Julkisuudessa keskustellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin kristillisen uskon ja kulttuuriperinn\u00f6n paikasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeksi ovat puhuttaneet koulun lukukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t koulun yhteiset juhlat ja kirkkotilaisuudet. Pontimena t\u00e4ll\u00e4 kertaa oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu (EOAK\/2186\/2018), jossa h\u00e4n katsoi koulun menetelleen lainvastaisesti j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.<\/p>\n
Sin\u00e4ns\u00e4 ratkaisussa oleva erottelu koulun joulujuhlan ja joulukirkon v\u00e4lill\u00e4 on perusteltu. Se on s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja ohjeiden sek\u00e4 my\u00f6s koulun ja seurakunnan yhteisty\u00f6t\u00e4 linjaavan ns. nelj\u00e4n korin mallin mukainen (kumppanuuden korit<\/a>)<\/u>. Kullakin korilla on omat pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4.\u00a0Niit\u00e4 noudattaen koulun ja seurakunnan yhteisty\u00f6 toimii hyvin.<\/p>\n Piispat ovat julkaisseet kannanoton t\u00e4st\u00e4 ajankohtaisesta aiheesta (https:\/\/evl.fi\/plus\/paatoksenteko\/piispainkokous\/asiakirjat\/kannanotot<\/a>). En siksi k\u00e4sittele eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua t\u00e4m\u00e4n enemp\u00e4\u00e4. Piispojen kannanoton mukaisesti toivon, ett\u00e4 kouluissa ja p\u00e4iv\u00e4kodeissa pidett\u00e4isiin esill\u00e4 suomalaista kristillist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Toivon my\u00f6s, ett\u00e4 eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaisi kantaa kirkkotilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Apulaisoikeusasiamiehen tulkinta kirkkotilasta on \u201dl\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ongelmallinen\u201d h\u00e4nen omaa ilmaisuaan lainaten.<\/p>\n Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu liittyy laajempaan kehityskulkuun suomalaisessa yhteiskunnassa. Otan siit\u00e4 esille kaksi asiaa.<\/p>\n Ensinn\u00e4 uskonnonvapaus ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Jatkuvasti haastetaan nimenomaan positiivista uskonnonvapautta, siis oikeutta yksil\u00f6lliseen ja yhteis\u00f6lliseen uskonnonharjoittamiseen. Viime vuosilta t\u00e4st\u00e4 on useita esimerkkej\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa oikeuskansleri antoi ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n henkil\u00f6kunnan joulujuhlaa koskevasta kantelusta (OKV\/53\/1\/2019). Jouluna 2018 Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidetty ministeri\u00f6n henkil\u00f6kunnan perinteinen joulutilaisuus oli h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ongelmallinen henkil\u00f6kunnan yhdenvertaisuuden ja uskonnollisten yhteis\u00f6jen tasapuolisen kohtelun kannalta.<\/p>\n Maaliskuussa 2014 apulaisoikeuskansleri esitti, ett\u00e4 kaikki hengelliset tilaisuudet, esimerkiksi uskonnolliset p\u00e4iv\u00e4navaukset tai koululaisjumalanpalvelukset, olisivat uskonnonvapauden kannalta ongelma ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t painostuksellisen elementin (OKV\/230\/1\/2013). H\u00e4nen mukaansa olisi perusteltua, ett\u00e4 kouluissa ei lainkaan j\u00e4rjestett\u00e4isi opettajien tai muun koulun henkil\u00f6kunnan taikka seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00e4n johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Perustuslakivaliokunta tosin huomautti, ettei apulaisoikeuskanslerin \u00e4\u00e4ritulkinta vastaa sen linjauksia. Valiokunnan mielest\u00e4 perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ainesta. Pitk\u00e4lle viety uskonnollista alkuper\u00e4\u00e4 olevien perinteiden v\u00e4ltt\u00e4minen ei valiokunnan mielest\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n edist\u00e4 uskonnollista suvaitsevaisuutta. (PeVM 2\/2014 vp).<\/p>\n Tammikuussa 2012 Sein\u00e4joen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden k\u00e4r\u00e4j\u00e4hartauksista tehty\u00e4 kantelua ratkaistaessa apulaisoikeuskansleri totesi, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ei ilmennyt (OKV\/1361\/1\/2009). Ratkaisussa suositeltiin kuitenkin hartauksista luopumista, koska hartauksiin voi sis\u00e4lty\u00e4 painostusta. Suositukseen riitti siis v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksen teoreettinen mahdollisuus! Mielenkiintoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 kantelun tekij\u00e4 ei kuulunut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden henkil\u00f6kuntaan.<\/p>\n Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta (mietint\u00f6 2\/2017) on kiinnitt\u00e4nyt huomiota jo pari vuotta sitten siihen, ett\u00e4 uskontoa tarkastellaan suomalaisessa yhteiskunnassa usein vain uhkana. Huoli kohdistuu ainoastaan negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen. Uskonnottomuuden aiheuttamasta painostuksesta tai positiivisen uskonnonvapauden toteutumisesta ei kanneta huolta.<\/p>\n Toisena asiana otan esiin sen, ett\u00e4 uskonnon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen kapeutuu. Dosentti Niko Huttunen on hiljakkoin kirjoittanut t\u00e4st\u00e4 lehtiartikkelissa \u201dUskontoneutraali Suomi on illuusio\u201d (Kanava 7\/2019).<\/p>\n Huttusen mukaan lainvalmistelijoiden ja oikeusoppineiden oletuksena n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 uskonto on selv\u00e4sti erotettavissa muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta. T\u00e4llainen k\u00e4sitys uskonnosta on kuitenkin virheellinen. Samalla kun uskontoa pyrit\u00e4\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois julkisesta tilasta ja julkisen vallan piirist\u00e4 yksityiseen el\u00e4m\u00e4npiiriin, luodaan uutta valtiollista teologiaa, jonka rajoihin uskonto halutaan laittaa.<\/p>\n Uuden valtioteologian mukaan uskonnollinen vakaumus tulkitaan puhtaasti yksil\u00f6lliseksi. Uskonnon yhteis\u00f6llinen ja yhteiskunnallinen luonne j\u00e4\u00e4 sivuun. Samalla uskonto ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n marginaaliin.<\/p>\n Uskontoallergisessa yhteiskunnassa uskonto on niin kauan hyv\u00e4ksytty\u00e4, kun se on hajutonta, v\u00e4rit\u00f6nt\u00e4 ja mautonta, kun se ei n\u00e4y eik\u00e4 kuulu eik\u00e4 vaikuta jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4llainen k\u00e4sitys uskonnosta ja uskon merkityksest\u00e4 ihmiselle on irvikuva.<\/p>\n Huttunen korostaa, ett\u00e4 yhteiskunnallinen arvomaailmamme on voimakkaasti sidoksissa luterilaisuuteen. Eik\u00e4 muuten edes voi olla. Jokainen maa on oman historiansa tuote ja vain historian pohjalta on mahdollisuus rakentaa uutta. Ajatus katsomuksellisesta neutraliteetista on asiallisesti ottaen mahdottomuus. Jokainen ratkaisu perustuu tiettyihin arvoihin eik\u00e4 ratkaisuja tekev\u00e4 julkinen valta voi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa olla neutraali. Koska katsomuksellinen neutraliteetti on illuusio, valtio ei voi koskaan olla tunnustukseton. Kyse on vain siit\u00e4, sanotaanko asia suoraan vai ei.<\/p>\n Jo pinnallinen tarkastelu osoittaa, ett\u00e4 suomalaisen yhteiskunta on kristillisen uskon ja arvomaailman l\u00e4pitunkema. Esimerkiksi ajanlaskumme, seitsenp\u00e4iv\u00e4inen viikko, juhlap\u00e4iv\u00e4t, etunimet ja lippu kertovat kristinuskon vaikutuksesta ja l\u00e4sn\u00e4olosta. Arvopohjaa, kielt\u00e4, ajanlaskua, nimist\u00f6\u00e4 ja taidetta ei voi eik\u00e4 tarvitse puhdistaa kristinuskon j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4ljist\u00e4. Muuten k\u00e4y kuin Fingerpori-sarjakuvassa, jossa Suomen lipusta haluttiin uskontoneutraali. Kun sininen risti poistettiin, j\u00e4i j\u00e4ljelle pelkk\u00e4 valkea lakana.<\/p>\n Uskonnot ovat luonnollinen ja n\u00e4kyv\u00e4 osa suomalaista kulttuuria ja yhteis\u00f6llist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuotoa. Uskonnonvapaus on luovuttamaton arvo ja keskeinen ihmisoikeus. Kun jokaisella on vapaus harjoittaa uskontoa tai olla harjoittamatta sit\u00e4, uskontojen ja katsomusten yhteiselolle on hyv\u00e4t edellytykset. Juuri t\u00e4t\u00e4 yhteiskuntamme tarvitsee: erilaisten, eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta.<\/p>\n Ennakkoluulot v\u00e4henev\u00e4t, kun uskontojen ja katsomusten kohtaamista ei v\u00e4istet\u00e4, vaan se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n osaksi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siksi uskontoa ei tule erist\u00e4\u00e4 eik\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 pois silmist\u00e4 ja mielest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Julkisuudessa keskustellaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin kristillisen uskon ja kulttuuriperinn\u00f6n paikasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeksi ovat puhuttaneet koulun lukukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t koulun yhteiset juhlat ja kirkkotilaisuudet. Pontimena t\u00e4ll\u00e4 kertaa oli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu (EOAK\/2186\/2018), jossa h\u00e4n katsoi koulun menetelleen lainvastaisesti j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Sin\u00e4ns\u00e4 ratkaisussa oleva erottelu koulun joulujuhlan ja joulukirkon v\u00e4lill\u00e4 on perusteltu. Se on s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[21],"class_list":["post-660","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-21"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=660"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4245,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions\/4245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}