Maarian kirkossa Turussa 8.11.2021<\/p>\n
Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: \u201dKai teid\u00e4n opettajanne maksaa temppeliveroa?\u201d \u201dMaksaa kyll\u00e4\u201d, h\u00e4n vastasi. Kun h\u00e4n meni sis\u00e4lle taloon, Jeesus eh\u00e4tti kysym\u00e4\u00e4n: \u201dMit\u00e4 mielt\u00e4 olet, Simon? Keilt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman kuninkaat periv\u00e4t tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?\u201d \u201dVierailta\u201d, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi h\u00e4nelle: \u201dLapset ovat siis vapaat. Mutta miksi suotta suututtaisimme heid\u00e4t? Mene j\u00e4rvelle ja heit\u00e4 onki veteen. Ota ensimm\u00e4inen kala, jonka ved\u00e4t yl\u00f6s, ja avaa sen suu. Siell\u00e4 on hopearaha. Ota se ja maksa heille sek\u00e4 minun ett\u00e4 itsesi puolesta.\u201d<\/em> (Matt. 17:24\u201327).<\/p>\n Parin p\u00e4iv\u00e4n kuluttua keskiviikkona (10.11.) vietet\u00e4\u00e4n vuotuista \u201dkansallista kateusp\u00e4iv\u00e4\u00e4, kadehtimisen ja kytt\u00e4\u00e4misen pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4\u201d.\u00a0Verotietojen julkistaminen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 median uutisilla ja analyyseill\u00e4, mutta my\u00f6s p\u00e4ivittelyill\u00e4 ja kohujutuilla. Tulot ja verot ovat sek\u00e4 lehtien otsikoissa ja palstoilla ett\u00e4 kahvip\u00f6ytien puheissa ja juoruissa.<\/p>\n Verot ovat aina kiinnostaneet ja kiihottaneet ihmisi\u00e4. Niin oli my\u00f6s Jeesuksen aikana. Evankelista Matteus oli ammatiltaan veronkantaja (publikaani). Kenties ammattinsa vuoksi h\u00e4n oli kiinnostunut temppeliverosta, sill\u00e4 ainoastaan Matteuksen evankeliumissa on kerrottu siit\u00e4. Kaikkien aikuisten israelilaisten miesten oli maksettava vuodessa puoli sekeli\u00e4 temppeliveroa (2. Moos. 30:13). T\u00e4m\u00e4 erityinen vero vastasi ty\u00f6miehen kahden p\u00e4iv\u00e4n palkkaa. Nykyisen suomalaisten mediaanipalkan mukaan kyse oli noin 300 eurosta, siis suunnilleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kirkollisveron verran.<\/p>\n Evankeliumikatkelman keskukseen nousee kysymys, kenen pit\u00e4\u00e4 maksaa veroa. Matteus kirjoittaa my\u00f6hemminkin evankeliumissa veron kantamisesta (Matt. 22:15\u201322). Fariseusten oppilaat ja kuningas Herodeksen kannattajat yrittiv\u00e4t saada Jeesuksen ansaan ja kysyiv\u00e4t: Onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei?<\/p>\n Siis kenelle veroa pit\u00e4isi maksaa ja onko veron maksaminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oikein? \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n kysymykset tuntuvat perin maallisilta asioilta. Helposti mieleen nousee ajatus siit\u00e4, miksi Raamatussa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kirjoitetaan t\u00e4llaisesta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kysymys vie meid\u00e4t kuitenkin kristittyn\u00e4 olemisen perusteiden \u00e4\u00e4relle. Miten el\u00e4n kristittyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan yhteiskunnassa?<\/p>\n Meit\u00e4 edelt\u00e4neet kristityt ovat sanoittaneet vastauksen ajatukseen \u201dk\u00e4si aurassa, syd\u00e4n taivaassa\u201d. Edustajatoverimme Pekka Simojoki on kiteytt\u00e4nyt saman laulussaan: \u201dJalat pid\u00e4n mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan\u201d.<\/p>\n Jokainen ihminen el\u00e4\u00e4 oman aikansa yhteiskunnassa. Kristitty el\u00e4\u00e4 maailmassa sen lainalaisuuksien mukaisesti. Kristityn kutsumus on rakentaa yhteiskuntaa ja el\u00e4\u00e4 sen vastuullisena kansalaisena. Jeesus itse asiassa vastaa Matteuksen evankeliumin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 kohdassa kuullun evankeliumikatkelman nostamiin kysymyksiin, kenen pit\u00e4isi maksaa veroa ja onko veron maksaminen oikein: \u201dAntakaa siis keisarille, mik\u00e4 keisarin on, ja Jumalalle, mik\u00e4 Jumalan on.\u201d<\/p>\n Kristittyin\u00e4 saamme ja meid\u00e4n tulee toimia t\u00e4m\u00e4n maailman parhaaksi. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu niiss\u00e4 kutsumuksissa, jotka Jumala on meille antanut. Meid\u00e4n yhteiskunnassamme se tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista ja esivallan hyv\u00e4ksi toimimista, siis \u201dantamista keisarille, mik\u00e4 keisarin on\u201d. Verojenkin kautta huolehdimme toinen toisestamme ja hoidamme yhteisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Usko synnytt\u00e4\u00e4 halun palvella l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 ja olla kuuliainen esivallalle. Paavali opettaa Rooman seurakuntaa, ett\u00e4 \u201djokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen, eik\u00e4 vain rangaistuksen pelosta vaan my\u00f6s omantunnon vaatimuksesta\u201d (Room. 13:5). Tosin kristityn kuuliaisuus ei ole sokeaa: \u201dEnnemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisi\u00e4\u201d (Apt. 5:29).<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 aika ja t\u00e4m\u00e4 maailma eiv\u00e4t ole ainoa todellisuus. On my\u00f6s Jumalan aika ja Jumalan valtakunta. N\u00e4m\u00e4 kaksi todellisuutta ovat kietoutuneet toisiinsa.<\/p>\n Yhteiskunnassa tarvitaan t\u00e4m\u00e4n ajan vaikeuksien ja tulevaisuuden kysymysten ratkaisemiseen viisautta ja tahtoa sek\u00e4 kaikkea tietoa ja taitoa, jota meill\u00e4 on. Samaa tarvitsemme my\u00f6s kirkossa. Kirkolliskokousty\u00f6skentelyss\u00e4 tarvitsemme viisautta ja tietoa, erilaista osaamista ja erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 etsiess\u00e4mme synodissa yhteist\u00e4 tiet\u00e4 (syn hodos = yhteinen tie) tulevaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkeint\u00e4 on antaa \u201dJumalalle se, mik\u00e4 on Jumalan\u201d. Se merkitsee kuuliaisuutta Jumalalle ja h\u00e4nen tahdolleen. Tarvitsemme Jumalan sanan osoittamia suuntaviittoja. Tarvitsemme uskon synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 viisautta ja Jumalan johdatusta. Tarvitsemme rukousta ja Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4oloa. Sen vuoksi kirkolliskokous alkaa aina jumalanpalveluksella.<\/p>\n Hyv\u00e4t kirkolliskokousedustajat. Tarinassa kerrotaan pikkukaupungin pesulasta, jonne seurakunnan molemmat papit toivat pukujaan pest\u00e4viksi. Vuosien aikana pesulan omistaja huomasi eron pappien housujen kulumisessa. Toisen housut kuluivat takamuksesta. Se merkitsi paljon kokouksia, hallintoa, johtokuntia, neuvostoja ja valtuustoja. Ei ihme, ett\u00e4 loputtomasta istumisesta housut kuluivat. Toisen papin housut kuluivat polvista. Se tarkoitti p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 rukousta, ihmisten ja asioiden jatkuvaa kantamista Jumalan eteen, viipymist\u00e4 Jumalan edess\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen avuksi huutamista.<\/p>\n Kummat meilt\u00e4 kuluvat kirkolliskokouksessa, housun polvet vai takamus? Edess\u00e4mme on tiivis kokousviikko. Se tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon t\u00e4ysistuntoja ja valiokuntaty\u00f6t\u00e4. Toivottavasti se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s paljon rukousta ja Jumalan johdatuksen pyyt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteollemme. Luonnollisestikaan hallinto ja rukous eiv\u00e4t ole vastakohtia. Mutta yksityinen ja yhteinen rukous luo sen ilmapiirin, jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko voi toimia Jumalan tahdon mukaan. Jeesus opettaa: \u201dEtsik\u00e4\u00e4 ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki t\u00e4m\u00e4kin.\u201d (Matt. 6:33).<\/p>\n Olen ollut kirkolliskokouksen j\u00e4sen yli kaksi vuosikymment\u00e4. Minua on vuosi vuodelta yh\u00e4 vahvemmin puhutellut Maarian kirkon suuri krusifiksi. Nelimetrisess\u00e4 puuristiss\u00e4 riippuu kuollut Kristus orjantappurakruunu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Teoksen arvellaan olevan 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun taitteesta.<\/p>\n Aloitamme kirkolliskokouksen ristiinnaulitun Vapahtajamme katseen alla. Siin\u00e4 tekee mieli painaa p\u00e4\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 n\u00f6yr\u00e4sti: Herra, armahda meit\u00e4. Kristus, johdata meit\u00e4. Herra, siunaa kirkkoasi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maarian kirkossa Turussa 8.11.2021 Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: \u201dKai teid\u00e4n opettajanne maksaa temppeliveroa?\u201d \u201dMaksaa kyll\u00e4\u201d, h\u00e4n vastasi. Kun h\u00e4n meni sis\u00e4lle taloon, Jeesus eh\u00e4tti kysym\u00e4\u00e4n: \u201dMit\u00e4 mielt\u00e4 olet, Simon? Keilt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n maailman kuninkaat periv\u00e4t tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?\u201d \u201dVierailta\u201d, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi h\u00e4nelle: … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[19],"class_list":["post-729","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=729"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4230,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/729\/revisions\/4230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=729"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=729"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=729"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}