Helsingin tuomiokirkossa 6.12.2021<\/p>\n
Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: \u201dTe tied\u00e4tte, ett\u00e4 hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pit\u00e4v\u00e4t kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teid\u00e4n keskuudessanne. Joka tahtoo teid\u00e4n joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teid\u00e4n joukossanne ensimm\u00e4iseksi, se olkoon toisten orja. <\/em>Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkens\u00e4 lunnaiksi kaikkien puolesta.<\/em>\u201d <\/em>(Matt. 20:25\u201328).<\/p>\n Kaksi kuukautta sitten siunasin Kerim\u00e4ell\u00e4 hautaan yhden sukulaiseni. Omaiset halusivat hautajaisten yhteydess\u00e4 antaa minulle iso\u00e4itini \u00e4idin vanhan Raamatun. Sen v\u00e4list\u00e4 l\u00f6ysin 80 vuotta vanhan kuolinilmoituksen ja mustareunaisen kutsukirjeen hautajaisiin. Is\u00e4ni Toivo-eno oli kaatunut joulun alla 1941 \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvell\u00e4. Sankarihautajaiset pidettiin maaliskuussa 1942.<\/p>\n Raamatun v\u00e4list\u00e4 l\u00f6ytynyt kirje toi koskettavan muistutuksen siit\u00e4, ett\u00e4 80 vuotta sitten Suomi eli sodan keskell\u00e4. Monien perheraamattujen ja kirjeiden v\u00e4liss\u00e4 on talletettuna muistoja kansamme vaikeista vaiheista. Ne muistot ovat osa meit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme itsen\u00e4isyyden 104-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Se on suuren kiitoksen ja ilon aihe. Olemme saaneet el\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 rauhan aikaa ja rakentaa yhteist\u00e4 Suomea. Kuunnellessamme uutisia eri puolilta maailmaa saamme olla kiitollisia hyv\u00e4st\u00e4, itsen\u00e4isest\u00e4 maastamme. Muistammeko olla kiitollisia?<\/p>\n Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n saarnateksti Matteuksen evankeliumista on meille t\u00e4m\u00e4n ajan suomalaisille kovaa puhetta. Olemmeko me valmiit palvelemaan ja tarpeen tullen jopa uhrautumaan toistemme hyv\u00e4ksi? Vaikeaksi Jeesuksen sanojen kuulemisen tekee se, ett\u00e4 me el\u00e4mme t\u00e4n\u00e4\u00e4n niin min\u00e4keskeist\u00e4 aikaa. Se n\u00e4kyy eri el\u00e4m\u00e4nalueilla niin omassa yhteiskunnassamme kuin koko maailmassa.<\/p>\n Ihmissuhteisiin on hiipinyt itsekeskeisyys. On vaikea suostua kasvamaan yhdess\u00e4 ja ottaa huomioon toistenkin tarpeet. Muiden ihmisten palveleminen kuulostaa menneisyyden j\u00e4\u00e4nteelt\u00e4. Liian usein minun onneni ylitt\u00e4\u00e4 sinun tarpeesi ja yhteisen hyv\u00e4n.<\/p>\n Koronapandemia on opettanut meille el\u00e4m\u00e4n haurautta ja arvaamattomuutta. Yh\u00e4 kannamme maskeja ja el\u00e4mme rajoitusten keskell\u00e4, vaikka luulimme jo p\u00e4\u00e4sseemme niist\u00e4. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n jumalanpalvelusta viet\u00e4mme vailla kirkossa olevaa seurakuntaa. Huoli hauraista l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4 ja vanhuksista jatkuu. Terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6 ty\u00f6skentelee voimiensa rajoilla. Suhtautuminen rokotuksiin jakaa ihmisi\u00e4. Niit\u00e4 tarkastellaan usein vain yksil\u00f6n oikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta ja sivuutetaan muiden ihmisten, koko yhteis\u00f6n paras. Yhteinen vastuu toinen toisistamme ja erityisesti heikoimmista on tie eteenp\u00e4in.<\/p>\n Itsekeskeisyys n\u00e4kyy my\u00f6s suhtautumisessa ilmastonmuutokseen. Glasgow’n ilmastohuippukokouksen lopputulos j\u00e4i toivottua vaisummaksi. YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin Ant\u00f3nio Guterresin mukaan maailma on yh\u00e4 katastrofin partaalla. \u201dHauras maailmamme roikkuu langan varassa\u201d, h\u00e4n sanoi. Emmek\u00f6 kykene toimimaan koko ihmiskunnan ja tulevien sukupolvien hyv\u00e4ksi?<\/p>\n Min\u00e4keskeisyys ja oman edun ajaminen eiv\u00e4t ole olleet vieraita ennenk\u00e4\u00e4n. Jeesuksen opetuslapsijoukossakaan ei aina ymm\u00e4rretty yhteisen edun merkityst\u00e4. Oma asema tuntui olevan heille t\u00e4rke\u00e4, jopa t\u00e4rkein. Jeesuksen opetuslapset, Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes, tulivat \u00e4itins\u00e4 johdolla pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesukselta: \u201dLupaathan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua vierell\u00e4si, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolella.\u201d Olemmeko me samanlaisia? Onko meille oma etu t\u00e4rkein?<\/p>\n Sebedeuksen poikien kysymys suututti muut opetuslapset. Jeesus joutuu sovittelijan rooliin. H\u00e4n opetti seuraajiaan: \u201dTe tied\u00e4tte, ett\u00e4 hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pit\u00e4v\u00e4t kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teid\u00e4n keskuudessanne.\u201d<\/p>\n Jeesuksen opetus oli aikanaan vastakulttuuria. Sit\u00e4 se on yh\u00e4 edelleen. Todellinen suuruus ja valta on toisen palvelemisessa. Se, joka on valmis palvelemaan toista ja jakamaan omastaan, on suurin. Se, joka on toisen orja, onkin joukon ensimm\u00e4inen. T\u00e4rkeint\u00e4 ei ole minun etuni tai hyv\u00e4ni, t\u00e4rkeint\u00e4 on toisen etu ja yhteinen hyv\u00e4.<\/p>\n Tasapainoinen yhteiskunta ottaa huomioon yhteisen edun. Se on my\u00f6s yksil\u00f6n hyv\u00e4n ja menestyksen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys. Oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Toteuttamalla yhteist\u00e4 etua toteutetaan my\u00f6s yksil\u00f6iden parasta. Silloin samalla vahvistetaan yhteiskunnan eheytt\u00e4. Menneiden sukupolvien kokemus ja maamme itsen\u00e4isyyden historia ovat t\u00e4st\u00e4 osuvina esimerkkein\u00e4.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6n perustamisesta. J\u00e4rjest\u00f6n ihanteissa, tavoitteissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyi vahvasti palvelemisen ajatus. Lotta Sv\u00e4rdin kultaisissa sanoissa todetaan: Jumalan pelko olkoon el\u00e4m\u00e4si suurin voima. Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi. Vaadi aina enin itselt\u00e4si. Muista menneitten sukupolvien ty\u00f6.<\/p>\n Naisten ja miesten valmiutta puolustaa itsen\u00e4isyytt\u00e4mme tarvittiin sotavuosina. Silloin ei ollut varaa ajatella vain omaa etua. Silloin oli pakko etsi\u00e4 is\u00e4nmaan parasta. Vanhan Raamatun v\u00e4list\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni surureunainen hautajaiskutsu on siit\u00e4 muistutuksena.<\/p>\n Meid\u00e4n ajallemme sotasukupolvien opetus on selv\u00e4. Yhteisen hyv\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen on voimavara, jonka avulla olemme kansakuntana selviytyneet itsen\u00e4isen\u00e4 ja vapaana yli vuosisadan.<\/p>\n Yksimielisyys ei merkitse pakotettua yhdenmukaisuutta vaan halua toimia yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien hyv\u00e4ksi. Olemme pystyneet rakentamaan pohjoismaisen sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan. Se on ollut mahdollista, kun olemme tehneet yhdess\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhteiseksi hyv\u00e4ksi. My\u00f6s koronapandemian jatkuessa tarvitsemme yhteist\u00e4 vastuun kantamista. Silloin me jaksamme ja selvi\u00e4mme.<\/p>\n Hyv\u00e4 seurakunta. Jeesuksen esimerkki palvelemisesta pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. H\u00e4n olisi voinut olla suuri ja asettua palveltavaksi herraksi. Mutta h\u00e4n valitsi rakkauden ja palvelemisen tien. H\u00e4nelle t\u00e4rkeint\u00e4 oli kuuliaisuus omalle teht\u00e4v\u00e4lleen. Se merkitsi tuskien taivalta ristinkuolemaan asti. \u201dEi Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkens\u00e4 lunnaiksi kaikkien puolesta.\u201d<\/p>\n Meille, min\u00e4keskeisille, omaa etua etsiville nykyihmisille Jeesus opettaa toisenlaisen el\u00e4m\u00e4ntavan: palvelemisen. H\u00e4n on antanut henkens\u00e4 meid\u00e4nkin syntiemme sovitukseksi. Armahdettuina, syntins\u00e4 anteeksi saaneina, n\u00e4k\u00f6kulma el\u00e4m\u00e4\u00e4n muuttuu. Silloin n\u00e4emme l\u00e4himm\u00e4isen ja ymm\u00e4rr\u00e4mme yhteisen hyv\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helsingin tuomiokirkossa 6.12.2021 Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: \u201dTe tied\u00e4tte, ett\u00e4 hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pit\u00e4v\u00e4t kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teid\u00e4n keskuudessanne. Joka tahtoo teid\u00e4n joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teid\u00e4n joukossanne ensimm\u00e4iseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[19],"class_list":["post-733","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/733","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=733"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/733\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4351,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/733\/revisions\/4351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=733"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=733"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=733"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}