{"id":686,"date":"2020-10-20T16:03:00","date_gmt":"2020-10-20T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/kissankarvat-nojatuolissa\/"},"modified":"2024-03-03T18:12:53","modified_gmt":"2024-03-03T18:12:53","slug":"kissankarvat-nojatuolissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/10\/20\/kissankarvat-nojatuolissa\/","title":{"rendered":"Kissankarvat nojatuolissa"},"content":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras-kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen 20.10.2020<\/p>\n<p>\u201dLuterilaisuudesta on pikkuhiljaa tullut suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa v\u00e4h\u00e4n niin kuin kissankarvat olohuoneeni taannoisessa nojatuolissa. Ne ovat kutoutuneet niin osaksi nojatuolin villakangasta, ett\u00e4 vaikka ne silmin erottuvat ja vaikka niit\u00e4 voi koittaa imuroida, lopputulos on karvan ja villan yhdistelm\u00e4, jossa toista ei saa pois tuhoamatta toistakaan. Niit\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n saa irti toisistaan.\u201d<\/p>\n<p>N\u00e4in kuvaa luterilaisuuden vaikutusta suomalaiseen nyky-yhteiskuntaan valtiotieteiden tohtori Anneli Portman tuoreessa artikkelikokoelmassa Kaappiluterilainen kansa (K\u00e4site Kirjat 2020). H\u00e4nen mukaansa hitaasti vaikuttavan viruksen tavoin luterilaisista arvoista ja ajatuksista on tullut niin elimellinen osa yhteiskuntaa, ettei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 tunnisteta uskonnollisper\u00e4isiksi.<\/p>\n<p>Kun Suomea ja muita Pohjoismaita verrataan maailman muihin maihin, Pohjoismaat muistuttavat toisiaan. Ne muodostavat oman saarekkeensa esimerkiksi luottamuksen, lukutaidon, demokratian ja yhteiskunnallisen vakauden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jokin on yhdist\u00e4nyt yhteiskuntia ja ne ovat kehittyneet samaan suuntaan. Pohjoismaita yhdist\u00e4\u00e4 muun muassa reformaatio, jonka seurauksena luterilaisuudesta tuli valtauskonto.<\/p>\n<p>Valtauskonto tulee osaksi kulttuuria, ja h\u00e4vi\u00e4\u00e4 joskus n\u00e4kyvist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyytens\u00e4 takia. Uskontoa ei en\u00e4\u00e4 tunnisteta yhteiskunnan arvopohjasta. N\u00e4in on tapahtunut maassamme.<\/p>\n<p>Yhteiskuntatieteiss\u00e4 kehityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4jin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein taloudelliset tekij\u00e4t uskonnon sijaan. Kaappiluterilainen kansa -kirjassa hallintotieteiden professori Robert H. Nelson esitt\u00e4\u00e4 toisenlaisen tutkimustuloksen. H\u00e4nen mukaansa nykyinen pohjoismainen hyvinvointivaltio on sekularisoitunutta luterilaisuutta.<\/p>\n<p>Jos reformaatiosta riisutaan Jumala, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t arvot, joita korostetaan hyvinvointivaltiossa: tasa-arvo, koulutus, ty\u00f6nteko, konsensus, vaatimattomuus. Anneli Portman kysyy: \u201dVaikka juurista ei niin piittaisi, tuottaa puu viel\u00e4 maukkaita hedelmi\u00e4. Kysymys on tietysti, kuinka kauan ja mit\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n, jos Jumala poistetaan.\u201d<\/p>\n<p>Dosentti Niko Huttunen korostaa, ett\u00e4 olisi suuri virhe tarkastella luterilaisuutta vain kirkollisena asiana. Mik\u00e4\u00e4n yhteiskunta ei ole katsomuksellisesti neutraali, mutta t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa pidet\u00e4\u00e4n jollakin tavoin kaapissa \u2013 ehk\u00e4 tietoisesti tai tiedostamatta. \u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n se johtaa J-sanojen karttamiseen, kuten on n\u00e4hty vaikkapa ylimpien lainvalvojien Suvivirtt\u00e4 koskevissa ratkaisuissa.<\/p>\n<p>Todellinen uskonnon perkaaminen edellytt\u00e4isi paljon syvemm\u00e4lle menevi\u00e4 puhdistuksia kuin Jumala- ja Jeesus-sanojen raakkaamista tai joulujuhlien uskonnollisen aineksen poistamista. Mutta mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 t\u00e4llaisesta puhdistuksesta olisi? Huttunen kirjoittaa: \u201dHedelmist\u00e4\u00e4n puu tunnetaan, totesi jo Jeesus, eik\u00e4 Suomea todellakaan voi pit\u00e4\u00e4 kaikkein ep\u00e4onnistuneimpana yhteiskuntana maailmassa.\u201d<\/p>\n<p>Huttusen mukaan uskonnon siivoaminen julkisen vallan toiminnasta on kummallista peittely\u00e4. Suomalaisen yhteiskunnan on aika tulla kaapista. Se ei merkitse uhkaa katsomuksellisille v\u00e4hemmist\u00f6ille tai muille kulttuureille, vaan yksinkertaisesti sen tunnustamista, ett\u00e4 jokainen yhteiskunnallinen ratkaisu on aina arvopohjainen ja ankkuroituu historiaan.<\/p>\n<p>Luterilaisuus on yhteiskunnassamme kuin kissankarvat nojatuolissa, erottamattomasti kietoutuneina toisiinsa. Kun Suomea vertaa maailman muihin maihin, lopputulosta voi pit\u00e4\u00e4 onnistuneena.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4iv\u00e4n vieras-kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehteen 20.10.2020 \u201dLuterilaisuudesta on pikkuhiljaa tullut suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa v\u00e4h\u00e4n niin kuin kissankarvat olohuoneeni taannoisessa nojatuolissa. Ne ovat kutoutuneet niin osaksi nojatuolin villakangasta, ett\u00e4 vaikka ne silmin erottuvat ja vaikka niit\u00e4 voi koittaa imuroida, lopputulos on karvan ja villan yhdistelm\u00e4, jossa toista ei saa pois tuhoamatta toistakaan. Niit\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n saa irti toisistaan.\u201d &#8230; <a title=\"Kissankarvat nojatuolissa\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/10\/20\/kissankarvat-nojatuolissa\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Kissankarvat nojatuolissa\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[20],"class_list":["post-686","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=686"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/686\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4402,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/686\/revisions\/4402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}