Heinolan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 29.8.2021<\/p>\n
\u201dHautausmaa ja siunauskappeli on vihitt\u00e4v\u00e4 ennen kuin niit\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d N\u00e4in s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kirkkoj\u00e4rjestys (KJ 17:3). Kyseisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisesti t\u00e4n\u00e4\u00e4n vihit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Heinolan seurakunnan Uuden hautausmaan laajennusosa. Kristillisen perinteen mukaan se tapahtuu Jumalan sanalla ja rukouksella.<\/p>\n
Kirkkoj\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja siten t\u00e4m\u00e4 tilaisuus ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ettei hautausmaa ole mik\u00e4 tahansa maa-alue. Ihmisyyden merkki ja sivistyksen mitta on se, miten me kohtelemme vai-najia. Ihmist\u00e4 ei voi kuoltuaankaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 heitteille. Kulttuurissamme ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, minne ihmisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset sijoitetaan, vaan niiden halutaan olevan siunatussa maassa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuolleita varten on tietty paikka, johon heid\u00e4t voidaan haudata. Heinolassa tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tilaa t\u00e4t\u00e4 varten. Sit\u00e4 varten on tehty Uuden hautausmaan laajennus.<\/p>\n
Hautausmaa on my\u00f6s paikka surulle ja suremiselle. L\u00e4heisen kuolema on usein vakava isku ja syv\u00e4 menetys omaisille. Surun l\u00e4pik\u00e4yminen on oma, aikaa viev\u00e4 prosessinsa. Haudan hoita-minen, kukkatervehdykset, kynttil\u00e4t ja hiljentyminen vainajaa muistellen ovat osa suruty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Hautausmaa tarjoaa paikan matkalle, jota sureva tekee. N\u00e4in on tapahtunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Heinolan Uudella hautausmaalla 106 vuoden ajan. Monen suvun ja perheen j\u00e4senet ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 surreet poismenneit\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Min\u00e4kin olen siunannut lukuisia vainajia t\u00e4m\u00e4n hautausmaan mul-tiin. Monet hautajaiset ja muistot nousevat t\u00e4ll\u00e4 hautausmaalla el\u00e4v\u00e4sti mieleen. Laajen-nusosa palvelee suruty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4nne haudattavien l\u00e4heisi\u00e4, perheit\u00e4 ja sukuja.<\/p>\n
Hautausmaa kokoaa historiaa. Menneen ajan merkit yli sadan vuoden ajalta ovat Uudella hautausmaalla hyvin havainnollisella tavalla l\u00e4sn\u00e4. Hautausmaan laajennusosa on sen sijaan viel\u00e4 tyhj\u00e4. V\u00e4hitellen siihen haudataan vainajia, joilla on ollut kullakin omanlainen el\u00e4m\u00e4 kuljettavanaan. He saavat arvokkaan viimeisen leposijan t\u00e4lt\u00e4 hautausmaalta.<\/p>\n
Toisaalta hautausmaa on Heinolan paikkakunnan historiaa. Se kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ihmisist\u00e4 ja aikojen vaihtumisesta. Hautausmaa kuvastaa ihmisten kuulumista pitk\u00e4\u00e4n sukupolvien ket-juun. Siihen t\u00e4nne haudattavat liittyv\u00e4t.<\/p>\n
Hautausmaa on kuva ihmisel\u00e4m\u00e4n lyhyydest\u00e4. Hautausmaa kertoo avoimesti kuoleman to-dellisuudesta. N\u00e4in tekee pelk\u00e4ll\u00e4 olemassaolollaan my\u00f6s Heinolan Uusi hautausmaa laajen-nusosineen. Oma aikamme pyrkii torjumaan kuoleman. Sit\u00e4 ei haluta ajatella tai kohdata muuta kuin pakon edess\u00e4. Kuitenkin kuolema on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sen torjuminen tietoisuudestamme on harhaa. Aikamme kuluu, halusimme sit\u00e4 tai emme. Hautausmaa on paikka el\u00e4m\u00e4n perusarvoihin hiljentymiseen.<\/p>\n
Erityisesti kristillinen hautausmaa on vahva viesti ihmisen arvosta, ihmisel\u00e4m\u00e4n lyhyydest\u00e4 ja kuoleman todellisuudesta, mutta ennen kaikkea kuoleman voittamisesta ja tulevaisuuden toivosta. T\u00e4ss\u00e4 on hautausmaan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4. Se julistaa evankeliumia Jeesuksesta, joka sanoo: \u00bbMin\u00e4 olen yl\u00f6snousemus ja el\u00e4m\u00e4. Joka uskoo minuun, saa el\u00e4\u00e4, vaikka kuoleekin, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n, joka el\u00e4\u00e4 ja uskoo minuun, ikin\u00e4 kuole.\u201d (Joh. 11:25\u201326).<\/p>\n
Hyv\u00e4t juhlavieraat, rakkaat seurakuntalaiset. Heinolan Uusi hautausmaa vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 13.8.1915. Sen j\u00e4lkeen hautausmaata on laajennettu vuosina 1938, 1952 ja 1961. Siunaus-kappeli valmistui vuonna 1956 ja muualle haudattujen muistelupaikka vuonna 2012. Nyt monivaiheisen ja pitk\u00e4n prosessin, monien suunnitelmien, p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja ty\u00f6n j\u00e4lkeen otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hautausmaan uusi laajennus. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on syyt\u00e4 kiitokseen.<\/p>\n
Hautausmaa on enemm\u00e4n kuin nimens\u00e4 mukainen vainajien loppusijoituspaikka. Se ei ole vain kuolleita, vaan pikemminkin el\u00e4vi\u00e4 varten. Se kertoo Kristuksen kirkon toivosta ja ikui-sesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Hautausmaita sanotaan kuoleman puutarhoiksi. Ne ovat my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n ja toivon paikkoja. Kuoleman voittaja Jeesus Kristus antakoon rauhansa niille, jotka t\u00e4h\u00e4n hautausmaahan laske-taan. Yl\u00f6snoussut Herra lohduttakoon niit\u00e4, jotka saattavat t\u00e4h\u00e4n hautausmaahan l\u00e4heisens\u00e4 ja heit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muistavat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Heinolan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 29.8.2021 \u201dHautausmaa ja siunauskappeli on vihitt\u00e4v\u00e4 ennen kuin niit\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d N\u00e4in s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kirkkoj\u00e4rjestys (KJ 17:3). Kyseisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaisesti t\u00e4n\u00e4\u00e4n vihit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Heinolan seurakunnan Uuden hautausmaan laajennusosa. Kristillisen perinteen mukaan se tapahtuu Jumalan sanalla ja rukouksella. Kirkkoj\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja siten t\u00e4m\u00e4 tilaisuus ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ettei hautausmaa ole mik\u00e4 tahansa maa-alue. Ihmisyyden merkki ja … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[19],"class_list":["post-715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=715"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4441,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/715\/revisions\/4441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}