{"id":656,"date":"2019-11-17T16:03:30","date_gmt":"2019-11-17T16:03:30","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-tohmajarven-kirkossa-17-11-2019\/"},"modified":"2024-03-03T09:00:00","modified_gmt":"2024-03-03T09:00:00","slug":"saarna-tohmajarven-kirkossa-17-11-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2019\/11\/17\/saarna-tohmajarven-kirkossa-17-11-2019\/","title":{"rendered":"Saarna Tohmaj\u00e4rven kirkossa 17.11.2019"},"content":{"rendered":"<p>Hiippakuntavaihdoksen kiitos- ja j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ismessu<\/p>\n<p><em>Jeesus puhui t\u00e4m\u00e4n vertauksen:<br \/>\n\u201dSilloin taivasten valtakunta on oleva t\u00e4llainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja l\u00e4htiv\u00e4t sulhasta vastaan. Viisi heist\u00e4 oli tyhm\u00e4\u00e4 ja viisi viisasta. Tyhm\u00e4t ottivat lamppunsa mutta eiv\u00e4t varanneet mukaansa \u00f6ljy\u00e4. Viisaat sit\u00e4 vastoin ottivat lampun lis\u00e4ksi mukaansa \u00f6ljyastian. Kun sulhanen viipyi, heit\u00e4 kaikkia alkoi v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 ja he nukahtivat. Mutta keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 kuului huuto: \u2019Ylk\u00e4 tulee! Menk\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastaan!\u2019 Silloin kaikki morsiusneidot her\u00e4siv\u00e4t ja panivat lamppunsa kuntoon. Tyhm\u00e4t sanoivat viisaille: \u2019Antakaa meille v\u00e4h\u00e4n \u00f6ljy\u00e4, meid\u00e4n lamppumme sammuvat.\u2019 Mutta viisaat vastasivat: \u2019Emme me voi, ei se riit\u00e4 meille kaikille. Menk\u00e4\u00e4 ostamaan kauppiailta.\u2019 Mutta kun he olivat ostamassa \u00f6ljy\u00e4, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, meniv\u00e4t h\u00e4nen kanssaan h\u00e4\u00e4taloon, ja ovi suljettiin. Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: \u2019Herra, Herra, avaa meille!\u2019 Mutta h\u00e4n vastasi: \u2019Totisesti, min\u00e4 en tunne teit\u00e4.\u2019<br \/>\nValvokaa siis, sill\u00e4 te ette tied\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ettek\u00e4 hetke\u00e4.\u201d <\/em>(Matt. 25:1-13).<\/p>\n<p>Tohmaj\u00e4rven seurakunnalla on edess\u00e4\u00e4n muutos, kun se siirtyy vuodenvaihteessa Mikkelin hiippakunnasta Kuopion hiippakuntaan. Seurakunta t\u00e4ll\u00e4 paikkakunnalla pysyy, vaikka kirkollisen hallinnon ja piispallisen kaitsennat rajat muuttuvat.<\/p>\n<p>Monet edelt\u00e4jist\u00e4ni ovat k\u00e4yneet Tohmaj\u00e4rvell\u00e4, kuka tarkastamassa seurakuntaa, kuka hoitamassa virkaanasettamisia, kuka vihkim\u00e4ss\u00e4 uusia toimitiloja, kuka osallistumassa seurakunnan juhlaan. Arviotkin seurakunnasta vaihtelevat.<\/p>\n<p>Piispa Erkki Kaila totesi vuoden 1926 piispantarkastuksessa, ett\u00e4 seurakunnassa vallitsi \u201dyleinen kylm\u00e4kiskoisuus\u201d. H\u00e4nen havaintonsa mukaan Tohmaj\u00e4rven seurakunta \u201dn\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karulta maalta\u201d. (Kalevi Toiviainen: Erkki Kaila, yliopistomies ja kirkonjohtaja, s 245). Seurakuntael\u00e4m\u00e4n rakentamiseen piti kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.<\/p>\n<p>Piispa Martti Simojoki vieraili seurakunnassa hein\u00e4kuussa 1955. H\u00e4n piti kaikista n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n kauneimpana Tohmaj\u00e4rven pappilan kes\u00e4maisemaa. Sen n\u00e4kyv\u00e4t avautuivat h\u00e4nest\u00e4 kuin iankaikkisuuteen. J\u00e4rven yli siinsiv\u00e4t piispakollega Sormusen kotikyl\u00e4n vaarat. \u201dSuomen suvi kauneimmillaan!\u201d, h\u00e4n kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa. (Juha Seppo: Kirkonmies ja muuttuva maailma. Martti Simojoki I, s 243).<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n min\u00e4 vuorostani vierailen j\u00e4lleen kerran Tohmaj\u00e4rvell\u00e4. Haikein mielin hyv\u00e4stelen seurakuntaa ja saatan sit\u00e4 uuteen vaiheeseen sen pitk\u00e4ss\u00e4 historiassa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n juhlap\u00e4iv\u00e4n evankeliumi on tulevaisuuden ev\u00e4styksen\u00e4 Tohmaj\u00e4rven seurakunnalle. Jeesuksen vertaus k\u00e4sittelee h\u00e4nen paluutaan maan p\u00e4\u00e4lle. Vertauskuvana on palestiinalaiset h\u00e4\u00e4t. H\u00e4\u00e4t olivat t\u00e4rkeimpi\u00e4 ja suurimpia juhlia israelilaisessa kyl\u00e4ss\u00e4. H\u00e4\u00e4menot kestiv\u00e4t viikon ajan. Juhlallisuuksien yhten\u00e4 huippukohtana oli, kun sulhanen nouti morsiamen seurueineen morsiamen kodista omaan lapsuudenkotiinsa, jossa h\u00e4\u00e4t vietettiin. Kun sulhanen saattueineen alkoi l\u00e4hesty\u00e4 puoleny\u00f6n aikaan, l\u00e4hdettiin morsiamen kodista h\u00e4nt\u00e4 vastaan.<\/p>\n<p>H\u00e4\u00e4menojen morsiusneidot olivat morsiamen yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4ri\u00e4, jotka ennen sulhasen tuloa lauloivat morsiamen kodissa h\u00e4\u00e4lauluja. Matkan pituus, maaston vaikeakulkuisuus, huono s\u00e4\u00e4 ja monet muut yll\u00e4tykset saattoivat viivytt\u00e4\u00e4 sulhasen saattuetta matkalla kohti morsiamen kotia. Saattuetta vastaan menevien oli varauduttava ehk\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin odotukseen. Siksi ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4iset vastaanottajat varasivat mukaansa riitt\u00e4v\u00e4sti \u00f6ljy\u00e4 lamppuihinsa mahdollista odotusta varten.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on Jeesuksen vertauksen tausta. Koko teksti huipentuu valvomisen kehotukseen. Juuri valvomista itse vertauksen opetuskin k\u00e4sittelee. <em>\u201dValvokaa siis, sill\u00e4 te ette tied\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ettek\u00e4 hetke\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Kehotus valvomiseen kuuluu Kristuksen yl\u00f6snousemuksen ja h\u00e4nen paluunsa v\u00e4liseen aikaan. Juuri t\u00e4t\u00e4 aikaa me el\u00e4mme. Odotamme sit\u00e4 hetke\u00e4, jolloin Jeesus tulee takaisin maan p\u00e4\u00e4lle. Kristuksen tulo on etuk\u00e4teen valmistettu ja ilmoitettu tapahtuma, mutta sen toteutumisen hetki on yll\u00e4tys. Sit\u00e4 ei tied\u00e4 kukaan muu kuin yksin Jumala. Siksi meid\u00e4n on oltava valmiina, valvottava. Mutta miten meid\u00e4n tulee valvoa? Mik\u00e4 on oikeaa valvomista?<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4 on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 on valmiina milloin tahansa. Valvominen tapahtuu tavallisen el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4. Oman kutsumuksen hoitamisessa on oltava uskollinen ja vastuullinen. Ennen kaikkea on pyritt\u00e4v\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4inen el\u00e4m\u00e4 puhtaana. Valmius Kristuksen tuloon ja i\u00e4isyyteen on oltava keskell\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja velvollisuuksia, arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Arjessa i\u00e4isyys on jo l\u00e4hell\u00e4. Koko ihmisen el\u00e4m\u00e4 on tarkoitettu elett\u00e4v\u00e4ksi Kristuksen yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n toteutuminen on oikeaa valvomista. Tyhmi\u00e4 morsiusneitoja ovat ne, jotka eiv\u00e4t ota todesta Jumalaa ollenkaan, saati sitten Kristuksen paluuta. Oikeaa valvomista on siell\u00e4, miss\u00e4 Jumala otetaan todesta ja turvaudutaan syntisten Vapahtajaan.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkitsisi, jos tosissamme odottaisimme Herran paluuta? Eik\u00f6 sit\u00e4, ett\u00e4 kaikissa asioissamme ja ratkaisuissamme joutuisimme kysym\u00e4\u00e4n, mihin valoon ja arvoon ne joutuvat sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Kristus tulee maan p\u00e4\u00e4lle? Mit\u00e4 arvoa on tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sill\u00e4, mit\u00e4 eilen tai toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teit tai t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna teet? Kest\u00e4\u00e4k\u00f6 se arvioinnin? Kannattiko n\u00e4hd\u00e4 vaivaa? Vai oliko kaikki turhaa? Oliko syyt\u00e4 iloon siit\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n iloitsit? Vai osoittautuuko riemuksi ja voitoksi se, mik\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 murheelta ja tappiolta?<\/p>\n<p>Luin kerran jonkun ehdottaneen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrat olisi kirjoitettava alkaen asianomaisen henkil\u00f6n kuolemasta, ei h\u00e4nen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n. N\u00e4in siksi, ett\u00e4 vasta el\u00e4m\u00e4n lopputulos paljastaa, mik\u00e4 ihmisen kohdalla oli arvokasta ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Samoin voi sanoa, ett\u00e4 koko maailmanhistoriaakin on arvosteltava sen lopusta k\u00e4sin, Herran tulemisen p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin katsottuna. N\u00e4in Raamattu tekeekin. Se ei kuvaa historian yksityiskohtaista kulkua, ei anna valmiita p\u00e4ivi\u00e4 ja aikoja. Mutta se opettaa meit\u00e4 katsomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4, my\u00f6s seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme sen p\u00e4iv\u00e4n valossa, jolloin Vapahtaja palaa maan p\u00e4\u00e4lle. Siksi kirkkovuoden lopun keskeinen sana on: Valvokaa!<\/p>\n<p>Toiseksi: Valvova el\u00e4m\u00e4nasenne ei ole vet\u00e4ytymist\u00e4 pois maailmasta. Se on avointa ja raikasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4. Se on el\u00e4mist\u00e4 Jumalan lapsena, tottelevaisuutta h\u00e4nen tahdolleen, ty\u00f6n ja ratkaisujen tekemist\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isten keskell\u00e4 siten kuin Raamattu opettaa. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in tarpeellinen n\u00e4k\u00f6kohta. Arkkipiispa Martti Simojoki nosti kristityn valvomisesta puhuessaan esille juuri t\u00e4m\u00e4n: \u201dKristityn valvominen on ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n antaa Jumalan sanalle sille kuuluvan arvon. \u2019Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.\u2019 Raskas uneliaisuuden henki painaa meit\u00e4 kaikkia ja sen t\u00e4hden silm\u00e4mme ovat sulkeutuneet Sanaa kuunnellessamme ja lukiessamme. Kun Jumala her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen valvomaan, se aina tapahtuu siten, ett\u00e4 Sana tulee t\u00e4lle ihmiselle el\u00e4v\u00e4ksi.\u201d<\/p>\n<p>Jumalan sanaa mestaroiva ja halveksiva kirkko ei ole valvova kirkko, Jumalan sanaa v\u00e4heksyv\u00e4 ja laiminly\u00f6v\u00e4 kristitty ei ole valvova opetuslapsi. \u201dKun Jumala her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen valvomaan, se aina tapahtuu siten, ett\u00e4 Sana tulee t\u00e4lle ihmiselle el\u00e4v\u00e4ksi.\u201d T\u00e4t\u00e4 Martti Simojoen lausetta on syyt\u00e4 kuunnella tarkkaan. Oikea valvominen johtaa siis aina Jumalan sanan \u00e4\u00e4relle, yksityisesti ja yhteisesti. Saakoon Jumalan sana hoitaa, kehottaa ja ohjata Tohmaj\u00e4rven seurakuntaa ja sen jokaista j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. \u201dPiispa, kukin hiippakunnassan, on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija.\u201d N\u00e4in kirkkoj\u00e4rjestys (KJ 18:1) toteaa piispan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Vajaan yhdentoista vuoden ajan on kaitsentateht\u00e4v\u00e4\u00e4ni ja -alueeseeni kuulunut my\u00f6s Tohmaj\u00e4rven seurakunta. Vuoden vaihtuessa kaitsentavastuu siirtyy Mikkelin piispalta Kuopion piispalle.<\/p>\n<p>Muistakaa Tohmaj\u00e4rven seurakunnassa Jeesuksen opetus: <em>\u201dValvokaa siis, sill\u00e4 te ette tied\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ettek\u00e4 hetke\u00e4.\u201d<\/em> El\u00e4k\u00e4\u00e4 kaiken arkisen ty\u00f6n ja touhun keskell\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n voi pit\u00e4\u00e4 teid\u00e4t valmiina Luojamme kohtaamiseen, tapahtui se sitten Jeesuksen toisen tulemisen tai oman kuoleman my\u00f6t\u00e4. Muistakaa, ett\u00e4 valvominen ei ole j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4 tai suorittamista, vaan lapsen vapaata ja turvallista oloa Taivaan Is\u00e4n hoidossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hiippakuntavaihdoksen kiitos- ja j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ismessu Jeesus puhui t\u00e4m\u00e4n vertauksen: \u201dSilloin taivasten valtakunta on oleva t\u00e4llainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja l\u00e4htiv\u00e4t sulhasta vastaan. Viisi heist\u00e4 oli tyhm\u00e4\u00e4 ja viisi viisasta. Tyhm\u00e4t ottivat lamppunsa mutta eiv\u00e4t varanneet mukaansa \u00f6ljy\u00e4. Viisaat sit\u00e4 vastoin ottivat lampun lis\u00e4ksi mukaansa \u00f6ljyastian. Kun sulhanen viipyi, heit\u00e4 kaikkia alkoi v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 ja &#8230; <a title=\"Saarna Tohmaj\u00e4rven kirkossa 17.11.2019\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2019\/11\/17\/saarna-tohmajarven-kirkossa-17-11-2019\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Saarna Tohmaj\u00e4rven kirkossa 17.11.2019\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[21],"class_list":["post-656","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4334,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/4334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}