{"id":664,"date":"2020-01-19T16:03:30","date_gmt":"2020-01-19T16:03:30","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/saarna-leppavirran-kirkossa-19-1-2020\/"},"modified":"2024-03-03T12:35:55","modified_gmt":"2024-03-03T12:35:55","slug":"saarna-leppavirran-kirkossa-19-1-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/01\/19\/saarna-leppavirran-kirkossa-19-1-2020\/","title":{"rendered":"Saarna Lepp\u00e4virran kirkossa 19.1.2020"},"content":{"rendered":"<p>Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4n messu<\/p>\n<p><em>Jeesus sanoi:<br \/>\n\u201dMinun ruokani on se, ett\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ni tahdon ja vien h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Te sanotte: \u2019Nelj\u00e4 kuuta kylv\u00f6st\u00e4 korjuuseen.\u2019 Min\u00e4 sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kyps\u00e4 korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, h\u00e4n kokoaa satoa iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja kylv\u00e4j\u00e4 saa iloita yhdess\u00e4 korjaajan kanssa. T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa sanonta: \u2019Toinen kylv\u00e4\u00e4, toinen korjaa.\u2019 Min\u00e4 olen l\u00e4hett\u00e4nyt teid\u00e4t korjaamaan satoa, josta ette ole n\u00e4hneet vaivaa. Toiset ovat tehneet ty\u00f6n, mutta te p\u00e4\u00e4sette korjaamaan heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t.\u201d <\/em>(Joh. 4:34-38).<\/p>\n<p>Kirkossa on pelastushistoriaan keskittyv\u00e4n kirkkovuoden rinnalla kirkollisten muistop\u00e4ivien kalenteri (sanctorale). Sen yhteydess\u00e4 muistetaan Raamatun ja kirkon historian henkil\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 merkitt\u00e4viksi koettuja tapahtumia.<\/p>\n<p>Uskonpuhdistus karsi suurimman osan muistop\u00e4iv\u00e4kalenteriin sis\u00e4ltyvist\u00e4 pyhimysjuhlista. Kirkon historian merkkihenkil\u00f6iden muistelemista ei kuitenkaan tyystin hyl\u00e4tty. Kirkkomme p\u00e4\u00e4tunnustus, Augsburgin tunnustus, lausuu t\u00e4st\u00e4: \u201dMe voimme julkisesti muistaa pyhi\u00e4, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heid\u00e4n uskoaan ja hyvi\u00e4 tekojaan.\u201d<\/p>\n<p>Apostolien ja evankelistojen p\u00e4iv\u00e4t s\u00e4ilyiv\u00e4t kirkollisessa kalenterissamme vuoteen 1772. Pyhimysjuhlista merkitt\u00e4vin oli Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4. Senkin viett\u00e4minen jatkui viel\u00e4 uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n muistamme Pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4, Suomen kansallispyhimyst\u00e4.<\/p>\n<p>Tietomme piispa Henrikist\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4iset, tarkat historialliset faktat sit\u00e4kin v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheensa ovat kietoutuneet my\u00f6hemmin sepitettyihin kertomuksiin, legendoihin, runoihin ja virsiin.<\/p>\n<p>Englantilaissyntyinen Henrik oli matkalla Pyh\u00e4\u00e4n maahan. Roomassa h\u00e4n tapasi kardinaaliyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, joka suunnitteli matkaa Pohjoismaihin. Tapaamisen seurauksena molempien matka suuntautui pohjoiseen vuonna 1153.<\/p>\n<p>Ruotsissa Henrikist\u00e4 ilmeisesti tuli Uppsalan piispa. H\u00e4n osallistui kuningas Erikin tekem\u00e4\u00e4n jonkinlaiseen rankaisu- tai k\u00e4\u00e4nnytysretkeen Suomeen. Retken aikana monia suomalaisia kastettiin ja j\u00e4rjestettiin kirkollisia oloja. Retken j\u00e4lkeen Erik palasi Ruotsiin ja Henrik jatkoi l\u00e4hetyspiispana kirkollisten olojen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 maamme lounaisilla alueilla. H\u00e4nen vaikutuksensa j\u00e4i kuitenkin lyhytaikaiseksi. H\u00e4net surmattiin Satakunnassa, K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvell\u00e4, 20. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta todenn\u00e4k\u00f6isesti vuonna 1156 tai 1157.<\/p>\n<p>Osa n\u00e4ist\u00e4kin v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 historiallisista tiedoista on oletusten ja p\u00e4\u00e4telmien varassa. Niiden lis\u00e4ksi Pyh\u00e4n Henrikin muisto on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n kansanperinteess\u00e4 ja kirjallisena j\u00e4\u00e4mist\u00f6n\u00e4. Tarkkoja historiallisia yksityiskohtia t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se vaikutus, joka Henrikill\u00e4 on ollut kansan ja kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4 kertoo meille t\u00e4n\u00e4\u00e4n kolmesta t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asiasta.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4 Henrik symbolisoi meille evankeliumin sanoman kulkemista yli maanpiirin. Pyh\u00e4lt\u00e4 maalta, Jerusalemista, Kristuksen yl\u00f6snousemuksen paikalta l\u00e4htenyt sanoma kulki maasta maahan. Herran l\u00e4hettil\u00e4iden kuljettamana evankeliumi saavutti aikanaan my\u00f6s Euroopan pohjoiset perukat,\u00a0meid\u00e4n maamme ja meid\u00e4n kansamme. Me suomalaisetkin\u00a0olemme tulleet t\u00e4st\u00e4 evankeliumin lahjasta osallisiksi. Sill\u00e4,\u00a0mit\u00e4 nyt tehd\u00e4\u00e4n kirkoissamme ja seurakunnissamme, on pitk\u00e4t, vuosisataiset perinteet.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n muistamme Pyh\u00e4\u00e4 Henriki\u00e4, koska tunnustamme evankeliumin totuuden: \u201d<em>Toiset ovat tehneet ty\u00f6n, mutta te p\u00e4\u00e4sette korjaamaan heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t.<\/em>\u201d Olemme kiitollisia heille, jotka ovat ennen meit\u00e4 rukoilleet ja kilvoitelleet, uskoneet ja toivoneet. He ovat opettaneet meid\u00e4tkin uskomaan ja turvautumaan Jumalaan. Ennen muuta olemme kiitollisia Jumalalle. H\u00e4n on heid\u00e4t kutsunut ja varustanut sek\u00e4 auttanut olemaan kutsumukselleen uskollisia. Siksi mekin voimme uskoa Jumalaan.<\/p>\n<p>Uskosta Jumalaan kumpuaa aina rakkaus l\u00e4himm\u00e4iseen. T\u00e4llaisesta perinn\u00f6st\u00e4 me olemme maassamme tulleet osallisiksi. Teht\u00e4v\u00e4mme on siirt\u00e4\u00e4 saamaamme hyv\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in niille, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet sit\u00e4 vaille. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4 v\u00e4line on 70 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Yhteisvastuuker\u00e4ys. Ker\u00e4\u00e4j\u00e4t, lahjoittajat ja avun perille viej\u00e4t ovat kukin osa l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden kansanliikett\u00e4.<\/p>\n<p>Martti Luther kirjoitti kirjassaan Kristityn vapaus: \u201dOn voimassa s\u00e4\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 kaiken hyv\u00e4n, mink\u00e4 saamme Jumalalta, tulee virrata toiselta toiselle ja tulla yhteiseksi, ja ett\u00e4 jokainen paneutuu toisen osaan kuin omaansa ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy toista kohtaan kuin itse olisi h\u00e4nen tilanteessaan. Kristuksesta on virrannut ja jatkuvasti virtaa sama hyvyys. H\u00e4n on pukenut p\u00e4\u00e4lleen meid\u00e4n hahmomme ja toiminut meit\u00e4 kohtaan ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n olisi yksi meist\u00e4. Ja meist\u00e4 virtaa edelleen hyvi\u00e4 tekoja niille, jotka ovat avun tarpeessa.\u201d<\/p>\n<p>Toiseksi: t\u00e4n\u00e4\u00e4n vietett\u00e4v\u00e4 Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4 on h\u00e4nen kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Alun perin se on ollut 20. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta. Vuosisatojen aikana on vietetty tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Henrikin kuoleman muistojuhlaa. Keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa oli kuitenkin vanhastaan 20. p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta varattu kahden marttyyripyhimyksen, 200-luvulta olevien Sebastianuksen ja Fabianuksen, muistop\u00e4iv\u00e4ksi. N\u00e4iden kahden marttyyrin muisto oli l\u00e4ntisess\u00e4 kristikunnassa niin vakiintunut, ett\u00e4 heid\u00e4n syrj\u00e4ytt\u00e4misens\u00e4 ei tullut kysymykseen. Suomessa vuoden 1668 kalenteriuudistuksessa Henrikin p\u00e4iv\u00e4 siirrettiin nykyiselle paikalleen 19. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n tammikuuta.<\/p>\n<p>Henrik kuoli v\u00e4kivaltaisesti uskonsa t\u00e4hden. H\u00e4n on marttyyri, veritodistaja. Henrik on Kristuksen todistaja, joka antoi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kirkon palveluksessa. Muistaessamme h\u00e4nt\u00e4 muistamme my\u00f6s kaikkia muita marttyyreja. Kunnioitamme niit\u00e4 Jumalan pyhi\u00e4, jotka eri aikoina ovat antaneet henkens\u00e4 uskonsa t\u00e4hden. Voimme oppia t\u00e4ydellist\u00e4 luottamusta Jumalan huolenpitoon, tuli el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vastaan mit\u00e4 tahansa.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n meit\u00e4 kutsutaan rukoukseen ja toimintaan niiden puolesta, jotka nyt joutuvat uskonsa vuoksi painostuksen tai vainon kohteeksi. N\u00e4in tapahtuu koko ajan eri puolilla maailmaa.<\/p>\n<p>Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten (15.1.2020) julkaistiin World Watch List 2020 -tutkimus, joka kattaa 150 valtiota. Sen mukaan 260 miljoonaa kristitty\u00e4 kokee vakavaa vainoa. Kristittyjen vaino on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakavaa, hyvin vakavaa tai vakavaa 73 maassa. Vakavinta se on Pohjois-Koreassa, Afganistanissa ja Somaliassa. Erityisesti l\u00e4ntisess\u00e4 Afrikassa ja Kiinassa kristittyihin kohdistunut painostus ja vaino on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuoden aikana. Taustalla ovat \u00e4\u00e4ri-islamin ja nationalismin kasvu. Teht\u00e4v\u00e4mme on olla uskonsa vuoksi k\u00e4rsivien sisartemme ja veljiemme apuna ja tukena.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s omassa maassamme uskonnonvapauden s\u00e4ilymisen hyv\u00e4ksi. Uskonnon- ja sananvapauteen liittyy huolestuttavia ilmi\u00f6it\u00e4. Kristitylle Raamatussa ei ole kyse mist\u00e4 tahansa kirjasta, vaan uskomme perustasta. Luonnollisesti Raamatun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 saa arvioida ja kritisoida. Ongelmallista on se, jos valtiovalta pyrkii m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkon uskontulkintaa ja sit\u00e4, miten Raamattua saa julistaa ja opettaa. T\u00e4llaisen tilanteen esimerkki on kansanedustaja P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4seen kohdistunut rikosep\u00e4ily. H\u00e4n tarvitsee tukeamme ja esirukouksiamme.<\/p>\n<p>Kolmanneksi Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4 muistuttaa kristittyjen yhteydest\u00e4. Henrik tuli aikanaan tuomaan evankeliumin sanoman\u00a0maahan, jossa ei viel\u00e4 ollut kristillist\u00e4 j\u00e4rjestynytt\u00e4 seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4. My\u00f6hemm\u00e4t vaiheet ovat sitten vieneet evankeliumin kuulijat erilleen. Se ei ole meid\u00e4n Vapahtajamme tahto. Pyh\u00e4n Henrikin muisto kutsuu meit\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n niit\u00e4 teit\u00e4, joita eri kristillisten kirkkojen j\u00e4senet voisivat kulkea yhdess\u00e4 toteuttaakseen Herramme rukouksen pyynt\u00f6\u00e4: \u201dett\u00e4 he kaikki olisivat yht\u00e4\u201d (Joh. 17:21).<\/p>\n<p>Parhaillaan (18.-25.1.) vietet\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa. Vuoden 2020 rukousviikon teema, \u201dHe kohtelivat meit\u00e4 tavattoman yst\u00e4v\u00e4llisesti\u201d, nousee Raamatun kertomuksesta, jossa Roomaan matkalla ollut laiva haaksirikkoutuu myrskyss\u00e4 ja ajautuu Maltan saarelle. Maltan asukkaat kohtelevat Paavalia ja muita vankeja sek\u00e4 sotilaita ja laivansa menett\u00e4neit\u00e4 merimiehi\u00e4 tavattoman yst\u00e4v\u00e4llisesti (Ap. t. 27:17-28:10).<\/p>\n<p>Raamatun kertomus muistuttaa meit\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4 ja vieraanvaraisuudesta erityisesti niit\u00e4 ihmisi\u00e4 kohtaan, jotka ovat ajautuneet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n haaksirikkoon ja l\u00e4himm\u00e4isten avun tarpeeseen. Vuotuisessa rukousp\u00e4iv\u00e4julistuksessa tasavallan presidentti Sauli Niinist\u00f6 toteaa: \u201dRukousp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkot rukoilevat yst\u00e4vyytt\u00e4 yli rajojen, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta maailmaan sek\u00e4 Jumalan varjelusta luomakunnalle. Yst\u00e4v\u00e4llisyyden osoittaminen ja hyv\u00e4 tahto luovat perustan turvallisuudelle ja yhteisty\u00f6lle.\u201d T\u00e4n\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Henrikin perint\u00f6 kutsuu meit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n ja rukoukseen kristillisten kirkkojen ykseyden puolesta. Se on toimintaa koko maailman hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n evankeliumissa Jeesus sanoo: \u201d<em>T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa sanonta: &#8217;Toinen kylv\u00e4\u00e4, toinen korjaa.&#8217; Min\u00e4 olen l\u00e4hett\u00e4nyt teid\u00e4t korjaamaan satoa, josta ette ole n\u00e4hneet vaivaa. Toiset ovat tehneet ty\u00f6n, mutta te p\u00e4\u00e4sette korjaamaan heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Olemme Kristuksen ja meit\u00e4 edelt\u00e4neen kristikunnan vaivann\u00e4\u00f6n hedelm\u00e4\u00e4. Kaikki, mit\u00e4 olemme saaneet, on saatu armosta, ilman omia ponnistelujamme. Niist\u00e4 olemme kiitollisia Jumalalle ja meit\u00e4 edelt\u00e4neille kristityille. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on auttaa ja tukea niit\u00e4, joita painostetaan tai vainotaan uskonsa t\u00e4hden. Ja meit\u00e4 kutsutaan jatkamaan sit\u00e4 kylv\u00f6ty\u00f6t\u00e4, josta me olemme tulleet osallisiksi. Se johtaa meid\u00e4t samalla etsim\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 toinen toisiimme. Se on ty\u00f6t\u00e4 maailman tulevaisuuden hyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pyh\u00e4n Henrikin muistop\u00e4iv\u00e4n messu Jeesus sanoi: \u201dMinun ruokani on se, ett\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ni tahdon ja vien h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Te sanotte: \u2019Nelj\u00e4 kuuta kylv\u00f6st\u00e4 korjuuseen.\u2019 Min\u00e4 sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kyps\u00e4 korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, h\u00e4n kokoaa satoa iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja kylv\u00e4j\u00e4 saa iloita yhdess\u00e4 korjaajan kanssa. T\u00e4ss\u00e4 &#8230; <a title=\"Saarna Lepp\u00e4virran kirkossa 19.1.2020\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/01\/19\/saarna-leppavirran-kirkossa-19-1-2020\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Saarna Lepp\u00e4virran kirkossa 19.1.2020\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[20],"class_list":["post-664","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=664"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4365,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions\/4365"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}