Diakoniavihkimysmessu<\/p>\n
Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: \u201dRabbi, tule sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.\u201d Mutta h\u00e4n sanoi heille: \u201dMinulla on ruokaa, josta te ette tied\u00e4.\u201d Opetuslapset kummastelivat kesken\u00e4\u00e4n: \u201dOnko joku tuonut h\u00e4nelle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4?\u201d Mutta Jeesus jatkoi: \u201dMinun ruokani on se, ett\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ni tahdon ja vien h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Te sanotte: \u2019Nelj\u00e4 kuuta kylv\u00f6st\u00e4 korjuuseen.\u2019 Min\u00e4 sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kyps\u00e4 korjattavaksi. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, h\u00e4n kokoaa satoa iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja kylv\u00e4j\u00e4 saa iloita yhdess\u00e4 korjaajan kanssa. T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa sanonta: \u2019Toinen kylv\u00e4\u00e4, toinen korjaa.\u2019 Min\u00e4 olen l\u00e4hett\u00e4nyt teid\u00e4t korjaamaan satoa, josta ette ole n\u00e4hneet vaivaa. Toiset ovat tehneet ty\u00f6n, mutta te p\u00e4\u00e4sette korjaamaan heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t.\u201d<\/em> (Joh. 4:31\u201338).<\/p>\n Vuosia sitten ty\u00f6matkalla l\u00f6ysin hotellihuoneen tyynyn p\u00e4\u00e4lt\u00e4 oveen ripustettavan kyltin. Toisella puolella luki teksti Feed my soul (ruoki sieluni). K\u00e4\u00e4nt\u00f6puolella olivat tiedot siit\u00e4, miten aamiaisen saattoi tilata huoneeseen. N\u00e4pp\u00e4r\u00e4 idea ja tarjous. Kyltin teksti j\u00e4i askarruttamaan mielt\u00e4ni. Feed my soul, ruokkikaa sieluni. Aamiaisen voi tilata huoneeseen; tuoremehua, leip\u00e4\u00e4, puuroa ja kahvia. Ruumiimme tulee hyvin ravituksi, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n liiaksikin. Aineellista hyv\u00e4\u00e4 on ymp\u00e4rill\u00e4mme paljon. Siit\u00e4 saamme olla kiitollisia ja iloisin mielin jakaa sit\u00e4 my\u00f6s muille. Mutta tuleeko sieluni ravituksi? Kuka vastaa, jos ripustan oveeni kyltin: Ruokkikaa sieluni? Mist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n t\u00e4yttymyksen sisimp\u00e4ni kaipaukseen, ikuisuuden ik\u00e4v\u00e4\u00e4n, Jumala-kaipuuseen?<\/p>\n Hotellihuoneen kyltti paljasti ihmisen kaksi peruskysymyst\u00e4. Ne ovat: ”mist\u00e4 el\u00e4n” ja ”miksi el\u00e4n”.<\/p>\n ”Mist\u00e4 el\u00e4n” puhuu el\u00e4m\u00e4n perustoimeentulosta, jota jokainen tarvitsee s\u00e4ily\u00e4kseen hengiss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyy evankeliumitekstin maininta siit\u00e4, ett\u00e4 opetuslapset pyysiv\u00e4t Jeesusta sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Opetuslapset olivat olleet Samarian kaupungissa ruoanhakumatkalla. Nyt he palasivat Jeesuksen luo kaivolle kaupungin ulkopuolelle ja toivat sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Jeesus tarvitsi ruokaa niin kuin jokainen ihminen.<\/p>\n Tarvitsemme ruokaa ja juomaa, vaatteita, asunnon. N\u00e4iden el\u00e4m\u00e4n perustarpeiden t\u00e4ytt\u00e4miseksi on maassamme tehty ty\u00f6t\u00e4 vuosisatojen ajan. Yhteiskuntaamme on rakennettu ty\u00f6ll\u00e4 ja vaivann\u00e4\u00f6ll\u00e4, jotta kaikilla olisi riitt\u00e4v\u00e4 toimeentulo. Ty\u00f6 kuuluu ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Leip\u00e4 ei putoa taivaasta eik\u00e4 toimeentulo tipahda automaatista. Niiden eteen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 vaivaa, kouluttauduttava, teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, kannettava vastuuta. T\u00e4h\u00e4n kaikkeen tarvitaan maataloutta, yrityksi\u00e4, kouluja, kauppoja, laitoksia ja muita ty\u00f6paikkoja. Ne tuovat hyvinvointia.<\/p>\n Hyvinvoinnin hedelm\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4dy kaikille tasaisesti. Syyst\u00e4 tai toisesta kaikki eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tai pysty ty\u00f6h\u00f6n. Kaikki eiv\u00e4t kykene el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n ja hankkimaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimeentuloa. El\u00e4m\u00e4\u00e4n kertyy vaikeuksia, sairautta, puutetta, taloudellisia huolia, yksin\u00e4isyytt\u00e4, kokemuksia syrj\u00e4\u00e4n joutumisesta. Siell\u00e4 on diakonian paikka ja teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Suomalaisen seurakuntadiakonian uranuurtaja Otto Aarnisalo n\u00e4ki diakonian teht\u00e4v\u00e4ksi toimia \u201d\u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n h\u00e4d\u00e4n puolesta\u201d ja etsi\u00e4 \u201dh\u00e4d\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u201d. Diakonia on kristillisest\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isenrakkaudesta nousevaa konkreettista auttamista.<\/p>\n Diakoniaty\u00f6ss\u00e4 tunnistetaan ajankohtaiset tarpeet ja ihmisten tilanteet, niin kotimaassa kuin kansainv\u00e4lisesti. Se on ollut aina diakonian vahvuus, mutta my\u00f6s osa diakonian olemusta etsiyty\u00e4 h\u00e4d\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n ja toimia \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n h\u00e4d\u00e4n puolesta, Otto Aarnisalon diakonian\u00e4yn mukaisesti. Diakonia ei ole kuitenkaan vain v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 avun antamista ilman, ett\u00e4 vaikutettaisiin ongelmien syihin.<\/p>\n Diakonia ei ole menetelm\u00e4 tai ty\u00f6muoto. Se ei ole sosiaality\u00f6n jatke, eik\u00e4 sit\u00e4 voi kutistaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydeksi. Oikeudenmukaisuuden vaatimus on kristinuskon ytimess\u00e4. Siksi diakoniassa on kyse avun tarpeessa ja h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevien ihmisten puolelle ja rinnalle asettumisesta, toimimisesta yhdess\u00e4 heid\u00e4n kanssaan ja heid\u00e4n puolestaan. T\u00e4llaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n teid\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n diakonian virkaan vihitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n elintaso ja toimeentulo eiv\u00e4t ihmiselle riit\u00e4. Tarvitsemme vastauksen toiseen peruskysymykseen: ”miksi el\u00e4n?” Vaikka el\u00e4m\u00e4n materiaalinen puoli olisi kaikin puolin kunnossa, mutta henkinen ja hengellinen puoli ei, el\u00e4m\u00e4 ei ole tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jokainen tarvitsee vakuutusta siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on luottamuksen, ponnistelemisen ja el\u00e4misen arvoista. Perustarpeitamme on el\u00e4m\u00e4n mielekkyyden ja tarkoituksen l\u00f6yt\u00e4minen. T\u00e4h\u00e4n liittyy hotellihuoneen kyltin kysymys. Kuka ruokkii sieluni? Mist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n sielun n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ravinnon?<\/p>\n Hengellinen n\u00e4lk\u00e4 on monen suomalaisen krooninen tauti. T\u00e4st\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 kasvava kiinnostus erilaista henkist\u00e4 kasvua tarjoavia aatteita kohtaan. Viime joulun alla oli Ylell\u00e4 uutinen, joka oli otsikoitu: \u201dShamanismia, joogaa, enkeli-iltoja ja luonnon mystiikkaa: erityisesti nuoret naiset hakevat hyvinvointia uushenkisyydest\u00e4\u201d (Yle uutiset 21.12.2019). Kirkon tutkimuskeskuksen useat selvitykset vahvistavat hengellisen etsinn\u00e4n olevan vahva nykyajassa. Siis miksi el\u00e4n? T\u00e4m\u00e4 on nykyajan ihmisen kysymys. Kuka ruokkii sieluni?<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4n evankeliumissa opetuslapset tarjoavat Jeesukselle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta Jeesus sanoo: \u201dMinulla on ruokaa, josta te ette tied\u00e4.\u201d<\/em> Opetuslapset kummastelivat t\u00e4t\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ja pohtivat, onko joku tuonut h\u00e4nelle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Opetuslapset ajattelivat vain sit\u00e4 ruokaa, jota heill\u00e4 oli. Vain se oli heille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Mutta Jeesus jatkoi: \u201dMinun ruokani on se, ett\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ni tahdon ja vien h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.\u201d<\/em> My\u00f6hemmin samassa Johanneksen evankeliumissa Jeesus puhui suoraan. \u201dMin\u00e4 olen tullut antamaan el\u00e4m\u00e4n, ylt\u00e4kyll\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n.\u201d (Joh. 10:10). \u201dMin\u00e4 olen el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole n\u00e4liss\u00e4\u00e4n, ja joka uskoo minuun, ei en\u00e4\u00e4 koskaan ole janoissaan.\u201d (Joh. 6:35).<\/p>\n Jeesus Kristus voi ravita sieluni. Uskossa h\u00e4neen l\u00f6yd\u00e4n t\u00e4yttymyksen syvimp\u00e4\u00e4n kaipaukseeni, ikuisuuden ik\u00e4v\u00e4\u00e4n, yhteyden Luojaani. T\u00e4m\u00e4 ei ole pelkk\u00e4\u00e4 raamatunhistoriaa. Jeesus Kristus on itse t\u00e4ss\u00e4 jumalanpalveluksessa l\u00e4sn\u00e4. H\u00e4n on kohdattavissa ehtoollisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Siin\u00e4 Kristus antaa syntej\u00e4 anteeksi, synnytt\u00e4\u00e4 ja vahvistaa uskoa, antaa el\u00e4m\u00e4lle merkityksen, luo uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.<\/p>\n Diakonian vahvuutena on kokonaisvaltainen kristillinen ihmisk\u00e4sitys. Se ottaa todesta my\u00f6s ihmisen hengelliset tarpeet. Kirkon ja my\u00f6s sen diakonian teht\u00e4v\u00e4 on todistaa hengellisen etsinn\u00e4n ja n\u00e4l\u00e4n keskell\u00e4 Kristuksesta. Sielun ravinto on tarjolla. Kukaan tai mik\u00e4\u00e4n muu ei t\u00e4llaista sielun ravintoa tarjoa. Diakonian viran teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 Kristusta, el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4\u00e4, sielun ravintoa. Toisinaan siihen tarvitaan sanoja. Usein se muuttuu rakkauden teoiksi.<\/p>\n Jeesuksen sanat muistuttavat, ettei kirkon ty\u00f6 ole uudisraivausta. \u201d\u2019Toinen kylv\u00e4\u00e4, toinen korjaa.\u2019 Min\u00e4 olen l\u00e4hett\u00e4nyt teid\u00e4t korjaamaan satoa, josta ette ole n\u00e4hneet vaivaa. Toiset ovat tehneet ty\u00f6n, mutta te p\u00e4\u00e4sette korjaamaan heid\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t.<\/em>\u201d<\/p>\n Diakoniaty\u00f6, kuten muukin seurakuntaty\u00f6 saadaan rakentaa sen varaan, mit\u00e4 on aiemmin tehty, monin paikoin vuosisatojen ajan. Lapsille on opetettu iltarukous, kirkossa on k\u00e4yty ja luettu Jumalan sanaa, rippikouluja pidetty, kierretty kinkereill\u00e4, sakramentteja jaettu, opetettu toisesta huolehtimista ja juurrutettu l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta. Me emme voi tiet\u00e4\u00e4, millaisen sadon t\u00e4m\u00e4 vuosikymmenien ja \u2013satojen ty\u00f6 saa aikaan. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, millaisia tuloksia meid\u00e4n ty\u00f6mme tuottaa. Saarij\u00e4rven Paavon tavoin saamme yksinkertaisesti todeta: \u201d\u2026mutta Jumalalta kasvun toivoi\u201d.<\/p>\n Hyv\u00e4t Tiina, Liisa ja Anni. T\u00e4n\u00e4\u00e4n teid\u00e4t vihit\u00e4\u00e4n diakonian virkaan. Se merkitsee teid\u00e4n liitt\u00e4mist\u00e4nne aiempien kirkon virkaan vihittyjen ketjuun. Teht\u00e4v\u00e4nne on nyt vuorollanne kantaa vastuuta seurakunnan diakoniaty\u00f6st\u00e4. Saatte kokea, ett\u00e4 teit\u00e4 tarvitaan. V\u00e4symyksen hetki\u00e4kin tulet-te kohtaamaan. Muistakaa, ett\u00e4 silloinkin teit\u00e4 kantavat iankaikkiset k\u00e4sivarret. Pohjimmiltaan kyse ei ole kuitenkaan teid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4nne, ei edes kirkon ty\u00f6st\u00e4. Kyse on Kristuksen ty\u00f6st\u00e4. H\u00e4n itse toimii kirkossaan, meid\u00e4n keskell\u00e4mme. Kutsuessaan teid\u00e4t ty\u00f6tovereikseen h\u00e4n antaa ty\u00f6h\u00f6n sen siunauksen, jonka tiet\u00e4\u00e4 teid\u00e4n tarvitsevan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Diakoniavihkimysmessu Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: \u201dRabbi, tule sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.\u201d Mutta h\u00e4n sanoi heille: \u201dMinulla on ruokaa, josta te ette tied\u00e4.\u201d Opetuslapset kummastelivat kesken\u00e4\u00e4n: \u201dOnko joku tuonut h\u00e4nelle sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4?\u201d Mutta Jeesus jatkoi: \u201dMinun ruokani on se, ett\u00e4 t\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hett\u00e4j\u00e4ni tahdon ja vien h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Te sanotte: \u2019Nelj\u00e4 kuuta kylv\u00f6st\u00e4 korjuuseen.\u2019 Min\u00e4 sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[20],"class_list":["post-666","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=666"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4368,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/666\/revisions\/4368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}