{"id":644,"date":"2019-07-26T16:03:00","date_gmt":"2019-07-26T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/partaharjun-leirihistorian-vaikutus-kristilliseen-kasvatukseen\/"},"modified":"2024-03-05T17:57:18","modified_gmt":"2024-03-05T17:57:18","slug":"partaharjun-leirihistorian-vaikutus-kristilliseen-kasvatukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2019\/07\/26\/partaharjun-leirihistorian-vaikutus-kristilliseen-kasvatukseen\/","title":{"rendered":"Partaharjun leirihistorian vaikutus kristilliseen kasvatukseen"},"content":{"rendered":"

Alustus Pisara-leirin kutsuvierasseminaarissa 26.7.2019 Partaharjulla Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4<\/p>\n

Johdanto<\/u><\/p>\n

\u201dKunpa olisi meill\u00e4 sellainen kaukoputki, jolla voisimme tirkist\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen. Silloin n\u00e4kisimme Partaharjun suurleirin valmiina. N\u00e4kisimme kymmenet leirirakennukset. N\u00e4kisimme satap\u00e4iset onnelliset poikaparvet iloisissa leiripuuhissaan. N\u00e4kisimme ehk\u00e4 kansainv\u00e4liset leiriolympialaiset omalla stadionillamme Partaharjulla.\u201d[1]<\/a><\/p>\n

N\u00e4in maalailtiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1946 Partaharjun tulevaisuutta Joka Poika -lehdess\u00e4. Nyt reilun seitsem\u00e4n vuosikymmen j\u00e4lkeen tied\u00e4mme, millainen leiriparatiisi Partaharjusta on tullut.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 alustuksessani k\u00e4yn l\u00e4pi ensin lyhyesti Partaharjun alkuvaiheita. Sen j\u00e4lkeen selostan leiritoimintaa Partaharjulla. Sitten arvioin Partaharjun leirihistorian vaikutusta ja lopuksi ajatus tulevaisuudesta.<\/p>\n

Partaharjun vaiheita<\/u><\/p>\n

Leirit ovat kuuluneet suomalaiseen kristilliseen tytt\u00f6- ja poikaty\u00f6h\u00f6n alusta l\u00e4htien. T\u00e4h\u00e4n on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaksi juurta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 suomalaisten suurelle enemmist\u00f6lle el\u00e4m\u00e4 on ollut vuosisatojen ajan el\u00e4mist\u00e4 luonnon armoilla ja ehdoilla. Nykytermein sanottuna el\u00e4myksellisyys ja kokemuksellisuus ovat olleet osa suomalaista kulttuuria.[2]<\/a><\/p>\n

Toisaalta kristillisen nuorisoty\u00f6n alkuvaiheissa 1900-luvun alussa sek\u00e4 partion ett\u00e4 NMKYn toiminnassa retket ja leirit muodostivat keskeisen osan. Taustalla kummallakin liikkeell\u00e4 oli pedagogiseen ohjelma, joka pohjautui nuorten vertaisryhm\u00e4toiminnalle ja luonnossa liikkumiselle. Leiri- ja retkitoiminnan l\u00e4pimurto suomalaisen nuorisoty\u00f6n menetelm\u00e4ksi tapahtui kuitenkin vasta vuosien 1919-1944 v\u00e4lill\u00e4. Leiri- ja retkitoiminnan arvo n\u00e4htiin tehokkaaksi kasvatusmenetelm\u00e4ksi, jolla pystyttiin vastaamaan lasten ja nuorten luontaiseen toiminnan tarpeeseen. Tuolloin tunnustettiin laajemminkin leiritoiminnan pedagoginen luonne.[3]<\/a><\/p>\n

N\u00e4ky poikien omasta leirikyl\u00e4st\u00e4 alkoi virit\u00e4 1920-luvulla. Keuruun P\u00f6yh\u00f6l\u00e4st\u00e4 tuli aluksi nuorisoleirien ohella my\u00f6s poikaleirien paikka. Toive ikiomasta poikien leirikyl\u00e4st\u00e4 voimistui ja asiaa varten perustettiin erityinen leirirahasto. Vuoteen 1939 oli saatu jo sellainen perusp\u00e4\u00e4oma, ett\u00e4 uskallettiin ryhty\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n sopivaa aluetta. Mutta asia raukesi talvisotaan ja kertyneet varat k\u00e4ytettiin Karjalan siirtolaispoikien leiritoimintaan.[4]<\/a><\/p>\n

Jatkosodan j\u00e4lkeen toive poikien omasta leirikyl\u00e4st\u00e4 alkoi el\u00e4\u00e4 uudelleen. Kes\u00e4ll\u00e4 1945 pidettiin Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 valtakunnalliset poikien kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4t. Rovasti Kaarlo Salovaaran pappilassa oli koolla Poikien Keskuksen johtomiehi\u00e4, muun muassa Yrj\u00f6 Karilas, Sulo Karpio, Verner J. Aurola ja Pentti Tapio.[5]<\/a><\/p>\n

Pentti Tapio muistelee: \u201dTuli puheeksi monivuotinen n\u00e4ky poikien leirikyl\u00e4st\u00e4. \u2019Olisihan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4kin sille sopiva paikka\u2019, sanoi rovasti Salovaara. Silt\u00e4 istumalta l\u00e4hdettiin katsomaan paikkaa, vajaan kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 pappilasta. Partaharjulle saavuttuaan joukko sanoi melkein yhteen \u00e4\u00e4neen: \u2019T\u00e4m\u00e4 on se paikka!\u2019 Se oli ihastusta ensi silm\u00e4yksell\u00e4. \u2019T\u00e4nne kohoaa poikien leirikyl\u00e4, jos Luoja ja Pieks\u00e4m\u00e4en seurakunta suovat!\u2019\u201d[6]<\/a> Kaupat tehtiin syksyll\u00e4 1945 ja rakentaminen alkoi jo kes\u00e4ll\u00e4 1946. N\u00e4ky \u201dleiriparatiisista\u201d alkoi toteutua.[7]<\/a><\/p>\n

V\u00e4hitellen kes\u00e4st\u00e4 ja vuodesta toiseen sitke\u00e4sti vaikeuksienkin l\u00e4pi puurtaen Partaharju kasvoi. Vuonna 1965 oli valmiina 28 rakennusta ja rakennelmaa, mukaan lukien muun muassa urheilukentt\u00e4 ja uimala. Ristikiven kirkko valmistui vuonna 1971. My\u00f6hemmin on viel\u00e4 rakennettu opiston uusi asuntola Harjuhovi, hirsim\u00f6kit Er\u00e4-Kalle ja Iivari puhumattakaan jatkuvista kunnostust\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

En k\u00e4y t\u00e4m\u00e4n tarkemmin l\u00e4pi Partaharjun synty- ja rakennushistoriaa, joka sin\u00e4ns\u00e4 olisi hyvin kiehtovaa ja tarinoita t\u00e4ynn\u00e4. Nykyist\u00e4 Partaharjua katsoessa voin vain ihmetell\u00e4 ja ihastella poikaty\u00f6n veteraanien aikaansaannosta. Heill\u00e4 oli rohkeita n\u00e4kyj\u00e4, intoa, taitoa ja uskoa kristillisen poikaty\u00f6n mahdollisuuksiin ja menestykseen. Siit\u00e4 me voimme olla nyt kiitollisia.<\/p>\n

Leiritoiminta Partaharjulla<\/u><\/p>\n

Leiritoiminta Partaharjulla alkoi heti kes\u00e4ll\u00e4 1946. Seuraavana kes\u00e4n\u00e4 1947 raivausleirill\u00e4 oli yli 600 osallistujaa. Sen lis\u00e4ksi kes\u00e4kuussa j\u00e4rjestettiin viikon mittainen leiritoimintakurssi kerhonjohtajille sek\u00e4 Sinisten Partiopoikien er\u00e4taitokurssi. Hein\u00e4kuussa ohjelmassa olivat Is\u00e4t ja pojat -leiri, 6-11-vuotiaille tarkoitettu kuopusten leiri, johtajien leiri sek\u00e4 kolmikkopoikien leiri. Elokuussa vietettiin nuorukaisten vaelluskilpailun p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, lis\u00e4ksi ohjelmassa olivat poikap\u00e4iv\u00e4t, nuorisopappien virkistysleiri sek\u00e4 kerhonohjaajien veljesp\u00e4iv\u00e4t ja Poikien Keskus ry:n valtuuskunnan kokous. Leirikyl\u00e4 toimi kes\u00e4ll\u00e4 1947 jo t\u00e4ydell\u00e4 h\u00f6yryll\u00e4 ja monet toiminnan muodot alkoivat vakiintua.[8]<\/a><\/p>\n

Vuodesta toiseen leirien ja osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Muutama v\u00e4l\u00e4hdys 1950-luvulta. Olympiavuonna 1952 ohjelmassa oli yleisen poikaleirin lis\u00e4ksi retkeilyleiri, urheiluleiri, poikakisat, kuopukset ja is\u00e4t -leiri, Joka Pojan leiri, olympialaisleiri, nuorukaisten er\u00e4miesleiri, Joka Pojan Raittiusliiton leiri, kaksi kanootinrakennusleiri\u00e4 sek\u00e4 askarteluleiri. Lis\u00e4ksi oli koko joukko erilaisia kursseja ja muita kokoontumisia.[9]<\/a><\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1953 alkoi hiippakuntaleiriperinne, kun Kuopion hiippakunnan ensimm\u00e4inen hiippakuntaleiri ker\u00e4si 550 poikaa Partaharjulle. Kes\u00e4ll\u00e4 1956 j\u00e4rjestettiin Partaharjulla erilaisia leirej\u00e4 yhteens\u00e4 26. Vuosikymmenen loppupuoliskolle tultaessa harrasteleirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Ohjelmassa oli mets\u00e4- ja er\u00e4leirej\u00e4, urheilu-, suunnistus-, palloilu- ja yleisurheiluleirej\u00e4 sek\u00e4 monenlaisia askarteluleirej\u00e4 ja musiikkileirej\u00e4. Joka Pojan Raittiusliiton ja Joka Pojan musiikkiliiton leirit kuuluivat monen osallistujan vakituiseen kes\u00e4ohjelmaan.[10]<\/a><\/p>\n

Hein\u00e4kuun lopulla 1951 pidettiin Partaharjulla ensimm\u00e4inen juhlaleiri, josta alkoi joka nelj\u00e4s vuosi j\u00e4rjestett\u00e4vien suurleirien ketju. Leirin aikana 29.7.1951 vietetyt juhlaleirin avajaiset olivat samalla leirikyl\u00e4n vihkimisjuhla, jonka toimitti piispa Eino Sormunen kahdeksan papin avustamana. Vuodesta 1991 alkaen leirej\u00e4 on kutsuttu juhlaleirin sijasta suurleiriksi. Nyt vietett\u00e4v\u00e4 Pisara-suurleiri on j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n 18. suurleiri. Mukana on aina ollut leiril\u00e4isi\u00e4 my\u00f6s muista maista. Osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat vaihdelleet 1000-2600 leiril\u00e4iseen.[11]<\/a> Yhteens\u00e4 suurleireille on osallistunut noin 30\u00a0000 leiril\u00e4ist\u00e4.[12]<\/a><\/p>\n

Taulukko. Partaharjun suurleirit 1951-2019<\/em><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
VUOSI<\/td>\nNIMI<\/td>\nOSALLISTUJIA<\/td>\nHUOMAUTUKSIA<\/td>\n<\/tr>\n
1951<\/td>\nSytyt\u00e4 pyh\u00e4 valo<\/td>\n\u00a0\u00a01000<\/td>\nKr. poikaty\u00f6 50 vuotta<\/td>\n<\/tr>\n
1955<\/td>\nSytyt\u00e4 taas liekkisi<\/td>\n\u00a0\u00a01200<\/td>\nSuomen kirkko 800 vuotta<\/td>\n<\/tr>\n
1959<\/td>\nPartaharjun III juhlaleiri<\/td>\n\u00a0\u00a01600<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1963<\/td>\nYhdess\u00e4 eteenp\u00e4in<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1967<\/td>\nPoika 67<\/td>\n\u00a0\u00a01300<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1971<\/td>\nRistikiven leiri<\/td>\n\u00a0\u00a01100<\/td>\nRistikiven kirkon vihkiminen<\/td>\n<\/tr>\n
1975<\/td>\nParta 75<\/td>\n\u00a0\u00a01500<\/td>\nPartaharju 30 v<\/td>\n<\/tr>\n
1979<\/td>\nIs\u00e4st\u00e4 poikaan<\/td>\n\u00a0\u00a01200<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1983<\/td>\nParta-Salvos 83<\/td>\n\u00a0\u00a01300<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1987<\/td>\nJep!<\/td>\n\u00a0\u00a02300<\/td>\nJP-lehti 50 vuotta<\/td>\n<\/tr>\n
1991<\/td>\nHarju 91<\/td>\n\u00a0\u00a01900<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
1995<\/td>\nSeikkailu 95<\/td>\n\u00a0\u00a02600<\/td>\nPartaharju 50 vuotta<\/td>\n<\/tr>\n
1999<\/td>\nSuunta 99<\/td>\n\u00a0\u00a02200<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
2003<\/td>\nSalasana<\/td>\n\u00a0\u00a02000<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
2007<\/td>\nSankarit<\/td>\n\u00a0\u00a01900<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
2011<\/td>\nSyke<\/td>\n\u00a0\u00a01900<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
2015<\/td>\nKipin\u00e4<\/td>\n\u00a0\u00a01700<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
2019<\/td>\nPisara<\/td>\n\u00a0\u00a01700<\/td>\nKr. tytt\u00f6- ja poikaty\u00f6 100 vuotta<\/td>\n<\/tr>\n
18 leiri\u00e4<\/td>\n<\/td>\n28400<\/td>\nyhteens\u00e4 noin 30\u00a0000 leiril\u00e4ist\u00e4<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Partaharju oli Poikien Keskuksen hanke rakentaa \u201dpoikien leiriparatiisi\u201d. Tyt\u00f6t osallistuivat Partaharjun suurleirille ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 1987, ja heit\u00e4 oli leiril\u00e4isist\u00e4 noin kolmannes.[13]<\/a> Nyttemmin tytt\u00f6j\u00e4 on leiril\u00e4isist\u00e4 enemmist\u00f6. J\u00e4rjest\u00f6fuusioiden seurauksena leirit luonnollisesti tulivat yhteisiksi sek\u00e4 tyt\u00f6ille ett\u00e4 pojille. Poikien Keskus ja Tytt\u00f6jen Keskus yhdistyiv\u00e4t vuonna 1989 Suomen Poikien ja Tytt\u00f6jen Keskus \u2013 PTK ry:ksi ja vuoden 2017 alusta PTK, Seurakuntien Lapsity\u00f6n Keskus ja Nuorten Keskus yhdistyiv\u00e4t Nuori Kirkko ry:ksi.<\/p>\n

Leirien vaikutus osallistujiin <\/u><\/p>\n

Partaharjun leirin vaikutushistoriaa on aukottomasti vaikea selvitt\u00e4\u00e4, varsinkaan yhdess\u00e4 lyhyess\u00e4 alustuksessa. Parhaiten siit\u00e4 voivat kertoa ne tuhannet pojat ja tyt\u00f6t, jotka ovat vuosikymmenten aikana olleet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 leirill\u00e4. Jotain olennaista kertoo kuitenkin se, ett\u00e4 vuodesta toiseen ja suurleirist\u00e4 suurleiriin monet tyt\u00f6t ja pojat ovat halunneet tulla uudelleen Partaharjulle. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt sellaisia kokemuksia ja muistoja, jotka vet\u00e4v\u00e4t Partaharjulle uudelleen. Noin 30\u00a0000 suurleiril\u00e4ist\u00e4 ja olisiko arviolta ehk\u00e4 yli 200\u00a0000 osallistujaa kaikkiaan ollut Partaharjun leireill\u00e4, kursseilla ja tapahtumissa.[14]<\/a> Pentti Tapion sanoin: \u201dPartaharjusta tuli kristillisen varhaisnuorisoty\u00f6n lippulaiva pojille ja tyt\u00f6ille ja heid\u00e4n johtajilleen.\u201d[15]<\/a><\/p>\n

Partaharjun leireill\u00e4 on pidetty esill\u00e4 hyvi\u00e4 tapoja, perinteit\u00e4 ja arvoja. Muun muassa raittiuden korostaminen ja talkooty\u00f6h\u00f6n innostaminen ovat olleet leimallisia. Erityisesti sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa leiritoiminnalla oli suuri merkitys. Pentti Tapion mukaan \u201dSuomessa oli valtavasti is\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 poikia ja traumatisoituneiden isien poikia. Partaharjun leirikeskus syntyi t\u00e4m\u00e4n tarpeen keskelle.\u201d[16]<\/a> Monille pojille ja nuorille Partaharju leireineen saattoi parhaimmillaan antaa ev\u00e4it\u00e4 koko loppuel\u00e4m\u00e4ksi.<\/p>\n

Urheiluselostaja ja TV1:n urheilutoimituksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Seppo Kannas osallistui Partaharjun alkuaikojen 1940-luvun telttaleireille. My\u00f6hemmin h\u00e4n toimi 1950-luvulla leirien ohjaajana opiskellessaan voimistelunopettajaksi. Kannaksen urheiluselostajan ura alkoi Partaharjulla, jossa h\u00e4n selosti leirin kisoja. El\u00e4kevuosinaan h\u00e4n totesi: \u201dAina kun minulla on asiaa Pieks\u00e4m\u00e4elle, parkkeeraan ensiksi Partaharjulle, vaellan jokivartta upeaan leirikirkkoon ja istun sen tukkipenkeille hiljentym\u00e4\u00e4n. Kirkossa on kattona taivas ja vapaa yhteys yl\u00f6s. Muistelen hienoja leiriaikoja.\u201d[17]<\/a><\/p>\n

Partaharjun leireill\u00e4 on tarjottu mahdollisuus monipuoliseen harrastustoimintaan, joka on kehitt\u00e4nyt osallistujia sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 henkisesti. Samalla leiritoiminta on tukenut monien harrastusten levi\u00e4mist\u00e4, esimerkiksi askartelun ja liikunnan alueilla.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ja eduskunnan puhemiehen\u00e4 toiminut Paavo Lipponen osallistui 1950-luvun alussa kahtena kes\u00e4n\u00e4 Partaharjun leireille Osmo-veljens\u00e4 kanssa. Muistelmissaan h\u00e4n kertoo, ett\u00e4 \u201dPartaharjulla vietetyt kaksi kes\u00e4\u00e4 antoivat minulle ratkaisevan sys\u00e4yksen kilpaurheiluun.\u201d[18]<\/a><\/p>\n

Partaharjulla Lipposen lajiksi valikoitui uinti: \u201dPartaharjun leirill\u00e4 osallistuin uintikilpailuihin, joissa ylivoimaiseksi voittajaksi tuli helsinkil\u00e4inen Klaus Bremer, pitk\u00e4, minua kolme vuotta vanhempi poika. Seisoin er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 leirin uimalan rannalla ja katselin, kun \u2019Klaude\u2019 ui rennosti vapaauintia, kroolia. Silloin tein t\u00e4rke\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: min\u00e4 aion jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 uida yht\u00e4 kovaa ja yht\u00e4 kauniisti kuin h\u00e4n. Se p\u00e4\u00e4t\u00f6s piti, vaikka toteutin sen vasta vuosien kuluttua.\u201d[19]<\/a><\/p>\n

Kolmanneksi Partaharjun leirit ovat tuoneet esille kristinuskon sanomaa ja merkityst\u00e4 sek\u00e4 tehneet tunnetuksi kristillist\u00e4 poikaty\u00f6t\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 alueelta esimerkkej\u00e4 ovat vaikkapa kerho-, retki- ja leiritoiminta, jotka ovat j\u00e4tt\u00e4neet l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4lkeen moniin osallistujiin.<\/p>\n

Mikkelin hiippakunnan piispana toiminut Voitto Huotari sanoo olevansa kiitollinen seurakunnan poikaty\u00f6lle. H\u00e4n kertoo olevansa sen hedelm\u00e4. Se oli tien alku seurakunnan ty\u00f6h\u00f6n. \u201d\u2019Siksi olen t\u00e4ss\u00e4\u2019, sanoo Huotari istuessaan Mikkelin hiippakunnan piispan virkahuoneessa.\u201d Huotari osallistui Partaharjun leireille 1950-luvulla.[20]<\/a><\/p>\n

\u201dLiikunta, urheilu, kilpailut, harrastukset, hartaudet ja telttailu olivat Tapion poikaty\u00f6n elementit. \u2019Kun n\u00e4ihin harrastuksiin ja retkiin yhdistyy kristillinen tausta, se puhuttelee poikia my\u00f6s sanattomasti, Iso-Parta arvelee.\u201d[21]<\/a> T\u00e4ss\u00e4 Pentti Tapion haastattelussa vuodelta 2013 on kiteytetty olennaisin Partaharjun leirin vahvoista ja vaikuttavista elementeist\u00e4.<\/p>\n

Vahva luontainen hengellisyys on keskeinen juonne Partaharjun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tapio kirjoittaa siit\u00e4 vuonna 1958 ilmestyneess\u00e4 poikaty\u00f6n perusteoksessaan T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on poika<\/em>: \u201dPuuttumatta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 leirin fyysilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen vaikutukseen, on sanottava, ett\u00e4 my\u00f6skin puhtaasti uskonnollisena ty\u00f6muotona leiri on er\u00e4s kaikkein parhaimpia. Jo luonto sin\u00e4ns\u00e4 herkist\u00e4\u00e4 ja pys\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 kuuntelemaan Jumalan, luojansa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Luonto on poikien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 Jumalan ilmoituksen v\u00e4likappale. Leirill\u00e4 vietetyt iltanuotiohetket, raamattutunnit ja jumalanpalvelukset voivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 unohtumattomia el\u00e4myksi\u00e4 herkistyneisiin mieliin.\u201d[22]<\/a><\/p>\n

Harvoin minulla on ollut hengellisi\u00e4 kokemuksia ja viel\u00e4 harvemmin olen niist\u00e4 puhunut. Vuonna 1995 Seikkailu-suurleirill\u00e4 johdin Heinolan maaseurakunnan ryhm\u00e4\u00e4. J\u00e4lleen kerran leirin viimeinen ilta p\u00e4\u00e4ttyi perinteisesti Partaharjulla valaistuun ristiin ja ulkotulien ketjuun Salvosj\u00e4rven rannalla. En osaa selitt\u00e4\u00e4 tapahtunutta, mutta minulle jotain syv\u00e4sti koskettavaa oli siin\u00e4, ett\u00e4 juuri Pentti Tapio lausui Herran siunauksen meille leiril\u00e4isille. Onneksi sain tuon hetken olla yksin hiljaa Salvosen rannalla, sill\u00e4 se oli suorastaan pyh\u00e4 hetki.<\/p>\n

Vaikutukset seurakuntien leiriel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toimintaan<\/u><\/p>\n

Partaharjun leirien t\u00e4rkein vaikutus kohdistuu yksil\u00f6ihin, niihin tytt\u00f6ihin ja poikiin, jotka osallistuvat leireille. Sen lis\u00e4ksi Partaharjulla on ollut ja on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 vaikutus seurakuntien toimintaan ja varsinkin leireihin.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin Partaharju pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 leiritraditiota ja -kulttuuria. Sotien j\u00e4lkeen retki- ja leiritoiminta levisi ymp\u00e4ri Suomen. Seurakuntien nuorisoty\u00f6n toimintamuodot monipuolistuivat 1950-luvulla. Kes\u00e4kotitoiminnan viri\u00e4minen tarjosi mahdollisuuksia tytt\u00f6jen ja poikien sek\u00e4 nuorten retki- ja leiritoiminnalle. Vuosikymmenen kuluessa leiririppikoulu yleistyi ja siit\u00e4 tuli kirkollinen menestystuote.[23]<\/a><\/p>\n

Leiri- ja retkitoimintaa alettiin 1960 ja 1970-luvulla pit\u00e4\u00e4 taantumuksellisena sek\u00e4 ep\u00e4yhteiskunnallisena toimintana nuorisoty\u00f6ss\u00e4. Poliittisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja yhteiskunnallisessa nuorisoty\u00f6ss\u00e4 retki- ja leiritoiminta painui taka-alalle. Erityisesti seurakunnissa leiritoiminta s\u00e4ilyi niin varhaisnuorisoty\u00f6n keskeisen\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 kuin toimintamuotona. Varsinkin varhaisnuorten keskuudessa kiinnostus leiri- ja retkitoimintaan pysyi entisell\u00e4 tasollaan. Leiri- ja retkitoiminta teki uuden tulemisen 1990-luvulla, jolloin oivallettiin j\u00e4lleen leirien kasvatuksellinen ja el\u00e4myksellinen merkitys.[24]<\/a><\/p>\n

Partaharju on pit\u00e4nyt yll\u00e4 vuosikymmenet t\u00e4t\u00e4 keskeist\u00e4 oivallusta leirin kokonaisvaltaisesta kasvatusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4. \u201dLeiri on varhaisnuorelle el\u00e4misen pienoismalli.\u201d[25]<\/a> \u201dLeiri on kuin pienoisvaltakunta, jossa el\u00e4mme yhdess\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden.\u201d[26]<\/a> Nyky-yhteiskunnassa leireille on yh\u00e4 paljon tarvetta. Leiritoiminnassa on seurakunnilla suuri mahdollisuus olla mukana kaikenik\u00e4isten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta erityisesti monella tavalla ratkaisevina keskilapsuuden vuosina.<\/p>\n

Toiseksi Partaharjulla on jatkuvasti my\u00f6s kehitetty leiritoimintaa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on v\u00e4littynyt uusia vaikutteita seurakuntien omille leireille. Muistan vieneeni Heinolan maaseurakunnan leireille 1990-luvulla suosituksi tulleen M\u00e4 pieni undulaatti oon -laululeikin, jonka opin Partaharjulla. Samoin Rautvuoren Vartijoiden partioleirill\u00e4 toimin kerran sepp\u00e4n\u00e4, jonka pajassa jokainen leiril\u00e4inen sai tehd\u00e4 pellinpalasta ja isosta rautanaulasta lehm\u00e4nkelloa muistuttavan oman leirikellon. Mallin t\u00e4h\u00e4n sain Partaharjulta.<\/p>\n

Uusien ideoiden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4kin Partaharju toimii varhaisnuorisoty\u00f6n lippulaivana. Sen merkitys on oikeastaan korostunut, kun nuorisoty\u00f6nohjaajien koulutuksessa retki- ja leiritaitojen opiskelu on v\u00e4hentynyt. Partaharjun opisto[27]<\/a> on tehnyt t\u00e4ll\u00e4 saralla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jota opiston toiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 PTK ja nykyisin Nuori kirkko jatkavat. T\u00e4h\u00e4n koulutusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n toivon lis\u00e4\u00e4 panostusta niin kirkoltamme, Nuorelta kirkolta kuin kouluttavilta oppilaitoksilta. Se on samalla jatkoa Partaharjun perusteht\u00e4v\u00e4lle, johon on alusta l\u00e4htien kuulunut huolehtia my\u00f6s osaavasta varhaisnuorisoty\u00f6n ty\u00f6voimasta.[28]<\/a><\/p>\n

Vaikutus kirkon varhaisnuorisoty\u00f6h\u00f6n<\/u><\/p>\n

Partaharjun leirihistorian vaikutus ei pys\u00e4hdy osallistujiin eik\u00e4 seurakuntiin. Partaharjulla on ollut t\u00e4rke\u00e4 merkitys koko kirkon varhaisnuorisoty\u00f6h\u00f6n ja kristilliseen kasvatukseen.<\/p>\n

Ensinn\u00e4 Partaharju leireineen on tuonut kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 kirkkoomme ja pit\u00e4nyt esill\u00e4 varhaisnuorisoty\u00f6ss\u00e4 kristillisen uskon kansalliset rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ulottuvuutta. Taustana t\u00e4lle on se, ett\u00e4 kristillisen poikaty\u00f6n vaikutteet alkuvuosina tulivat paljolti ulkomailta, erityisesti Englannista, Amerikasta ja Saksasta. Sotien j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina yhteydet rakentuivat erityisesti Ruotsiin, Tanskaan ja Englantiin. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Partaharjun leireille on osallistunut ulkomaalaisia ryhmi\u00e4. Tunteepa Jordanian ja Pyh\u00e4n maan luterilaisen kirkon piispa emeritus, Luterilaisen maailmanliiton presidenttin\u00e4 toiminut Munib Younan k\u00e4sitteet Partaharjun leirihenki, iltanuotiomakkara, telttasauna ja hyysk\u00e4, sill\u00e4 diakoniksi Suomessa opiskellessaan h\u00e4n oli mukana Partaharjun leirill\u00e4.[29]<\/a><\/p>\n

Kansainv\u00e4liset yhteydet ovat mahdollistaneet oppimisen ja ideoiden vaihtamisen molempiin suuntiin. Kirkkomme on voinut oppia muiden kirkkojen ja j\u00e4rjest\u00f6jen kokemuksista. Vastaavasti Partaharjun kautta on v\u00e4littynyt virikkeit\u00e4 ja kokemuksia kirkkomme varhaisnuorisoty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Toiseksi Partaharju on pit\u00e4nyt esill\u00e4 tietoisuutta varhaisnuorista seurakuntien j\u00e4senin\u00e4 ja heid\u00e4n erityisist\u00e4 tarpeistaan. N\u00e4in Partaharjun koulutuksellinen ja toiminnallinen, n\u00e4kyv\u00e4 elementti on vain osa Partaharjua. Sen suurin merkitys on varhaisnuorten ik\u00e4kauden merkityksen tiedostaminen sek\u00e4 tytt\u00f6jen ja poikien puolesta puhuminen.[30]<\/a><\/p>\n

Kirkossamme on havahduttu uudelleen tytt\u00f6jen ja poikien hengellisen el\u00e4m\u00e4n ja seurakuntael\u00e4m\u00e4n tarpeisiin 2010-luvulla, jolloin joukko kirkolliskokousedustajia teki aloitteen 10-14 -vuotiaiden kristillisen kasvatuksen kehitt\u00e4miseksi. Aloite johti Mik\u00e4 ik\u00e4? 10-14 -vuotiaat seurakuntalaisina<\/em> -hankkeeseen.[31]<\/a> Viime suurleirill\u00e4 vuonna 2015 j\u00e4rjestettiinkin Partaharjulla seminaari t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4. Tytt\u00f6jen ja poikien tarpeet seurakuntalaisina on syyt\u00e4 muistaa jatkuvasti.<\/p>\n

Kolmanneksi Partaharju on vaalinut varhaisnuorisoty\u00f6n monipuolisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Ne ovat olleet tyypillisi\u00e4 jo yksin ty\u00f6muodon historiallisten juurten takia (NMKY-liike ja partio). Yh\u00e4 edelleen kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus ovat tytt\u00f6- ja poikaty\u00f6n vahvuus. Itse asiassa monet varhaisnuorisoty\u00f6n perinteiset menetelm\u00e4t ovat tulleet uudella nimell\u00e4 \u201dmuotiin\u201d viime vuosikymmenin\u00e4, kuten esimerkiksi seikkailupedagogiikka tai narratiivinen opetus ja kasvatus. Partaharjun leireill\u00e4 el\u00e4mykselliset seikkailut ja tarinat ovat olleet aina arvossaan.<\/p>\n

Tytt\u00f6- ja poikaty\u00f6ss\u00e4 hengellinen, psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen kasvatus ovat luonnollisella tavalla yhdess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 monipuolisuudesta on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni. Samoin on hyv\u00e4 huomata se yhteis\u00f6llisyys, jota varhaisnuorisoty\u00f6n menetelm\u00e4t tukevat. Yksil\u00f6llisyytt\u00e4 korostavana aikana yhteis\u00f6llisyyden merkitys on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi.<\/p>\n

Kokonaisvaltaisuus nivelt\u00e4\u00e4 varhaisnuorisoty\u00f6n vahvasti uskontunnustuksesta nousevaan kolminaisuusopilliseen painotukseen, jossa jokaisella uskonkappaleella on oma merkityksens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s hyvin luterilainen teologinen l\u00e4ht\u00f6kohta, sill\u00e4 niin Lutherin katekismuksilla kuin nykyisell\u00e4 kirkkomme Katekismuksella on kolminaisuusopillinen l\u00e4ht\u00f6kohta.[32]<\/sup><\/a><\/p>\n

Varhaisnuorisoty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 laaja ja kokonaisvaltainen teologia on perinteisesti ollut ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana. Se on varhaisnuorisoty\u00f6n vahvuus! Samalla se auttaa ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin painottamaan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tasapainoisesti sek\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka varhaisnuorella on oikeus kokonaisvaltaiseen kasvuun, jossa on sijansa niin leikill\u00e4, liikunnalla, musiikilla, seikkailulla ja askartelulla kuin sovituksella, anteeksiannolla, armolla, seurakuntayhteydell\u00e4 ja uskon kasvamisella. Silloin Jumalan luomisen, lunastuksen ja pyhityksen koko t\u00e4yteys voi olla ravitsemassa varhaisnuorta.<\/p>\n

Partaharjun tulevaisuus<\/u><\/p>\n

Olen edell\u00e4 kuvannut sit\u00e4, millainen vaikutus Partaharjun leireill\u00e4 on ollut yksitt\u00e4isten leiril\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, seurakuntien toimintaan sek\u00e4 kirkkomme kasvatusty\u00f6h\u00f6n. Samalla se on kertomus siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, jota sodan oloista rauhan t\u00f6ihin palanneet nuoret miehet ja naiset tekiv\u00e4t rakentaessaan suomalaista yhteiskuntaa kirkon kasvatusty\u00f6n keinoin. Sille perustalle me olemme voineet rakentaa ja jatkaa osaltamme leirej\u00e4 Partaharjulla.<\/p>\n

N\u00e4ky Partaharjusta on ollut todellisuutta jo yli seitsem\u00e4n vuosikymment\u00e4. Se on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaisen kristillisen tytt\u00f6- ja poikaty\u00f6n historiaa. Erityisesti haluan nostaa esille Poikien Keskuksen pitk\u00e4aikaisen toiminnanjohtajan, opetusneuvos Pentti Tapion el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n. Ilman Iso-Partaa ei olisi Partaharjua. Nelj\u00e4 vuotta sitten j\u00e4rjestetty Kipin\u00e4-leiri oli ensimm\u00e4inen, jolle h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 jaksanut tulla. Sinnekin h\u00e4n viel\u00e4 l\u00e4hetti tervehdyksens\u00e4. Toukokuussa 2016 h\u00e4n kuoli 97-vuotiaana. Viime vuoden syksyll\u00e4 tuli 100 vuotta h\u00e4nen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n. Kiitollisuudella muistan Pentti\u00e4 ja h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Iso-Parta puhui usein Partaharjun hengest\u00e4. Siihen kiteytyy olennaisin siit\u00e4, mit\u00e4 Pentti Tapio on todennut Partaharjun merkityksest\u00e4 tuhansille pojille ja tyt\u00f6ille: \u201dT\u00e4rkeint\u00e4 kaikilla leireill\u00e4, kursseilla ja opistossa on Partaharjun hengen aistiminen ja oppiminen. Se merkitsee el\u00e4mist\u00e4 sovinnossa itsens\u00e4, l\u00e4himm\u00e4isten, luonnon ja Jumalan kanssa meille annetussa kauniissa is\u00e4nmaassa.\u201d[33]<\/a><\/p>\n

Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 oleva Pisara-suurleiri osoittaa, ett\u00e4 Partaharju ja sen henki on el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja toimivaa nykyisyytt\u00e4. Sill\u00e4 on edelleen paikkansa kirkon varhaisnuorisoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 on Partaharjun tulevaisuus? Partaharjulla on muiden vastaavien leiri- ja toimintakeskusten tavoin edess\u00e4\u00e4n haastava tulevaisuus. Rakennuskanta odottaa mittavaa korjausta, joka vaatii paljon varoja. Pojat ovat aikoinaan merkkimyynnill\u00e4 ker\u00e4nneet rahaa ja veteraanisukupolvi hankkinut varoja Partaharjun rakentamiseksi milloin mist\u00e4kin, yrityksist\u00e4 eduskuntaan. Talkoilla on saatu paljon aikaan. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on vuorollaan kantaa vastuuta t\u00e4st\u00e4 paikasta. Vetoan, ett\u00e4 kukin meist\u00e4 osaltaan huolehtisi Partaharjun s\u00e4ilymisest\u00e4 tytt\u00f6jen ja poikien leiriparatiisina.<\/p>\n

[1]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 43.<\/p>\n

[2]<\/a> Nieminen 1999, 70\u201373.<\/p>\n

[3]<\/a> Tapio 1980, 42; Nieminen 1999, 74-80.<\/p>\n

[4]<\/a> Tapio 1998, 76; Raitis & Raitis 2013, 39.<\/p>\n

[5]<\/a> Tapio 1998, 76; Raitis & Raitis 2013, 39.<\/p>\n

[6]<\/a> Tapio 1998, 76.<\/p>\n

[7]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 42.<\/p>\n

[8]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 42, 44, 49-51.<\/p>\n

[9]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 66.<\/p>\n

[10]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 67,73.<\/p>\n

[11]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 63-64, 71-72, 75-76, 86-90.<\/p>\n

[12]<\/a> Suurleirien osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4t on laskettu leiritiedotteista, Joka Poika -lehden uutisista yms. l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

[13]<\/a> Raitis & Raitis 2013, 89.<\/p>\n

[14]<\/a> Partaharjun leirien ja kurssien osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on vaikea arvioida. Pentti Tapion mukaan vuosina 1946-1979 osanottajia on ollut yli 80\u00a0000. Tapio 1980, 43. Vuonna 1998 Tapio arvioi, ett\u00e4 \u201dPartaharjun leirien ja kurssien osanottajam\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 150\u00a0000.\u201d Tapio 1998, 80. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta olen arvioinut vuonna 2013: \u201dL\u00e4hes seitsem\u00e4n vuosikymmenen aikana Partaharjun leireille, kursseille ja tapahtumiin on osallistunut arviolta 200\u00a0000 ihmist\u00e4.\u201d H\u00e4kkinen 2013, 6.<\/p>\n

[15]<\/a> Tapio 1998, 80.<\/p>\n

[16]<\/a> Sarkimaa 2013.<\/p>\n

[17]<\/a> Sarkimaa 2013.<\/p>\n

[18]<\/a> Lipponen 2009, 94.<\/p>\n

[19]<\/a> Lipponen 2009, 96.<\/p>\n

[20]<\/a> Huotari 1998, 84.<\/p>\n

[21]<\/a> Sarkimaa 2013.<\/p>\n

[22]<\/a> Tapio 1958, 82.<\/p>\n

[23]<\/a> Lahti 1983, 105; Nieminen 1999, 83-85.<\/p>\n

[24]<\/a> Lahti 1983, 105; Nieminen 1999, 87-95.<\/p>\n

[25]<\/a> Lahti 1983, 104.<\/p>\n

[26]<\/a> Ketola 2002, 51. Ks. my\u00f6s Ketola 1979, 14. Ketolan mukaan leirien kokonaisvaltaisuuteen kuuluvat sosiaalinen kasvatus, siisteyskasvatus, luonteenkasvatus, ty\u00f6n kunnioitus, luovuus, henkinen ohjelma, fyysinen toiminta, kansalaiskasvatus, kristillinen kasvatus. Ketola 1979, 14-21.<\/p>\n

[27]<\/a> Partaharjun opisto perustettiin 1960. Vuonna 1974 opisto alkoi tarjota retkeilyn ja leiritoiminnan koulutusta. Raitis & Raitis 2013, 81-82. Vuoden 2014 alusta opisto lakkautettiin ja koulutus siirtyi Koulutuskeskus Agricolalle. Laitinen 2013.<\/p>\n

[28]<\/a> Tapio 1998, 80; Raitis & Raitis 2013, 81.<\/p>\n

[29]<\/a> Tapio 1980, 47; Tapio 1998, 80; Raitis & Raitis 2013, 104-106.<\/p>\n

[30]<\/a> Huotari 1998, 86.<\/p>\n

[31]<\/a> Ks. tarkemmin Mik\u00e4 ik\u00e4 2015.<\/p>\n

[32]<\/a> Pyh\u00e4kouluyhdistyksen p\u00e4\u00e4sihteeri, teologian tohtori Pentti Taipale rakensi varhaisnuorisoty\u00f6n teologiansa vahvasti juuri uskontunnustuksen varaan. Taipale 1971, 3.<\/em> Lutherin katekismusten teologiasta ks. Poutiainen 1994, Poutiainen 1998.<\/p>\n

[33]<\/a> Tapio 1998, 80; Raitis & Raitis 2013, 116.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alustus Pisara-leirin kutsuvierasseminaarissa 26.7.2019 Partaharjulla Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 Johdanto \u201dKunpa olisi meill\u00e4 sellainen kaukoputki, jolla voisimme tirkist\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen. Silloin n\u00e4kisimme Partaharjun suurleirin valmiina. N\u00e4kisimme kymmenet leirirakennukset. N\u00e4kisimme satap\u00e4iset onnelliset poikaparvet iloisissa leiripuuhissaan. N\u00e4kisimme ehk\u00e4 kansainv\u00e4liset leiriolympialaiset omalla stadionillamme Partaharjulla.\u201d[1] N\u00e4in maalailtiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1946 Partaharjun tulevaisuutta Joka Poika -lehdess\u00e4. Nyt reilun seitsem\u00e4n vuosikymmen j\u00e4lkeen tied\u00e4mme, millainen leiriparatiisi Partaharjusta … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[21],"class_list":["post-644","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=644"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4463,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644\/revisions\/4463"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}