Puheenvuoro luottamushenkil\u00f6iden neuvottelup\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Kouvolassa 2.10.2021<\/p>\n
Strateginen ty\u00f6skentely on 2000-luvulla vakiintunut merkitt\u00e4v\u00e4ksi osaksi kirkon ja seurakuntien toiminta- ja suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ennen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli 1960-luvun lopulta l\u00e4htien seurakuntasuunnitelmat, joiden laatimiset hiipuivat 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa siirryttiin kolmivuotiseen talous- ja toimintasuunnitteluun. Sitten 2000-luvun alussa strateginen ajattelu vahvistui kirkon piiriss\u00e4 seurakunnista kokonaiskirkon tasolle saakka.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen kokonaiskirkollinen strategia oli L\u00e4sn\u00e4olon kirkko<\/em>, joka kattoi vuodet 2002-2010. Seuraava kokonaiskirkon strategia oli Meid\u00e4n kirkko. Osallisuuden yhteis\u00f6<\/em>. Strategia antoi kirkon toiminnan suuntaviivat vuoteen 2015 saakka. Sen j\u00e4lkeen ty\u00f6stettiin strategia Kohtaamisen kirkko \u2013 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suunta vuoteen 2020<\/em>.<\/p>\n Kokonaiskirkon strategian hyv\u00e4ksyy kirkkohallitus. Sill\u00e4 ei ole toimivaltaa laatia tai hyv\u00e4ksy\u00e4 seurakuntia tai muita kirkon toimielimi\u00e4 sitovia strategioita. Silti ajatuksena on, ett\u00e4 kokonaiskirkollinen strategia voisi olla tukena ja apuna sek\u00e4 ohjata muita kirkon toiminnan linjauksia.<\/p>\n TT Terhi Kaira on v\u00e4it\u00f6skirjassaan \u201dSit\u00e4 kohti, mik\u00e4 on edess\u00e4\u201d tutkinut strategia-ajattelun ominaispiirteit\u00e4 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.<\/p>\n 31295816_Sita_kohti_mika_on_edessa_tutkimkeskuksen_julk_131_sisus_19_12_30.pdf (evl.fi)<\/a><\/p>\n Uusin Ovet auki \u2013 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026 –<\/em>dokumentti hyv\u00e4ksyttiin kirkkohallituksen t\u00e4ysistunnossa 22.9.2020. Se on luettavissa Kirkkohallituksen nettisivuilta Ovet auki – Suomen ev.lut.kirkon strategia vuoteen 2026 (evl.fi)<\/a>.<\/p>\n Strategian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on suunnata ja linjata kirkon toimintaa suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, miss\u00e4 kulloinkin toimitaan. Strategian laadinnan aikana on k\u00e4yty my\u00f6s keskustelua siit\u00e4, millainen teologia ohjaa kirkkoa seuraavina vuosina. T\u00e4t\u00e4 keskustelua on k\u00e4yty prosessissa, jonka lopputuloksena valmistui kirkon uusin Ovet auki -strategia.<\/p>\n Keskeiset valinnat kiteytyv\u00e4t strategian nimess\u00e4: Ovet auki. Ovet on pidett\u00e4v\u00e4 auki, edelleen on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle ihmisten keskuuteen ja kutsuttava ihmisi\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Kirkon ovet eiv\u00e4t voi olla kenellek\u00e4\u00e4n kiinni. T\u00e4ss\u00e4 ajassa ovien auki pit\u00e4minen on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kirkon teht\u00e4v\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n avata ovia t\u00e4ss\u00e4 maailmassa vaan avata ovi Kristuksen kautta taivaaseen. Siihen vaaditaan rohkeutta, n\u00e4ky\u00e4, tahtoa ja yhteist\u00e4 sitoutumista<\/p>\n Alkanut strategiakausi on kirkon kannalta monella tapaa merkitt\u00e4v\u00e4. Suomalaisten arvomaailman ja uskonnollisuuden muutos on 2000-luvulla ollut nopeaa. T\u00e4m\u00e4 haastaa kirkkoa ja sen monia toimintoja sek\u00e4 pakottaa suuntautumaan uudella tavalla tulevaisuuteen. \u00a0Ovet auki -strategian johdannossa sanotaan: \u201dL\u00e4hes kaikki kirkkoa koskevat tunnusluvut osoittavat tarpeen strategisten tarkistusten tekemiselle: kasteiden ja vihkimisten m\u00e4\u00e4r\u00e4t laskevat nopeasti, kokoava toiminta ei tavoita entiseen malliin, kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu joillakin alueilla en\u00e4\u00e4 alle puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kirkon oppiin sitoutuminen ja uskonnollinen kasvatus ovat heikentyneet. Lis\u00e4ksi kirkon sis\u00e4iset kiistat ovat voimistuneet.\u201d<\/p>\n Vaikka monet k\u00e4yr\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t alasp\u00e4in, samalla kuitenkin strategiassa todetaan: \u201dKaikesta t\u00e4st\u00e4 huolimatta kirkolla on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten mieliss\u00e4. Erityisesti kriisitilanteissa, kuten pandemian aikana, kirkon merkitys korostuu turvan, toivon ja lohdutuksen antajana.\u201d<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on eletty todeksi viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kirkkoa, kirkon toimintaa, kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja vapaaehtoisia on tarvittu korona-ajan keskell\u00e4. Kirkon diakonialle on ollut kasvanutta kysynt\u00e4\u00e4. Striimattuja jumalanpalveluksia on seurannut enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin osattiin odottaa. N\u00e4ist\u00e4 my\u00f6nteisist\u00e4 signaaleista huolimatta kirkon tarve strategisiin painopisteen muutoksiin on suuri. Tarvitaan yhteinen tilannekuva, jotta voidaan suuntautua tulevaan.<\/p>\n Ovet auki -strategian laatimiseen liittyi yhteisen ymm\u00e4rryksen luominen toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 tulevaisuudesta silt\u00e4 osin, kun se on mahdollista. Millainen on maailma ja aika, jossa nyt ja seuraavina vuosina el\u00e4mme ja toimimme? Mit\u00e4 meid\u00e4n tulee erityisesti ottaa t\u00e4ss\u00e4 ajassa huomioon?<\/p>\n Eri puolilla Suomea ja koko maailmaa el\u00e4mme erilaisten haasteiden keskell\u00e4. Strategiassa on etsitty niit\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat kirkkoon kaikkialla, ehk\u00e4 eri tavoin ja eri voimakkuudella, mutta kuitenkin siten, ettei niit\u00e4 voi eik\u00e4 kannata sivuuttaa. Tilannekuvan lis\u00e4ksi tarvitaan siis yhteinen tulevaisuuskuva kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 asioista.<\/p>\n Ovet auki -strategia perustuu kirkon tulevaisuuden kannalta olennaisten, hallinto- ja ty\u00f6alarajat ylitt\u00e4vien ilmi\u00f6iden tunnistamiseen. Ilmi\u00f6t liittyv\u00e4t teologiseen kehitykseen, 2020-luvun megatrendeihin ja huolenaiheisiin, median muuttumiseen, uskonnollisuuden muutostrendeihin sek\u00e4 muutoksiin kirkon asemassa.<\/p>\n Jaetun tilannekuvan ja tulevaisuuskuvan lis\u00e4ksi kirkossa tarvitaan yhteinen tahto ongelmien ratkaisemiseen. Strategia pyrkii auttamaan t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kirkon yhteinen strategia tarkastelee kirkon ty\u00f6t\u00e4 kokonaisvaltaisesti. Se etsii kirkkoon entist\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisemp\u00e4\u00e4 ja yhten\u00e4isemp\u00e4\u00e4 toimintatapaa. Strategiassa keskityt\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimpiin kokonaisuuksiin sek\u00e4 kaikkia toimijoita yhteisesti koskettaviin valintoihin ja priorisointeihin. Paikallisesti on arvioitava, miten yhteisi\u00e4 tavoitteita voidaan parhaiten edist\u00e4\u00e4. Seuraavassa poimin strategiasta joitakin teologisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 valintoja.<\/p>\n Kirkon teht\u00e4v\u00e4 suuntautuu aina ulosp\u00e4in. Kirkko ei ole pienen sis\u00e4piirin pieni joukko, vaan kirkon teht\u00e4v\u00e4 on julistaa evankeliumia kaikille luoduille. Usko synnytt\u00e4\u00e4 hengen hedelmin\u00e4 halun vied\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sanomaa eteenp\u00e4in ja samalla palvella l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Kirkon teht\u00e4v\u00e4 on antaa t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n selke\u00e4 todistus Kristuksesta maailman pelastajana (Joh. 14:6).<\/p>\n Opetuslapset pelk\u00e4siv\u00e4t Jeesuksen kiinniottamisen ja ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen. He lukittautuivat piilopaikkaansa. Pelko vangitsi heid\u00e4t. Inhimilliselt\u00e4 kannalta t\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Yhden \u201doven\u201d avaaminen johti pelon v\u00e4istymiseen. Tyhj\u00e4n haudan sanoma l\u00e4hti kiirim\u00e4\u00e4n opetuslasten kautta eteenp\u00e4in: Kristus on yl\u00f6snoussut.<\/p>\n Olen kuullut usein viestin seurakunnista, kuinka kirkon tai seurakuntakodin ovien avaimia ei anneta vapaaehtoisille vastuunkantajille. Usein on my\u00f6s ihmetelty, miksi kirkon ovet ovat kiinni, eik\u00e4 kirkkoon p\u00e4\u00e4se milloin haluaa. Kirkon Ovet auki -strategia ei tietystik\u00e4\u00e4n suoraan ota kantaa siihen, miten n\u00e4m\u00e4 kysymykset tulisi ratkaista. Mutta monella tapaa seurakunnissamme tulee avata ovia.<\/p>\n Kynnys tulla kirkkoon ja mukaan seurakunnan toimintaan tulisi saada yh\u00e4 matalammaksi. Pelkk\u00e4 ovien auki pit\u00e4minen ei riit\u00e4, vaan tarvitaan my\u00f6s kutsua sis\u00e4\u00e4n. Jos ihmiset eiv\u00e4t tied\u00e4, miss\u00e4 on avoin ovi, eiv\u00e4th\u00e4n he voi tulla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ovesta sis\u00e4\u00e4n. Siksi kirkon, seurakuntien, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja seurakuntalaisten tulee l\u00e4hte\u00e4 ihmisten keskelle. Kirkon missionaarisuudessa on viel\u00e4 paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ihmisten keskell\u00e4 el\u00e4mme todeksi kristinuskon sanomaa yl\u00f6snousseesta Kristuksesta. Kun ihminen ottaa t\u00e4m\u00e4n sanoman vastaan, ovi avautuu Kristuksen kautta my\u00f6s taivaaseen.<\/p>\n Kirkon teht\u00e4v\u00e4 on ajan rajat ylitt\u00e4v\u00e4. Samalla teht\u00e4v\u00e4ksi anto on voimakkaasti ulosp\u00e4in suuntaavaa: menk\u00e4\u00e4, kulkekaa, vaeltakaa, matkustakaa.<\/p>\n Aikaisemmin kristillisten kirkkojen ty\u00f6n kohteena olivat l\u00e4hetyskenttin\u00e4 tunnetut alueet Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Nyt \u201dkirkkojen v\u00e4lill\u00e4 vallitsee vastavuoroinen kumppanuus ja teologiaa harjoitetaan useimmiten my\u00f6s tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 teologista prosessia ohjaavat aina kontekstuaaliset l\u00e4ht\u00f6kohdat niin kulttuurisesti kuin yhteiskuntapoliittisestikin.\u201d<\/p>\n Kirkossamme on totuttu siihen, ett\u00e4 ihmiset tulevat meid\u00e4n luoksemme silloin, kun avaamme ovet ja pyyd\u00e4mme sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 kaikkialla kirkossamme totta. T\u00e4h\u00e4n viittaavat my\u00f6s strategiassa mainitut laskevat tunnusluvut. T\u00e4n\u00e4 aikana tarvitaan entist\u00e4 enemm\u00e4n sen miettimist\u00e4, miten me kirkkona toimimme, jotta kirkon sanoma tavoittaisi ihmiset. Strategian nimikin ohjaa avaamaan ovet moneen suuntaan.<\/p>\n Nykyaika on monella tavalla polarisoitunut ja vastakkainasettelut tulevat ilmi my\u00f6s kirkossa. Kirkkona, seurakuntina, ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 ja seurakuntalaisina meid\u00e4n tulee toimia siten, ett\u00e4 olisimme purkamassa vastakkainasetteluja emmek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n Seurakunnissa ihmisten syrj\u00e4ytyminen, tuloerojen kasvu ja turvattomuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ovat jo tarkoittaneet sit\u00e4, ett\u00e4 diakonian tarve on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Strategian mukaan n\u00e4m\u00e4 \u201dhaastavat kirkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia toimintamalleja ja -tapoja. Asetumme heikoimpien puolelle ja voimistamme niiden \u00e4\u00e4nt\u00e4, joilla sit\u00e4 yhteiskunnassa ei ole. Kohdistamme diakoniaa entist\u00e4 vahvemmin sinne, miss\u00e4 vaikeudet kasautuvat tai mihin muu apu ei ulotu.\u201d<\/p>\n L\u00e4himm\u00e4isenrakkaus velvoittaa. Rakkauden kaksoisk\u00e4sky ja kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ohjaavat toimimaan yhteisen hyv\u00e4n eteen. Kristitylle se, ett\u00e4 minulla asiat ovat hyvin, ei riit\u00e4 eik\u00e4 voi olla ensiarvoista.<\/p>\n Millaisen kuvan Raamattu antaa seurakunnan el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Seurakunnasta on monia vertauskuvia, joista yksi on Kristuksen ruumis. Ruumiissa on erilaisia j\u00e4seni\u00e4, mutta jokaisella j\u00e4senell\u00e4 on oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 ei voi sanoa toiselle: sinua emme tarvitse.<\/p>\n Osallisuus Kristus-ruumiiseen merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen j\u00e4sen on osallinen itse\u00e4\u00e4n suuremmasta. Samalla kuva ruumiista opettaa siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n j\u00e4sen ei tule toimeen yksikseen. Tarvitaan yhteytt\u00e4 toisiin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 paremmin tapa olla osallisena seurakunnassa. Olla seurakuntalaisena, miss\u00e4 jokainen voi palvella niin paikallisseurakuntaa kuin koko Kristuksen kirkkoa niill\u00e4 lahjoilla, joita Jumala on h\u00e4nelle antanut.<\/p>\n Strategiassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanoja osallisuus ja yhteis\u00f6llisyys. Ne ovat osa seurakunnan ja seurakuntaisen olemusta. Osallisuus merkitsee yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 yhteytt\u00e4 Kristukseen ja osallisuutta kaikkiin h\u00e4nen lahjoihinsa, toisaalta Pyh\u00e4n Hengen kautta yhteytt\u00e4 toisiin uskoviin. Samalla osallisuus synnytt\u00e4\u00e4 vastuun yhteisest\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Opetuslasten joukossa oli monenlaisia yksil\u00f6it\u00e4. Samoin alkuseurakunnassa seurakuntalaisilla oli hyvin erilaisia lahjoja. Erilaisina he jakoivat omastaan, mursivat yhteist\u00e4 leip\u00e4\u00e4 aterioiden yhdess\u00e4. Siksi Jeesus asetti ehtoollisen juuri yhteyden, osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden ateriaksi.<\/p>\n Kirkon yhteisiksi arvoiksi strategiassa on m\u00e4\u00e4ritetty jo hyvin tutut arvot: usko, toivo ja rakkaus (1. Kor. 13:3). T\u00e4m\u00e4 osoittaa ankkuroitumista siihen, miten kristityt ovat halki vuosisatojen m\u00e4\u00e4ritelleet t\u00e4rke\u00e4t asiat ja arvot.<\/p>\n Strategiassa sanotaan: \u201dArmon julistaminen, Jumalan valtakunnasta todistaminen ja l\u00e4himm\u00e4isen palveleminen ovat osa samaa prosessia. Usko, toivo ja rakkaus kuuluvat yhteen. Evankeliumi koskee koko ihmist\u00e4 ja luomakuntaa sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s maailmaa muuttavan voiman.\u201d<\/p>\n Kirkko ei ole vain sanoilla ja puheilla julistava kirkko. Kirkossa emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vain toimi toinen toistemme hyv\u00e4ksi. Eik\u00e4 kirkon el\u00e4m\u00e4 ole vain osa t\u00e4t\u00e4 aikaa. N\u00e4m\u00e4 kaikki liittyv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n Edelleen tarvitaan evankeliumin julistamista. Sit\u00e4, ett\u00e4 kerromme maailman Vapahtajasta, Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta, puhumme ihmisi\u00e4 rakastavasta Jumalasta, joka on syntist\u00e4 kohtaan armollinen. Tarvitaan yksinkertaista sanomaa Jeesuksesta, Jumalan Pojasta, joka tuli maan p\u00e4\u00e4lle pelastamaan koko maailman.<\/p>\n Samaan aikaan evankeliumi kutsuu julistamaan my\u00f6s teoin. Se on arjen palvelua kristittyn\u00e4 eri teht\u00e4viss\u00e4. Sit\u00e4 tekev\u00e4t seurakuntien ty\u00f6ntekij\u00e4t, mutta t\u00e4m\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4, johon jokainen kastettu kristitty on kutsuttu. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 l\u00e4htee liikkeelle meid\u00e4n omasta elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme. Olipa se vanhemman teht\u00e4v\u00e4, isovanhemman teht\u00e4v\u00e4, puolison teht\u00e4v\u00e4, tai mik\u00e4 tahansa, jossa saamme palvella l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n L\u00e4himm\u00e4isen palvelemiseen kuuluu yhteinen hyv\u00e4. Yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 toimimme t\u00e4ss\u00e4 maailmassa kaikin tavoin paremman maailman eteen, olipa kyse ilmastonmuutoksesta, ekologiasta tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n siit\u00e4, millaisen maailman j\u00e4t\u00e4mme j\u00e4lkeemme seuraaville sukupolville.<\/p>\n Kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu kolmantena toivo. Toivo k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan. Se on toivoa paremmasta huomisesta. T\u00e4m\u00e4 on arkista toivoa. Kun ihminen tulee seurakuntaan hakemaan apua, h\u00e4n luottaa ja toivoo, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 autetaan. Moni nuori toivoo saavansa yst\u00e4vi\u00e4 seurakunnan kerhosta tai muusta toiminnasta.<\/p>\n Toivo t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ajan rajan tuolle puolelle iankaikkisuuteen, taivaan kotiin. Usko Kristukseen kantaa kerran uskojansa my\u00f6s iankaikkisuuteen.<\/p>\n Mikkeliss\u00e4 vietettiin keskiviikkona ja torstaina (29.-30.9.) My\u00f6 ja ty\u00f6 -hiippakuntap\u00e4ivi\u00e4. Niiden teemana oli toivo. Historioitsija Teemu Keskisarja k\u00e4vi l\u00e4pi omassa puheenvuorossaan kansamme historian vaiheita, jolloin meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme ihmisten toivo oli hyvin v\u00e4hiss\u00e4. H\u00e4nen mukaansa katastrofeista suurin on ollut isoviha, siis suuren Pohjan sodan (1700\u20131721) aikainen Ven\u00e4j\u00e4n miehitys Suomessa vuosina 1713\u20131721. Nykytermein kyse oli tuolloin kansanmurhasta. Keskisarja totesi, ett\u00e4 toivon sammuminen on pahinta, mik\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 voi kohdata.<\/p>\n Kristillinen toivo tarkoittaa suuntautumista sellaiseen tulevaan hyv\u00e4\u00e4n, jonka toteutuminen on varmaa. Toivo ei perustu ihmiseen, vaan Jumalaan, siihen, mit\u00e4 h\u00e4n on ja mit\u00e4 h\u00e4n on tehnyt ja tekee. T\u00e4llainen toivo kantaa my\u00f6s seurakuntien arjessa. Silloin ovi on auki tulevaisuuteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Puheenvuoro luottamushenkil\u00f6iden neuvottelup\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Kouvolassa 2.10.2021 Strategiat osana kirkon suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 Strateginen ty\u00f6skentely on 2000-luvulla vakiintunut merkitt\u00e4v\u00e4ksi osaksi kirkon ja seurakuntien toiminta- ja suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ennen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli 1960-luvun lopulta l\u00e4htien seurakuntasuunnitelmat, joiden laatimiset hiipuivat 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa siirryttiin kolmivuotiseen talous- ja toimintasuunnitteluun. Sitten 2000-luvun alussa strateginen ajattelu vahvistui kirkon piiriss\u00e4 seurakunnista kokonaiskirkon tasolle saakka. Ensimm\u00e4isen kokonaiskirkollinen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[19],"class_list":["post-723","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/723","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=723"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/723\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4439,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/723\/revisions\/4439"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Ovet auki -strategia <\/strong><\/h2>\n
Nykyaika haastaa kirkkoa \u2013 yhteinen tilannekuva<\/strong><\/h2>\n
Kirkkoon vaikuttavat ilmi\u00f6t \u2013 yhteinen tulevaisuuskuva<\/strong><\/h2>\n
Strategiset valinnat<\/strong><\/h2>\n
Missionaarinen kirkko<\/h3>\n
Palveleva kirkko<\/h3>\n
Osallisuuden kirkko<\/h3>\n
Usko, toivo ja rakkaus kuuluvat yhteen<\/strong><\/h2>\n