Alustus Arvojen Akatemiassa 25.4.2019 Kirkon koulutuskeskuksessa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/p>\n
Mit\u00e4 on sivistys?<\/u><\/p>\n
Jotta olisi mahdollista etsi\u00e4 vastausta kysymykseen sivistyksen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4, t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sivistys on. Mist\u00e4 sivistyksess\u00e4 on oikein kyse? K\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittely on varsin hankala. \u201dSivistys kuuluu kulttuurin ohella niihin huokoisiin k\u00e4sitteisiin, jotka ovat houkuttaneet luomaan niist\u00e4 satoja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Niiden keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 on kasvatuksen kautta omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys, sivistyneisyys. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksest\u00e4, humanistisesta tai luonnontieteellisest\u00e4 sivistyksest\u00e4, yleissivistyksest\u00e4 tai akateemisesta sivistyksest\u00e4, sek\u00e4 toisaalta puhutaan ihmisen sis\u00e4isest\u00e4 kehittyneisyydest\u00e4 ja kypsyydest\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4iseen saatetaan viitata \u2019syd\u00e4men sivistyksen\u00e4\u2019 tai viisautena.\u201d (FT Seppo Niemel\u00e4: Sivistysty\u00f6. 2008, s 23).<\/p>\n
Vaikka sivistys on k\u00e4sitteen\u00e4 hankalan monitulkintainen, pohdin sit\u00e4 seuraavassa kahdesta sanan alkuper\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niihin molempiin kytkeytyy vahva teologinen tausta.<\/p>\n
Jumalan kuva<\/u><\/p>\n
Saksan kielen sivistyst\u00e4 tarkoittava Bildung<\/em> on juonnettu substantiivista Bild<\/em>, suomeksi kuva, ja verbist\u00e4 bilden<\/em>, suomeksi kuvata, luoda, rakentaa, muokata. N\u00e4in Bildung<\/em> merkitsee er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla kuvaksi tulemista. My\u00f6s ruotsin kielen bildning<\/em> sanan alkuper\u00e4n\u00e4 on n\u00e4hty substantiivi \u201dkuva\u201d (bild<\/em>) sek\u00e4 verbi \u201dkuvata\u201d (bilda<\/em>), synonyymina verbi \u201dmuodostaa\u201d (skapa, forma<\/em>). Ruotsinkielisen sanan taustalla voidaan siis n\u00e4hd\u00e4 varsin samankaltainen kaksijakoinen viittaussuhde kuin saksan kieless\u00e4kin. T\u00e4h\u00e4n liittyy l\u00e4heisesti utbilding<\/em>, \u201dkoulutus, kasvatus\u201d.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n kuvan taustalla on raamatullinen ajatus ihmisest\u00e4 Jumalan kuvana. Keskiajan ja uuden ajan alun k\u00e4site Bildung<\/em> tarkoitti teologisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Jumalan ja ihmisen suhteen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4. Latinaksi k\u00e4ytettiin er\u00e4it\u00e4 nykyajankin paljon k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 termej\u00e4 kuten imago, imitatio, forma, formatio<\/em>. Muun muassa saksalainen teologi ja mystikko Mestari Eckhart otti 1200\u2013luvulla k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuvaamaan kristillist\u00e4 ajatusta Jumalan kuvan kehittymisest\u00e4 ihmismieless\u00e4.<\/p>\n Valistuksen my\u00f6t\u00e4 1700-luvulla Bildung-k\u00e4site maallistettiin. Ajatusyhteys 1800-luvun Bildungiin jatkui siten, ett\u00e4 jokainen ihminen kantaa sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n jonkinlaista jumalallista kipin\u00e4\u00e4. Sivistys alettiin tulkita kuvaukseksi ihmiseksi tulemisesta ja kasvamisesta.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 taustaa varten koululaitoksen ja laajemminkin kasvatuksen sivistysteht\u00e4v\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 kolmiosaisena sivistysprosessina. Siin\u00e4 tietojen, taitojen ja valmiuksien oppimista seuraa henkil\u00f6kohtaisen ja luovan suhteen muodostaminen opittuun, mik\u00e4 taas johtaa opitun hy\u00f6dynt\u00e4miseen yhteiseksi hyv\u00e4ksi. (Seppo Niemel\u00e4: Sivistyminen. 2011, s 52).<\/p>\n Raamatun mukaan ihmisen erityisasema maailmassa perustuu siihen, ett\u00e4 h\u00e4net on luotu Jumalan kuvaksi. Se merkitsee, ett\u00e4 ihminen on tarkoitettu el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan yhteydess\u00e4, rakastamaan l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n ja hallitsemaa ja hoitamaan luontoa. Ihminen on arvokas, ikuisuutta varten luotu olento. H\u00e4n on el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja teoistaan vastuussa Jumalalle.<\/p>\n \u201dJumalan kuva\u201d ei siis merkitse jotain ominaisuutta ihmisess\u00e4. Kysymys on pikemminkin ihmisen asemasta Jumalan luomassa maailmassa. Ihmisen ja Jumalan v\u00e4linen suhde on ainutlaatuinen. Ihminen on ainoa olento maailmassa, joka on tietoinen Luojastaan ja kykenee olemaan yhteydess\u00e4 h\u00e4neen. H\u00e4net on kutsuttu jatkuvaan vuoropuheluun ja yhteyteen maailmankaikkeuden luojan ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n kanssa. Jumalan kuvana ihminen on tarkoitettu tulemaan jatkuvasti sellaiseksi kuin Jumala on ihmisen tarkoittanut. H\u00e4net on kutsuttu kasvamaan Kristuksen kaltaisuuteen. Syntiinlangenneessa maailmassa se ei t\u00e4ydellisesti toteudu, mutta syntiinlankeemuksen todellisuus ei muuta ihmisen kutsumusta tulla Kristuksen kaltaiseksi. Kerran k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 kaikkea se merkitsee. Ensimm\u00e4isen Johanneksen kirjeen kolmannessa luvussa luvataan: \u201dRakkaat yst\u00e4v\u00e4t, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta viel\u00e4 ei ole k\u00e4ynyt ilmi, mit\u00e4 meist\u00e4 tulee. Sen me tied\u00e4mme, ett\u00e4 kun se k\u00e4y ilmi, meist\u00e4 tulee h\u00e4nen kaltaisiaan, sill\u00e4 me saamme n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net sellaisena kuin h\u00e4n on.\u201d (1. Joh. 3:2).<\/p>\n Pellavan k\u00e4sittely<\/u><\/p>\n Suomen kielen sanana sivistys on omaper\u00e4inen luomus. Kielentutkija Martti Rapola on sanojen ensiesiintymisi\u00e4 luodanneiden tutkimusten kautta selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 sivistys-k\u00e4site esiintyi ensi kertaa suomalaisessa julkisessa keskustelussa 1820-luvun alussa. Turun Wiikko-Sanomissa<\/em> kirjoitettiin t\u00e4ll\u00f6in kansan sivistymisest\u00e4, tapojen ja k\u00e4yt\u00f6ksien sivist\u00e4misest\u00e4 ja talonpoikaiss\u00e4\u00e4dylle kertyv\u00e4st\u00e4 sivistyksest\u00e4. Asialla oli lehden julkaisija ja toimittaja yliopiston historian apulainen Reinhold von Becker. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 sivistys-sanaa k\u00e4ytti 1830-luvun taitteessa Carl Axel Gottlund, Juvan kappalaisen poika ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori.<\/p>\n Rapolan tulkinnan mukaan sivistys-sanan ensimm\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t Becker ja Gottlund olisivat saaneet sytykkeen sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansankielest\u00e4. Beckerin ja Gottlundin kotiseuduilla Keski-Suomessa ja L\u00e4nsi-Savossa sivist\u00e4minen ja sivisteleminen ja muut erilaiset muodot ovat esiintyneet vanhoina, esimerkiksi pinnan viimeistelev\u00e4\u00e4 puhdistusta, pellavan harjaamista ja ulkonaisen esiintymisen kohentamista tarkoittavana kansankielisin\u00e4 murresanoina. (Heikki Kokko: Sivistyksen varhaista k\u00e4sitehistoriaa. Kasvatus&Aika 4\/2010).<\/p>\n Suomen kielen sivistys-sanan etymologia liittyy pellavan viljelyyn. Korjatut ja kuivatut pellavan varret loukutetaan eli hakataan hajalle, jolloin niist\u00e4 saadaan kuidut ja muut osat erilleen. Kun sitten prosessia jatketaan sivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eli harjaamalla, kuidut puhdistuvat, silenev\u00e4t ja oikenevat. Alun perin adjektiivi sive\u00e4 viittaa siis korkealaatuiseen ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen pellavakuituun.<\/p>\n Toinen yleisesti k\u00e4ytetty merkitys liitt\u00e4\u00e4 sivistyksen siivoamiseen ja siistimiseen. Von Becker m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1822 sivist\u00e4misen tapojen siistimiseksi. Silloin se sai likipit\u00e4en nykyisen merkityksens\u00e4. \u201dSivistys\u201d on palautettavissa sanaan \u201dsive\u00e4\u201d, joka tarkoittaa moraaliltaan moitteetonta, s\u00e4\u00e4dyllist\u00e4, puhdasta, tyynt\u00e4 ja n\u00f6yr\u00e4\u00e4. Sivist\u00e4minen oli pyrkimyst\u00e4 t\u00e4llaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n N\u00e4in tulkittuna sivistykseen liittyv\u00e4t ne monenlaiset tiedot ja taidot, joita kasvatuksen my\u00f6t\u00e4 ennen kaikkea kotona opitaan ja oppilaitoksissa opiskellaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin katsoa niiden taakse ja muistaa, ett\u00e4 sivistys on pohjimmiltaan enemm\u00e4n. Sivistynyt ihminen on n\u00f6yr\u00e4. N\u00f6yryys ilmenee kunnioituksena el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja muita ihmisi\u00e4 kohtaan, toisten huomioon ottamisena ja pyrkimyksen\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heit\u00e4. N\u00f6yr\u00e4ll\u00e4 on kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja arvioida asioita useammasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llaiseen n\u00f6yryyteen pystyy sis\u00e4isesti vapaa, vahva ja kyps\u00e4 ihminen, jolla on terve itsetunto. Kristillisen uskon mukaan sis\u00e4isesti vapaa on se, joka on saanut syntins\u00e4 anteeksi Jeesuksen pelastusty\u00f6n t\u00e4hden niin Jumalan kuin ihmisten edess\u00e4. Sellainen ihminen on saanut kokea ehtoja asettamattoman rakkauden, armon, vapauttavan voiman.<\/p>\n Sivistyksen hy\u00f6ty?<\/u><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n etymologis-teologisen k\u00e4siteanalyysin j\u00e4lkeen palaan alustuksen peruskysymykseen: Onko sivistyksest\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4?<\/p>\n Vastaukseni on: koko kysymys on liian suppea. Toki sivistyst\u00e4 voidaan tarkastella hy\u00f6dyn n\u00e4k\u00f6kulmasta ja arvioida sen hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 esimerkiksi taloudellisen hy\u00f6dyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sivistys on kuitenkin paljon enemm\u00e4n. Se on olennainen osa ihmiseksi kasvamista ja ihmisen\u00e4 el\u00e4mist\u00e4. Filosofian tohtori Seppo Niemel\u00e4n sanoin: \u201dSivistys on muutosvoima kohti parempaa maailmaa.\u201d (Seppo Niemel\u00e4: Sivistyminen. 2011, s 46). Sivistys on siksi t\u00e4rke\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteiskunnan kannalta.<\/p>\n T\u00e4llaisen sivistyksen kova ydin on \u2019syd\u00e4men sivistys\u2019. \u201dSe on hiljainen, arvokas, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4, n\u00f6yr\u00e4 mutta omasta arvostaan ja itsest\u00e4\u00e4n tietoisena my\u00f6s ylpe\u00e4 asenne. Syd\u00e4men hiljaisen sivistyksen synty ja yll\u00e4pito on kaiken muun sivistyksen teht\u00e4v\u00e4. Sivistys ei ole vain yhteiskunnallinen projekti vaan se on ihmisyksil\u00f6n asia. Syd\u00e4men sivistys kertoo sen, ett\u00e4 sivistys ei ole ulkoista oppineisuutta, ei hienostelevaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 joidenkin mielivaltaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 etiketti\u00e4. Sivistys on ihmisen yksinkertaista ihmisarvoa, arkip\u00e4iv\u00e4n hienostuneisuutta, joka l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen tuntee oman arvonsa ja toisten arvon, osaa kunnioittaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u201d (Eero Ojanen: Onko meill\u00e4 malttia sivistykseen? 2000).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Alustus Arvojen Akatemiassa 25.4.2019 Kirkon koulutuskeskuksessa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 Mit\u00e4 on sivistys? Jotta olisi mahdollista etsi\u00e4 vastausta kysymykseen sivistyksen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4, t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sivistys on. Mist\u00e4 sivistyksess\u00e4 on oikein kyse? K\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittely on varsin hankala. \u201dSivistys kuuluu kulttuurin ohella niihin huokoisiin k\u00e4sitteisiin, jotka ovat houkuttaneet luomaan niist\u00e4 satoja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Niiden keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 on kasvatuksen kautta omaksuttu tieto … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[21],"class_list":["post-633","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=633"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4460,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions\/4460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}