{"id":691,"date":"2020-12-10T16:03:33","date_gmt":"2020-12-10T16:03:33","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/avauspuhe-suomen-ev-lut-kirkon-ja-suomen-ortodoksisen-kirkon-xv-teologisissa-neuvotteluissa-10-12-2020\/"},"modified":"2024-03-02T12:45:50","modified_gmt":"2024-03-02T12:45:50","slug":"avauspuhe-suomen-ev-lut-kirkon-ja-suomen-ortodoksisen-kirkon-xv-teologisissa-neuvotteluissa-10-12-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/12\/10\/avauspuhe-suomen-ev-lut-kirkon-ja-suomen-ortodoksisen-kirkon-xv-teologisissa-neuvotteluissa-10-12-2020\/","title":{"rendered":"Avauspuhe Suomen ev.lut. kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV teologisissa neuvotteluissa 10.12.2020"},"content":{"rendered":"<p>Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV oppikeskustelut<\/p>\n<p><strong>Avaussanat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV teologisissa neuvotteluissa 10.12.2020 (webinaari)<\/strong><\/p>\n<p>\u201dMuutos merkitsee k\u00e4\u00e4nnekohtaa kirkon historiassa Suomessa.\u201d N\u00e4in todetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuoreessa nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa (s. 264). \u00a0Lyhyt virke kuvaa osuvasti sit\u00e4, kuinka suuria muutoksia suomalaisten uskonnollisuudessa sek\u00e4 suhteessa kristinuskoon ja kirkkoon on tapahtunut 2000-luvulla. Muutos on ollut hyvin nopea. \u201dKirkon asemoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 valtakulttuurista poikkeavaksi, joissakin suhteissa jopa vastakulttuuriseksi.\u201d Uskonnollisuus alkaa olla ep\u00e4tyypillinen v\u00e4hemmist\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntapa.<\/p>\n<p>Edess\u00e4mme on tyystin toisenlainen aika kirkkoina. Sin\u00e4ns\u00e4 maailmanlaajasti asiaa tarkasteltuna l\u00e4hestymme sit\u00e4 tilannetta, jossa useimmat kristilliset kirkot eri puolilla maailmaa el\u00e4v\u00e4t. Olemme vain satojen vuosien aikana pohjoismaissa ja Suomessa tottuneet kulttuuriin, jossa kirkkojen ja kristinuskon asemaa ja merkityst\u00e4 yhteiskunnassa on pidetty selvi\u00f6n\u00e4. En\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan ole \u2013 eik\u00e4 oikeastaan ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan ollutkaan \u2013 itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Viime vuosien muutokset suomalaisten uskonnollisuudessa sek\u00e4 suhteessa kristinuskoon haastavat kirkkoja monella tavalla. Nyt on keskeist\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erityisesti kahteen asiaan.<\/p>\n<p>Ensinn\u00e4 kirkon \u2013 puhun tarkoituksella yksik\u00f6ss\u00e4 \u2013 on oltava identiteetilt\u00e4\u00e4n vahva. Kirkko voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikkansa maailmassa ainoastaan silloin, kun se tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 se on ja mik\u00e4 on sen teht\u00e4v\u00e4. Muutosten keskell\u00e4 on kiusauksena hakea virikkeet ja uudistumisen l\u00e4hteet enemm\u00e4n modernista ajattelusta, ajankohtaisista teemoista ja yleisest\u00e4 mielipiteest\u00e4 kuin Raamatusta ja traditiosta. Taustalla vaikuttaa tarve olla moderni ja suuren yleis\u00f6n hyv\u00e4ksym\u00e4.<\/p>\n<p>Juuri siksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muistettava, mik\u00e4 on kirkon identiteetin perusta. Kristillinen kirkko on l\u00e4hetetty maailmaan todistamaan Kristuksesta ja tekem\u00e4\u00e4n kaikki kansat h\u00e4nen opetuslapsikseen. Matteuksen evankeliumin l\u00e4hetysk\u00e4sky kiteytt\u00e4\u00e4 apostolisen teht\u00e4v\u00e4ksi annon. T\u00e4st\u00e4 apostolisesta uskosta kasvaa kirkon syvin olemus ja identiteetti.<\/p>\n<p>Kun t\u00e4m\u00e4nkertaisen dialogimme teemana on \u201dNikealainen usko ja apostolinen evankeliumi\u201d, olemme itse asiassa hyvin ajankohtaisen asian \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa (vuonna 325) luotiin pohja (vuonna 381) Konstantinopolissa Pyh\u00e4n Hengen toiminnan osalta t\u00e4ydennetylle Nikean-Konstantinopolin tai Nikean uskontunnukselle.<\/p>\n<p>Nikean uskontunnustus vahvisti uskon kolmiyhteiseen Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen h\u00e4nen ainosyntyisen\u00e4 Poikanaan. Muuta ekumeeniset konsiilit ovat oikeastaan vain t\u00e4m\u00e4n nikealaisen pelastussanoman selityst\u00e4.<\/p>\n<p>Toiseksi kirkon on muistettava ydinteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Apostolisesta uskosta kasvaa kirkon identiteetti. Siihen kytkeytyv\u00e4st\u00e4 missiosta puolestaan nousee kirkon ydinteht\u00e4v\u00e4. Nikean tunnustuksen mukaan uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, joka \u201dmeid\u00e4n ihmisten ja meid\u00e4n pelastuksemme t\u00e4hden tuli alas taivaista\u201d. T\u00e4t\u00e4 pelastussanomaa kirkko on l\u00e4hetetty v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkina aikoina kaikkialle ja kaikille. Erityisesti murrosten keskell\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4n on s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 kirkkaana.<\/p>\n<p>Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuore strategia \u201dOvet auki\u201d korostaa kirkon ydinteht\u00e4v\u00e4\u00e4. \u201dKirkon el\u00e4m\u00e4 on missionaarista. Siksi on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle julistamaan ja palvelemaan.\u201d Strategian mukaan \u201djulistamme rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kent\u00e4ss\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Muutokset suomalaisen uskonnollisuudessa ja suhteessa kristinuskoon pakottavat kirkkoja ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n ydinteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkertaisen dialogimme toinen teema \u201dYhteinen todistus suomalaisessa yhteiskunnassa\u201d on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ennen. Se haastaa etsim\u00e4\u00e4n keinoja siihen, miten t\u00e4ss\u00e4 ajassa kristinusko on relevantti, t\u00e4m\u00e4n ajan ihmisi\u00e4 puhutteleva ja koskettava. Se ohjaa my\u00f6s molempia kansankirkkojamme muuttumaan.<\/p>\n<p>Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon dialogeja on k\u00e4yty kolmen vuosikymment\u00e4. Sin\u00e4 aikana on tapahtunut monia muutoksia niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kirkoissakin.<\/p>\n<p>Viime vuosien uskonnollisuuden murros, kristinuskoon suhtautuminen ja kirkkojen aseman muutos ovat tehneet yhteisist\u00e4 neuvotteluistamme entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Dialogillamme voimme osaltaan toteuttaa Jeesuksen j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isrukouksen teht\u00e4v\u00e4\u00e4: \u201dMin\u00e4 rukoilen, ett\u00e4 he kaikki olisivat yht\u00e4, niin kuin sin\u00e4, Is\u00e4, olet minussa ja min\u00e4 sinussa. Niin tulee heid\u00e4nkin olla yht\u00e4 meid\u00e4n kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun l\u00e4hett\u00e4neen minut.\u201d (Joh. 17:21).<\/p>\n<p>Siunatkoon hyv\u00e4 Jumala nyt alkavat XV oppikeskustelumme.<\/p>\n<p>Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV oppikeskustelut Avaussanat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV teologisissa neuvotteluissa 10.12.2020 (webinaari) \u201dMuutos merkitsee k\u00e4\u00e4nnekohtaa kirkon historiassa Suomessa.\u201d N\u00e4in todetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuoreessa nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa (s. 264). \u00a0Lyhyt virke kuvaa osuvasti sit\u00e4, kuinka suuria muutoksia suomalaisten uskonnollisuudessa sek\u00e4 suhteessa kristinuskoon ja &#8230; <a title=\"Avauspuhe Suomen ev.lut. kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV teologisissa neuvotteluissa 10.12.2020\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2020\/12\/10\/avauspuhe-suomen-ev-lut-kirkon-ja-suomen-ortodoksisen-kirkon-xv-teologisissa-neuvotteluissa-10-12-2020\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Avauspuhe Suomen ev.lut. kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon XV teologisissa neuvotteluissa 10.12.2020\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[20],"class_list":["post-691","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-20"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=691"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4294,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/691\/revisions\/4294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=691"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=691"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}