja oli Jaakkimassa l\u00e4hes 40 ja ne olivat esikuvana muille. Bergh kutsui opettajat kerran kuukaudessa harjoituskokoukseen kirkonkyl\u00e4\u00e4n ja tarkasti itse jokaisen koulun kahdesti vuodessa. Berghin tarkoitus oli kouluttaa opettajan teht\u00e4viin rippikoululaisia, mik\u00e4 osoittautui vaikeaksi. Koulut h\u00e4n suunnitteli kolmiluokkaisiksi: aapisluokka, harvaanlukemisluokka ja testamenttiluokka. Koulussa oli opettava sek\u00e4 lukemaan ett\u00e4 tuntemaan raamatunhistoriaa ja katekismusta. Ohjelmaan kuului my\u00f6s virrenveisuu. Bergh ilmoitti tavoitteekseen rippikouluun valmistamisen, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 oli, ett\u00e4 lapset harjoittivat Jumalan sanaa omassa keskuudessaan.<\/p>\n
Kirkonkyl\u00e4n pyh\u00e4koulu, jota Bergh useimmiten itse piti, oli mallikouluna muille. H\u00e4n esitteli ty\u00f6t\u00e4\u00e4n muun muassa Sortavalan rovastikunnan kokouksessa kes\u00e4ll\u00e4 1855, jolloin monet papit innostuivat siit\u00e4. Asia tuli tunnetuksi my\u00f6s muiden kokousten ja lehtikirjoitusten v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n
Erkki Kansanahon mukaan \u201dKipin\u00e4t sinkoilivat ymp\u00e4ri Karjalaa enemm\u00e4n kuin pyh\u00e4koulun historiassa on tavallisesti kerrottu. Se, ett\u00e4 pyh\u00e4kouluja perustettiin Sortavalassa, Impilahdella, Ruskealassa ja Valkj\u00e4rvell\u00e4, oli Berghin v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 vaikutusta, mutta niit\u00e4 syntyi my\u00f6s R\u00e4is\u00e4l\u00e4ss\u00e4, Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4, Sakkolassa, Koivistolla ja Johanneksessa.\u201d<\/p>\n
Sortavalasta tuli 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maan johtavimpia pyh\u00e4kouluseurakuntia, mink\u00e4 aseman se s\u00e4ilytti toiseen maailmansotaan saakka. Siell\u00e4 oli 1850-luvulla 90 pyh\u00e4koulua. T\u00e4h\u00e4n vaikutti her\u00e4nn\u00e4isjohtaja Henrik Renqvist, joka omaksui pyh\u00e4koulun her\u00e4tysliikkeen keskeiseksi toimintamuodoksi.<\/p>\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 aloitti rovasti Johan Magnus Zitting eli Sitteeni, kuten kansa sanoi, pyh\u00e4kouluty\u00f6n jo 1840-luvun lopulla saaden siit\u00e4 piispantarkastuksessa vuonna 1855 piispa Carl Gustaf Ottelinilta tunnustusta. Piispa Ottelin kiinnitti erityist\u00e4 huomiota pyh\u00e4kouluihin. Tarkastusmatkoillaan h\u00e4n suositteli niiden perustamista ja antoi tunnustusta jokaiselle seurakunnalle, jossa niit\u00e4 oli.<\/p>\n
Merkitt\u00e4vin varhaisista kouluhankkeista oli Kuolemaj\u00e4rven kappalaisen Niklas Emanuel Teng\u00e9nin perustama pyh\u00e4koulu kaikkia 8-vuotiaita lapsia varten. Pit\u00e4j\u00e4nkokouksen hyv\u00e4ksymisen koulun ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6lle h\u00e4n sai 1856. Teng\u00e9n kutsui opettajiksi l\u00e4hinn\u00e4 rippikoululaisia, joista monet innostuivat asiaan. Parhaimmillaan oli Kuolemaj\u00e4rvell\u00e4 25 pyh\u00e4koulua. Pyh\u00e4koulut kuitenkin sammuivat Teng\u00e9nin muutettua vuonna 1864 pois seurakunnasta.<\/p>\n
Pyh\u00e4koulujen tavoitteista tarjoaa oivallisen todistuskappaleen Jaakkimassa 8.8.1855 pidetyn Sortavalan rovastikunnan kokouksen p\u00f6yt\u00e4kirja. Sen mukaan kouluty\u00f6 pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole soveliasta, mutta sit\u00e4 voidaan puolustaa, koska koulu est\u00e4\u00e4 monin verroin suuremmat k\u00e4skyjen rikkomiset, joutilaisuuden, huvit ja paheet. Lukuharjoitusten on annettava tilaa Jumalan sanan harjoittamiselle ja pyh\u00e4koulu on erotettava laiskankoulusta. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa pyh\u00e4koulu ei saa olla esteen\u00e4 jumalanpalvelukseen osallistumiselle.<\/p>\n
Pyh\u00e4kouluty\u00f6n varhaisvaihe p\u00e4\u00e4ttyi Karjalassa niin kuin muuallakin Suomessa melko nopeasti. Syyn\u00e4 siihen oli opettajien puute. Papit my\u00f6nsiv\u00e4t pyh\u00e4koulun tarpeellisuuden, mutta pitiv\u00e4t sen organisoimista vaikeana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Se oli vapaaehtoista ty\u00f6t\u00e4, joka vaati innostumista ja uhrautumista. Toiminta jatkui voimakkaana vain Kuopion seudulla tuomiorovasti Aron Gustaf Borgin johdossa. Sielt\u00e4 levisi aja mittaan uusia her\u00e4tteit\u00e4 muuallekin.<\/p>\n
Johan Fredrik Bergh siirtyi Rantasalmen kirkkoherraksi vuonna 1857, jossa h\u00e4n organisoi pyh\u00e4koulut samalla tavalla kuin Jaakkimassa. Erkki Kansanahon mukaan h\u00e4n kuului 1800-luvun puoliv\u00e4lin toimeliaimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin pappismiehiin.<\/p>\n
Uusi nousu 1800-luvun lopulla<\/u><\/p>\n
Hiljaisen v\u00e4livaiheen aikana toiminta jatkui vaatimattomissa muodoissa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Pyh\u00e4koulun uusi syntyminen tapahtui 1800-luvun lopulla, jolloin koulut lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Karjalassakin. Siit\u00e4 tuli suosittu ty\u00f6muoto kaikissa seurakunnissa. Pyh\u00e4koulu oli luonteeltaan vapaampi kuin rippikoulu, vaikka siihen osallistumista pidettiin asiaan kuuluvana. Opettajat olivat vapaaehtoisia eiv\u00e4tk\u00e4 he saaneet ty\u00f6st\u00e4\u00e4n korvausta. Pyh\u00e4koulutilastoissa oli vuosikymmenien varrella aaltoliikett\u00e4 ja seurakuntienkin v\u00e4lill\u00e4 oli melkoisia eroavuuksia. Numerot kuitenkin sek\u00e4 suurenivat ett\u00e4 vakiintuivat uuden vuosisadan alkupuolelle tultaessa. Erkki Kansanahon mukaan Savon ja Karjalan seurakunnissa 1870-luvulla alkanut kehitys \u201doli niin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 alueesta tuli pitkiksi ajoiksi suomalaisen pyh\u00e4koulun valtamaa. Kuten aikaisemminkin, koulu oli riippuvainen yksityisist\u00e4 pappismiehist\u00e4, jotka harrastivat ja edistiv\u00e4t sit\u00e4. Sellaisia pappeja oli It\u00e4-Suomessa runsaasti. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ty\u00f6skenteliv\u00e4t pyh\u00e4koulun hyv\u00e4ksi varsinkin Bernhard Kristfrid Sarlin ja Aleksander Wilhelm Lyra, molemmat Berghin ja Borgin tavoin kirkkomme lapsity\u00f6n suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.\u201d (Erkki Kansanaho, Kirkko ja lapset, s 28).<\/p>\n
Karjalassa oli muutamia voimakkaita pyh\u00e4kouluseurakuntia, jotka olivat parhaita koko maassa. Niihin kuuluivat ennen muita Sortavala ja Jaakkima, joiden pyh\u00e4kouluty\u00f6ss\u00e4 Aleksander Wilhelm Lyralla oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. H\u00e4n oli kansakoulunopettaja, joka ty\u00f6skenteli Sortavalan Kym\u00f6l\u00e4ss\u00e4 Siitoisten koululla. T\u00e4st\u00e4 valtioneuvos Herman Hallonbladin vaimonsa Elisabet Siitoisen kanssa perustamasta koulusta muodostui my\u00f6hemmin kansakoulunopettajaseminaari. Lyra johti Sortavalassa my\u00f6s seurakunnan pyh\u00e4kouluty\u00f6t\u00e4, joka jatkui vilkkaana. Lyran organisoimat Sortavalan pyh\u00e4koulut s\u00e4ilyiv\u00e4t esikuvallisina l\u00e4pi vuosikymmenien. Siihen vaikuttivat Sortavalan pappien lis\u00e4ksi opettajaseminaari ja Sis\u00e4l\u00e4hetysseura.<\/p>\n
Lyra muutti vuonna 1872 kappalaiseksi Jaakkimaan, jossa h\u00e4n vaali Berghin pyh\u00e4kouluperinteit\u00e4 ja kehitti opettajakoulutusta. Vuonna 1879 Jaakkimassa oli 57 pyh\u00e4koulua, Miklin kyl\u00e4ss\u00e4 jopa seitsem\u00e4n, ja jokaisessa koulussa yksi tai kaksi opettajaa, joista suurin osa oli miehi\u00e4. Sek\u00e4 Sortavalassa ett\u00e4 Jaakkimassa k\u00e4viv\u00e4t pyh\u00e4koulua jokseenkin kaikki lapset. Opettajien harjoituskokouksen kuuluivat n\u00e4iden seurakuntien s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen toimintaan. Lyra valittiin 1879 Helsingin kirkkoherraksi ja h\u00e4nest\u00e4 tuli vuonna 1888 perustetun Suomen Pyh\u00e4kouluyhdistyksen johtokunnan ensimm\u00e4inen puheenjohtaja.<\/p>\n
Samankaltaisia tilastoja on muistakin Karjalan seurakunnista. J\u00e4\u00e4skess\u00e4, Kirvussa, Kurkijoella, Kaukolassa ja Heinjoella toimi pyh\u00e4koulu jokaisessa kyl\u00e4ss\u00e4, suurissa useita, ja niiss\u00e4 oli runsaasti lapsia ja opettajia. Kirvussa ilmoitettiin vuonna 1902 toimineen opettajina 63 miest\u00e4 ja 26 naista. Pyh\u00e4koulun nousukausi alkoi 1880-luvulla, jolloin perustettiin Suomen Pyh\u00e4kouluyhdistys, ja my\u00f6s kirkon johto kiinnitti kouluun vakavaa huomiota. Ennen Suomen itsen\u00e4istymist\u00e4 \u201dpyh\u00e4koulu oli saavuttanut siihenastisen lakipisteens\u00e4 ja siit\u00e4 oli tullut keskeinen seurakunnallinen ty\u00f6muoto\u201d (Erkki Kansanaho, Kirkko Karjalassa, s 165).<\/p>\n
Itsen\u00e4isen Suomen aika sotavuosiin<\/u><\/p>\n
1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4 perinteinen kirkollinen opetusty\u00f6n muoto kiertokoulu muuttui ongelmalliseksi. 1920-luvulla ryhdyttiin perustamaan alakansakouluja ja kiertokoulut menettiv\u00e4t merkityksens\u00e4. Er\u00e4\u00e4t kirkonmiehet, heid\u00e4n joukossaan Savonlinnan piispa Otto Immanuel Colliander, puolustivat niit\u00e4 loppuun asti. He olisivat mielell\u00e4\u00e4n pit\u00e4neet alkeisopetuksen kirkon hallussa. Viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun alakansakoulut olivat aloittaneet toimintansa, he koettivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kiertokoulut seurakuntakouluina, joissa valmistetaan lapsia rippikoulua varten. T\u00e4llaisia kiertokouluja oli R\u00e4is\u00e4l\u00e4ss\u00e4, Jaakkimassa ja Sortavalan maalaiskunnassa. Muutoin kiertokoulut lopettivat toimintansa, mik\u00e4 tapahtui It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa hitaammin kuin muualla.<\/p>\n
Kiertokoulujen lamaannuttua kirkko keskitti lapsity\u00f6ns\u00e4 pyh\u00e4kouluihin. Pyh\u00e4koulu oli noussut keskeiseksi kirkolliseksi ty\u00f6muodoksi jo vuosisadan alussa, ja 1920-luvulla se entisest\u00e4\u00e4n lujittui. Maamme pyh\u00e4koulutilastoja johti ylivoimaisesti Savonlinnan hiippakunta, seuraavana oli Turun arkkihiippakunta. Viipurin hiippakunnan aikana It\u00e4-Suomen pyh\u00e4koulut s\u00e4ilyttiv\u00e4t johtavan asemansa.<\/p>\n
Kehityst\u00e4 ei tapahtunut vain m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti vaan my\u00f6s laadullisesti. Suomen Pyh\u00e4kouluyhdistys organisoi opettajien kouluttamiseksi laajamittaisen kurssitoiminnan. Useissa seurakunnissa kautta maan pidettiin koulutusp\u00e4ivi\u00e4 ja Luther-kursseja. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4h\u00e4n perustettiin 1930-luvun lopulla Luther-opisto. Kurssit olivat Karjalan seurakunnissa erityisen suosittuja. Opettajien s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset harjoituskokoukset, joita tavallisesti johti joku seurakunnan papeista, jatkuivat edelleen. Pyh\u00e4koulu muuttui entist\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4ksykoulusta lasten jumalanpalvelukseksi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi lapsille ja koululaisille ryhdyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kirkossa jumalanpalveluksia.<\/p>\n
Piispa Yrj\u00f6 Loimaranta toteaa kertomuksessaan 1937, ett\u00e4 Viipurin hiippakunnassa on suuri joukko pyh\u00e4kouluja, jotka ovat toimineet keskeytyksett\u00e4 yli 50 vuotta, jotkut jopa 80 tai 90 vuotta. T\u00e4m\u00e4 on ollut erinomaista seurakuntaty\u00f6t\u00e4, varsinkin kun se on tehty vapaaehtoisesti.<\/p>\n
Pyh\u00e4koulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi tasaisesti vuosikymmenest\u00e4 toiseen. Parhaimmillaan Sortavalassa oli 90 pyh\u00e4koulua ja 2000 oppilasta, Jaakkimassa 43 koulua ja 1270 oppilasta. N\u00e4m\u00e4 olivat jatkuvasti maamme eturivin pyh\u00e4kouluseurakuntia. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 vastaavat luvut olivat 58 ja 1100, Rais\u00e4l\u00e4ss\u00e4 58 ja 1000, Lumivaarassa 28 ja 816. Samankaltaisia lukuja voitaisiin esitt\u00e4\u00e4 monesta muustakin Karjalan seurakunnasta. Suomenlahden ulkosaarillakin oli pyh\u00e4kouluty\u00f6 vire\u00e4\u00e4.<\/p>\n
On huomattava, ett\u00e4 pyh\u00e4koulu aktivoi lasten lis\u00e4ksi aikuisia seurakuntalaisia. Turhaan ei ole sanottu, ett\u00e4 se on ollut kirkon parasta maallikkoty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s miesopettajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysytteli loppuun asti melko korkeana. Pyh\u00e4kouluista yli puolet oli toiminnassa ymp\u00e4ri vuoden, vajaa kolmannes talvella ja loput vain kes\u00e4ll\u00e4. Kes\u00e4koulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli siis v\u00e4h\u00e4inen. Suuria lukuja selitt\u00e4\u00e4 osittain se, ett\u00e4 pyh\u00e4koulun k\u00e4ymist\u00e4 pidettiin joissakin seurakunnissa p\u00e4\u00e4syvaatimuksena rippikouluun. T\u00e4m\u00e4 vaatimus ei kuitenkaan ollut ehdoton.<\/p>\n
Useat pyh\u00e4koulunopettajat aloittivat teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kohta rippikoulun k\u00e4yty\u00e4\u00e4n ja jatkoivat siin\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Sortavalassa Toivo Kokko oli opettajana yli 50 vuotta, ja Kirvussa Matti Ovaska eli Torpan Matti saavutti kuuluisuutta ahkerana ja uskollisena pyh\u00e4koulumiehen\u00e4. Joissakin seurakunnissa oli omia pyh\u00e4kouluyhdistyksi\u00e4 sek\u00e4 rahastoja opettajien kouluttamiseksi. Piispa Erkki Kaila kirjoitti jouluna 1932 Karjala-lehteen joulun lapsesta ja kirkon lapsity\u00f6n merkityksest\u00e4: \u201dJokaisessa lapsessa piilee salaisuus, mahdollisuuksien salaisuus. Mutta kukaan ei voi edelt\u00e4p\u00e4in tiet\u00e4\u00e4, tuleeko lapsesta vanhemmilleen surua vai iloa.\u201d<\/p>\n
Kirkollinen toiminta Karjalassa osoitti 1930-luvun lopulla voimistumisen merkkej\u00e4. Kirkossak\u00e4ynti lis\u00e4\u00e4ntyi, nuorisoty\u00f6ss\u00e4, joka oli uutta, saavutettiin ilahduttavia tuloksia ja toiminta lasten keskuudessa oli vilkkaampaa kuin muualla. Karjalan seurakunnat olivat maan kirkollisten tilastojen k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kun sodan varjot lankesivat maan ylle, toiminta ei suinkaan v\u00e4hentynyt, vaan p\u00e4invastoin tehostui ja syveni. Mutta sota muutti Karjalan seurakunnat ja seurakuntael\u00e4m\u00e4n eik\u00e4 pyh\u00e4kouluty\u00f6k\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 palannut ennalleen. Kokonaan oman esitelm\u00e4n aiheensa olisi pyh\u00e4kouluty\u00f6n ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 seurakunnallisen lapsity\u00f6n kehitys sodanj\u00e4lkeisen\u00e4 aikana.<\/p>\n
Yhteenveto<\/u><\/p>\n
Yhteenvetona voi todeta, ett\u00e4 pyh\u00e4kouluty\u00f6 Karjalassa oli vahvaa alusta alkaen aina sotiin saakka. Monilla mittareilla mitattuna Karjalan seurakuntien pyh\u00e4kouluty\u00f6 oli koko kirkossa eturiviss\u00e4. Se on my\u00f6s monin tavoin vaikuttanut koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pyh\u00e4koulutoimintaan ja laajemminkin kirkon kasvatusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Olennaisinta on kuitenkin se, mit\u00e4 Jussi Sinnem\u00e4ki kirjoittaa Suomen pyh\u00e4koulun is\u00e4n lyhyess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa vuonna 1931: \u201dJohan Fredrik Berghin kylv\u00e4m\u00e4st\u00e4 siemenest\u00e4 on sadassa vuodessa kasvanut suunnattoman suuri puu. — Me emme saata pyh\u00e4koulun siunausta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 inhimillisin mitoin. Jumala yksin tiet\u00e4\u00e4 kaikki t\u00e4h\u00e4nastiset tulokset. Mutta kerran, kun kirjat avataan ja kaikki tulee itsellemme ilmeiseksi, saamme n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla ihmeellisi\u00e4 asioita pyh\u00e4koulun siunauksesta kansamme keskuudessa.\u201d (s 77-78).<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Kirjallisuus<\/u><\/p>\n
Erkki Kansanaho: Kirkko Karjalassa. Lappeenranta 1985.<\/p>\n
Erkki Kansanaho: Kirkko ja lapset. Suomen Evankelis-luterilainen Pyh\u00e4kouluyhdistys 1888-1988. Helsinki 1988.<\/p>\n
Opeta minua. Toim. A. Voipio & U. Paljakka & T.J. Vauramo. Helsinki 1948.<\/p>\n
Jarkko Sepp\u00e4l\u00e4: Opettava ja kasvattava kirkko. Helsinki 1988.<\/p>\n
Sinnem\u00e4ki: Suomen pyh\u00e4koulun is\u00e4. Pikapiirtoja Johan Fredrik Berghin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Helsinki 1931.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Esitelm\u00e4 Karjalan Liiton ekumeenisilla hengellisill\u00e4 p\u00e4ivill\u00e4 Tampereella 9.3.2019 Johdanto Kristillinen kasvatus ja opetus on kuulunut kirkon perusteht\u00e4viin alusta alkaen. Matteuksen evankeliumin lopun l\u00e4hetysk\u00e4skyss\u00e4 Jeesus k\u00e4ski tehd\u00e4 kaikki kansat opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. Varhaisen kirkon kasvatustoiminta tapahtui kolmessa p\u00e4\u00e4uomassa: 1. Vanhempien ja kummien antama kotiopetus (kotikatekeesi), 2. kirkon antama opetus jumalanpalveluksen yhteydess\u00e4 ja 3. rippiopetus. Keskiajalle … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,5],"tags":[21],"class_list":["post-628","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esitelma","category-puheet-ja-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=628"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4486,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions\/4486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=628"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=628"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=628"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}