Jo nyt on kirkon asemassa tapahtunut se suuri muutos, ett\u00e4 sen, voidakseen suorittaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, on tultava yh\u00e4 enemm\u00e4n ei ainoastaan valmiita seurakuntia hoitavaksi vaan l\u00e4hetyskirkoksi omassa maassaan.\u201d T\u00e4m\u00e4 lainaus voisi olla kirkkomme hyv\u00e4ksymist\u00e4 odottavasta uudesta strategiasta tai pian ilmestyv\u00e4st\u00e4 uusimmasta nelivuotiskertomuksesta. Molemmissa dokumenteissa n\u00e4kyy vahvasti suomalaisten uskonnollisuudessa tapahtunut nopea muutos.<\/p>\n
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomien osuus on kasvanut voimakkaasti kahdessa vuosikymmeness\u00e4. Maassamme on 1,5 miljoonaa mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa ihmist\u00e4. Viime vuosina ateistiksi tai ei-uskonnolliseksi itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelevien osuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Erityisesti nuorten naisten uskonnollisuus on heikentynyt voimakkaasti. Samoin on k\u00e4ynyt jumalanpalveluksiin osallistumiselle, rukoilemiselle, raamatunluvulle ja kristilliselle kasvatukselle. Kirkollisten toimitusten suosio hautaan siunaamisia my\u00f6ten on heikentynyt.<\/p>\n
\u201dJo nyt on kirkon asemassa tapahtunut se suuri muutos, ett\u00e4 sen, voidakseen suorittaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, on tultava yh\u00e4 enemm\u00e4n ei ainoastaan valmiita seurakuntia hoitavaksi vaan l\u00e4hetyskirkoksi omassa maassaan.\u201d T\u00e4m\u00e4 on todella kuin kuvaus kirkkomme nykyhetkest\u00e4. Lainaus on kuitenkin yli sadan vuoden takaa Suomen Kirkon Sis\u00e4l\u00e4hetysseuran johtaja Otto Aarnisalon kirjasesta \u201dHoukan kirje Suomen papeille\u201d vuodelta 1917 (s. 21). H\u00e4n perustelee siin\u00e4 sis\u00e4l\u00e4hetyksen merkityst\u00e4 tilanteessa, jossa \u201dvaltavat joukot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 omasta puolestaan antaudu kirkon vaikutuksen alaisiksi\u201d. Kuinka totta t\u00e4m\u00e4kin on nyky\u00e4\u00e4n!<\/p>\n
Siirtyess\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeelle Sis\u00e4l\u00e4hetysseuran johtajan teht\u00e4vist\u00e4 vuonna 1937 Otto Aarnisalo viel\u00e4 kiteytti sis\u00e4l\u00e4hetyksen merkityksen: \u201dSis\u00e4l\u00e4hetys on salpojen panemista joukkopakanuuden syntymiselle. – – – Kun kansa on riisuutumassa kristinuskosta, silloin eiv\u00e4t entiset ty\u00f6muodot kirkon otteen s\u00e4ilymiseen riit\u00e4. Seurakuntia hoitavasta kirkosta on yh\u00e4 enemm\u00e4n tultava etsiv\u00e4 kirkko. — Ennen kaikkea on kirkon ment\u00e4v\u00e4 sinne, minne muut eiv\u00e4t mene. Sen toiminta on alkava \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u201d (Otto Aarnisalo: Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ni p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. S. 36).<\/p>\n
Aarnisalon sis\u00e4l\u00e4hetysn\u00e4kyyn sis\u00e4ltyi keskeisesti Raamattujen ja kirjallisuuden levitt\u00e4minen, ty\u00f6ntekij\u00f6iden kouluttaminen ja h\u00e4d\u00e4nalaisten auttaminen, diakonia. Yh\u00e4 edelleen n\u00e4m\u00e4 ovat vahvoina juonteina Kirkkopalvelujen toiminnassa. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 mukaan Kirkkopalvelut muun muassa tukee kirkkoa ty\u00f6muotojen ja toimintatapojen kehitt\u00e4misess\u00e4. Kirkkopalvelut on vahva toimija kirkollisen viestinn\u00e4n kent\u00e4ll\u00e4. Se hoitaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 diakoniaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveysalan laitoksia.<\/p>\n
Olisiko meid\u00e4n kirkkona ja Kirkkopalveluina nyt muistettava Aarnisalon kehotusta ja keskitytt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 kirkosta tulisi entist\u00e4 enemm\u00e4n etsiv\u00e4 kirkko? Valitettavasti niin sis\u00e4l\u00e4hetys kuin evankeliointi ovat rasitteisia k\u00e4sitteit\u00e4, jotka kuullessaan moni tukkii heti korvansa. Mielikuva pakonomaisesta uskon tyrkytt\u00e4misest\u00e4 on tympe\u00e4. Siksi ei ole ihme, ettei sis\u00e4l\u00e4hetys innosta. Lis\u00e4ksi raja perinteisen ulko- ja sis\u00e4l\u00e4hetyksen v\u00e4lill\u00e4 on jo aikoja sitten kadonnut maassamme. L\u00e4hetys alkaa kotiovelta, ei maan rajojen ulkopuolelta. Tarvitsemme kirkossa evankelioimiseen liittyv\u00e4\u00e4 sek\u00e4 teologista ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Toki sit\u00e4 on ollut, mutta se on valitettavasti j\u00e4\u00e4nyt katveeseen ja liiaksi j\u00e4rjest\u00f6jen asiaksi.<\/p>\n
Ent\u00e4 jos sis\u00e4l\u00e4hetys merkitsisi Aarnisalon sis\u00e4l\u00e4hetysn\u00e4yn mukaisesti uudenlaisia kohtaamisen tapoja ja ulosp\u00e4in suuntautuvaa toimintaa, t\u00e4h\u00e4n aikaan sopivaa yksinkertaista, mutta puhuttelevaa viesti\u00e4 uskosta ja Jumalasta sek\u00e4 vahvaa diakoniaa, jossa usko n\u00e4kyy rakkauden tekoina? Ent\u00e4 jos se merkitsisi my\u00f6s uutta ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja seurakuntalaisten koulutusta tavoittamaan ihmisi\u00e4 – t\u00e4ss\u00e4 on selke\u00e4 koulutuksellinen aukko. Olennaista on joka tapauksessa katsoa rehellisesti kirkkomme tilannetta. Rohkenemmeko n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 pakanuus tekee paluuta, jos se koskaan on t\u00e4ysin kadonnutkaan maastamme?<\/p>\n
Piispainkokous hyv\u00e4ksyi viime viikolla uskontodialogiin kannustavan asiakirjan Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen. Asiakirjan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on rohkaista ja innostaa seurakuntia sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 kirkon j\u00e4seni\u00e4 uskontojen v\u00e4liseen kohtaamiseen. T\u00e4lle dokumentille on selke\u00e4 tarve. Kirkkohallituksessa on k\u00e4ynnistynyt ty\u00f6skentely materiaalin valmistamiseksi uskonnottomien ja ateistien kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n dialogiin. My\u00f6s t\u00e4llaiselle aineistolle on tarvetta.<\/p>\n
Uskonnollisuuden muutokseen, maamme moniuskontoisuuteen ja katsomusten kirjoon on kirkossamme siis her\u00e4tty. Mutta pelkk\u00e4 dialogi \u2013 niin tarpeellista ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kuin se onkin \u2013 ei riit\u00e4, jos kirkko aikoo olla uskollinen identiteetilleen ja l\u00e4hett\u00e4j\u00e4lleen. Nyt tarvitaan \u201dsalpojen panemista joukkopakanuuden syntymiselle\u201d.<\/p>\n
Otto Aarnisalon sanoin \u201dkirkosta on yh\u00e4 enemm\u00e4n tultava etsiv\u00e4 kirkko\u201d, sek\u00e4 diakonian ett\u00e4 l\u00e4hetyksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen on etsiydytt\u00e4v\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanoin ja teoin Kristuksen rakkautta sinne, miss\u00e4 on h\u00e4d\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4, hakeuduttava sinne, minne muut eiv\u00e4t mene eik\u00e4 muu apu yll\u00e4. Kirkon on etsitt\u00e4v\u00e4 tiens\u00e4 my\u00f6s sinne, miss\u00e4 Kristusta ei viel\u00e4 tai en\u00e4\u00e4 tunneta, todistettava Herrastaan ja kutsuttava ihmisi\u00e4 h\u00e4nen yhteyteens\u00e4.<\/p>\n
field_585a3ad39f479<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jo nyt on kirkon asemassa tapahtunut se suuri muutos, ett\u00e4 sen, voidakseen suorittaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, on tultava yh\u00e4 enemm\u00e4n ei ainoastaan valmiita seurakuntia hoitavaksi vaan l\u00e4hetyskirkoksi omassa maassaan.\u201d T\u00e4m\u00e4 lainaus voisi olla kirkkomme hyv\u00e4ksymist\u00e4 odottavasta uudesta strategiasta tai pian ilmestyv\u00e4st\u00e4 uusimmasta nelivuotiskertomuksesta. Molemmissa dokumenteissa n\u00e4kyy vahvasti suomalaisten uskonnollisuudessa tapahtunut nopea muutos. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomien osuus on … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[20],"class_list":["post-683","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=683"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4249,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683\/revisions\/4249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}