Toteutus nettiyhteyksin<\/p>\n
Elisabetin aika tuli, ja h\u00e4n synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli h\u00e4nelle osoittanut, he iloitsivat yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kokoonnuttiin ymp\u00e4rileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa h\u00e4nelle is\u00e4n mukaan nimeksi Sakarias, mutta h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 sanoi: \u201dEi, h\u00e4nen nimekseen tulee Johannes.\u201d Toiset sanoivat: \u201dEih\u00e4n sinun suvussasi ole ket\u00e4\u00e4n sen nimist\u00e4.\u201d He kysyiv\u00e4t viittomalla is\u00e4lt\u00e4, mink\u00e4 nimen h\u00e4n tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: \u201dH\u00e4nen nimens\u00e4 on Johannes.\u201d Kaikki h\u00e4mm\u00e4styiv\u00e4t. Samalla hetkell\u00e4 Sakarias sai puhekykyns\u00e4 takaisin, ja h\u00e4n puhkesi ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa. Jumala on armollinen. T\u00e4h\u00e4n lupaukseen tiivistyy juhannuksen evankeliumin sanoma. T\u00e4h\u00e4n ajatukseen kiteytyv\u00e4t my\u00f6s monet muut juhannuksen merkitykset. Jumala on armollinen.<\/p>\n Juhannus on Johannes Kastajan juhla. Juhannuksen suomenkielinen nimi ja kristillinen sis\u00e4lt\u00f6 tulevat Johannes Kastajasta. P\u00e4iv\u00e4n evankeliumi johdattaa meid\u00e4t Johanneksen kahdeksanteen elinp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Silloin h\u00e4nen vanhempansa ja sukulaisensa olivat kokoontuneet juutalaisten tapojen mukaisesti lapsen ymp\u00e4rileikkaamista ja nimenantamista varten.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4n evankeliumi l\u00e4hes parin vuosituhannen takaa osoittaa, ett\u00e4 nimen antamisen pohdinnat ovat aina saaneet ihmiset syttym\u00e4\u00e4n. Nimen antaminen on merkitt\u00e4v\u00e4 hetki. Niinh\u00e4n se on meid\u00e4nkin kulttuurissamme. Vuosittain julkaistaan uutisia suosituimmista etunimist\u00e4. Vanhemmat miettiv\u00e4t tarkkaan, millaisen nimen antavat lapselleen. Isovanhemmat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t, siirtyv\u00e4tk\u00f6 suvun etunimet uudelle sukupolvelle.<\/p>\n Nimi on t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisen persoonallisuutta. Monissa kulttuureissa nimelle annetaan huomattavasti suurempi arvo ja merkitys kuin meill\u00e4 Suomessa. Heprealaisista nimist\u00e4 l\u00e4hes jokaisella on merkitys. Elisabetin ja Sakariaan lapsen juhlaan saapuneilla vierailla ei ollut pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen nimi tulisi olemaan h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 mukaan Sakarias. Juutalaisessa kulttuurissa oli tapana, ett\u00e4 lapsi sai suvussa kiert\u00e4v\u00e4n nimen. Poikalapsella se oli yleens\u00e4 is\u00e4n nimi. N\u00e4in lapsi jatkaisi suvun perinteit\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 ammattia. Sakariaalla ja Elisabetilla oli kuitenkin vieraille yll\u00e4tys. Heid\u00e4n pojastaan ei tullut Sakariasta vaan enkelin ilmoituksen mukaisesti Johannes. Se tarkoittaa suomeksi \u201dJumala on armollinen\u201d.<\/p>\n Johanneksen nimi oli viittaus tulevaan. Nimi viittaa Jeesukseen. Johannes oli h\u00e4nen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ns\u00e4. Johannes ennakoi ja raivasi tiet\u00e4 armolle, joka ei tullut h\u00e4ness\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, vaan Jeesuksessa Kristuksessa.<\/p>\n Juhannuksesta on puoli vuotta jouluun. Johannes oli sen verran Jeesusta vanhempi. Johannes kuulutti uuden, armon aikakauden alkua. Vain Jumalan armo ja rakkaus voivat pelastaa ja vapauttaa ihmisen synnin sidonnaisuuden ja syyllisyyden taakan alta. T\u00e4m\u00e4 aikakausi oli tulossa: kuuden kuukauden kuluttua Johanneksen syntym\u00e4st\u00e4 syntyi Jeesus, maailman Vapahtaja. Juhannuksen sanoma on: Jumala on armollinen.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 sanomaa me syntiemme kanssa kamppailevat, syyllisyyden taakkoja kantavat, huolien ja pelkojen keskell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tuntevat, omien ja muiden odotusten alle uupuvat tarvitsemme. Takanamme on kummallinen koronakev\u00e4t. Se on pakottanut ihmiset perimm\u00e4isten kysymysten \u00e4\u00e4relle. Koronaviruksen my\u00f6t\u00e4 kuolemanpelko ja ep\u00e4varmuus ovat koskettaneet suurta osaa ihmisist\u00e4. Koronaepidemia on konkreettinen muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4 on hauras ja jokainen ihminen on haavoittuvainen. Epidemia on pakottanut pohtimaan el\u00e4m\u00e4n peruskysymyksi\u00e4 \u2013 kuolemaa, k\u00e4rsimyst\u00e4, vastuuta, mielt\u00e4 ja merkityst\u00e4 \u2013 paitsi yksil\u00f6in\u00e4 my\u00f6s koko yhteis\u00f6n\u00e4. Miss\u00e4 on meid\u00e4n perimm\u00e4inen turvamme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kuolemassa?<\/p>\n Tarvitsemme sanomaa armollisesta Jumalasta, joka antaa synnit anteeksi ja vapauttaa syyllisyydest\u00e4 Jeesuksen t\u00e4hden. Kaipaamme sanomaa siit\u00e4, ett\u00e4 synnin, pahan ja kuoleman valta on voitettu. Odotamme sanomaa siit\u00e4, ett\u00e4 kelpaamme Jumalalle ja riit\u00e4mme toisillemme ja jopa itsellemme, koska olemme Jumalan luomia ja Jeesuksen Kristuksen lunastamia. Juhannus julistaa evankeliumia siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on armollinen.<\/p>\n Muutama vuosi sitten vietettiin uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuotta. Kirkkohallitus oli julkaissut erilaisia esitteit\u00e4 ja esineit\u00e4 juhlavuotta varten. Mielest\u00e4ni paras niist\u00e4 oli suurennuslasi, jossa oli teksti \u201dTarkenna ytimeen!\u201d Siihen kiteytyy olennaisesti koko uskonpuhdistuksen perusajatus. Martti Luther ja h\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n luterilainen reformaatio t\u00e4ht\u00e4si ytimen l\u00f6yt\u00e4miseen kaiken sen ymp\u00e4rille kertyneen toisarvoisen sijasta. Ytimen\u00e4 on evankeliumin sanoma: Jumala on armollinen. Jeesuksessa t\u00e4m\u00e4 armo tuli meid\u00e4n keskellemme.<\/p>\n Nykyaikana evankeliumin ydin uhkaa peitty\u00e4 kaiken sin\u00e4ns\u00e4 tarpeellisen ja hy\u00f6dyllisen alle. Siksi kirkossa tarvitaan yksinkertaista ja selke\u00e4\u00e4 evankeliumin julistusta. Tarvitaan tarkentamista ytimeen! Totta on Raamatun sana: \u201dJoka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylk\u00e4\u00e4, saa armon.\u201d (San.l. 28:13). Siit\u00e4 juhannuksen evankeliumi kertoo. Jumala on armollinen. Kaikkivaltias Jumala el\u00e4\u00e4 ja toimii keskell\u00e4mme. Jeesus Kristus on kohdattavissa sanassa ja sakramenteissa. H\u00e4n antaa synnit anteeksi ja lahjoittaa uutta voimaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen armoonsa jokainen saa luottaa ja rakentaa sen varaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja tulevaisuutensa. Jeesuksen armon varassa on turvallista el\u00e4\u00e4 ja kuolla.<\/p>\n Juhannus on my\u00f6s keskikes\u00e4n juhla. Kummallisen koronakev\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen kes\u00e4 ovat tuonut tullessaan muistutuksen Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ja huolenpidosta. Ripustin toukokuussa linnunp\u00f6nt\u00f6n muutaman metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kes\u00e4m\u00f6kin keitti\u00f6n ikkunasta. Yll\u00e4tyksekseni huomasin kerran ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 istuessani, ett\u00e4 talitinttipariskunta pujahti vuoron per\u00e4\u00e4n p\u00f6ntt\u00f6\u00f6n. Ne olivat ottaneet sen pes\u00e4paikakseen. Kun olen katsellut lintujen el\u00e4m\u00e4\u00e4, on mieleeni usein tullut kiitollisuus Jumalaa kohtaan. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 luomakunnastaan huolta. \u201dKatsokaa taivaan lintuja: eiv\u00e4t ne kylv\u00e4, eiv\u00e4t ne leikkaa eiv\u00e4tk\u00e4 kokoa varastoon, ja silti teid\u00e4n taivaallinen Is\u00e4nne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemm\u00e4n arvoisia kuin linnut!\u201d (Matt. 6:26).<\/p>\n Juhannuksena muistamme Suomen luonnon kauneutta ja ihmeellisyytt\u00e4, vaihtuvia vuodenaikoja ja keskikes\u00e4n valoa. Ne kaikki ovat Jumalan lahjoja. Niist\u00e4 voimme iloita ja kiitt\u00e4\u00e4. Nekin viittaavat juhannuksen sanomaan: Jumala on armollinen.<\/p>\n Juhannus on lis\u00e4ksi Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4. Lipputangoissa l\u00e4pi y\u00f6n liehuvat taivaansiniset ristit muistuttavat maamme historiasta ja arvopohjasta. Siniristilippu on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen kulttuuri on pohjimmaltaan kristillist\u00e4. Se ei ole vain suomalaisuuden tunnus, kuten autojen FIN-kansallisuustunnus tai nettiosoitteen fi-p\u00e4\u00e4te. Symboli viittaa syvemm\u00e4lle. Risti lipussa ei ole vain koriste. Risti viittaa siihen uskoon, jolle suomalaisuuden monet arvot pohjautuvat.<\/p>\n Suomalainen yhteiskunta on kristillisen uskon ja arvomaailman l\u00e4pitunkema. Ajanlaskumme, seitsenp\u00e4iv\u00e4inen viikko, juhlap\u00e4iv\u00e4t, monet etunimet ja lippumme kertovat kristinuskon vaikutuksesta. Arvopohjaa, kielt\u00e4, ajanlaskua, nimist\u00f6\u00e4 ja taidetta ei voi eik\u00e4 tarvitse puhdistaa kristinuskon j\u00e4ljist\u00e4. Muuten k\u00e4y kuin Fingerpori-sarjakuvassa, jossa Suomen lipusta haluttiin uskontoneutraali. Kun sininen risti poistettiin, j\u00e4i j\u00e4ljelle pelkk\u00e4 valkea lakana.<\/p>\n Juhannuksena koko Suomen kansa voi iloita itsen\u00e4isest\u00e4 ja vapaasta is\u00e4nmaastamme. Itsen\u00e4isyys ja vapaus eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4. Niist\u00e4 on maksettu kova hinta. Pikkupoikana muistan ihmetelleeni lipputangosta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ni kuparista sotainvalidien laattaa: Uhrin ansiosta lippu liehuu. Sanat painuivat mieleen, vaikken niit\u00e4 silloin ymm\u00e4rt\u00e4nyt. En tajunnut, mist\u00e4 siin\u00e4 puhuttiin, vaikka olin toki sodista kuullut. Vasta my\u00f6hemmin minulle selvisi se uhri, jonka Suomen kansa joutui antamaan.<\/p>\n Siniristilippu on vapauden merkki. Se on my\u00f6s muistutus siit\u00e4, kuka on loppujen lopuksi historian Herra ja maailmankaikkeuden Luoja. Edellinen Kristinoppi ilmaisi asian ytimekk\u00e4\u00e4sti: \u201dJumala on antanut kansallemme yhteisen kodin, is\u00e4nmaan. H\u00e4n on antanut kansallemme teht\u00e4v\u00e4n ja johtanut sen vaiheita halki vuosisatojen. Jumalan lahjaa ovat isilt\u00e4 perityt hyv\u00e4t tavat, kielemme ja sivistyksemme. Jumala tahtoo, ett\u00e4 jokainen kansa saisi el\u00e4\u00e4 maassaan rauhassa ja noudattaisi vanhurskautta.\u201d (KO 96). Juhannuksena saloissa liehuva siniristilippu on viesti siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on armollinen.<\/p>\n Sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n juhannusta, Johannes Kastajan p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Saamansa nimen mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyytt\u00e4, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Juhannus, keskikes\u00e4n ja Suomen lipun juhla kertoo t\u00e4st\u00e4. Juhannuksen sanoma on: Jumala on armollinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Toteutus nettiyhteyksin Elisabetin aika tuli, ja h\u00e4n synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli h\u00e4nelle osoittanut, he iloitsivat yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan. Kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kokoonnuttiin ymp\u00e4rileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa h\u00e4nelle is\u00e4n mukaan nimeksi Sakarias, mutta h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 sanoi: \u201dEi, h\u00e4nen nimekseen tulee Johannes.\u201d Toiset sanoivat: \u201dEih\u00e4n sinun suvussasi ole ket\u00e4\u00e4n … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[20],"class_list":["post-676","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=676"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4197,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions\/4197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nSill\u00e4 seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja n\u00e4ist\u00e4 tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niist\u00e4 kuulivat, painoivat kaiken mieleens\u00e4 ja sanoivat: \u201dMik\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 lapsesta tulee?\u201d Sill\u00e4 Herran k\u00e4si oli h\u00e4nen yll\u00e4\u00e4n.<\/em> (Luuk. 1:57-66).<\/p>\n