Karjalatalossa Helsingiss\u00e4 30.11.2021<\/p>\n
Talvisodan syttymisest\u00e4 tulee t\u00e4n\u00e4\u00e4n 30.11.2021 kuluneeksi 82 vuotta. Marraskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 alkanut 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4nyt talvisota oli nuorelle valtiolle todellinen koettelemus. Erityisesti karjalaisille se merkitsi moninkertaista k\u00e4rsimyst\u00e4, taisteluja ja v\u00e4kivaltaa, l\u00e4heisten kuolemaa, evakkomatkaa, omaisuuden, kodin ja koko kotiseudun menetyst\u00e4.<\/p>\n
Talvisodan tapahtumista on koskettavaa lukea viime perjantaina (28.11.2021) ilmestyneest\u00e4 l\u00e4hdekokoelmasta \u201dSelostuksia er\u00e4iden siirtoseurakuntien kohtaloista ja sotatapahtumista 1939\u20131949.\u201d On arvokasta, ett\u00e4 Karjalan Liitto ei anna t\u00e4m\u00e4n traagisen kansamme vaiheen painua unohduksiin, vaan vuosittain j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 talvisodan syttymisen muistotilaisuuden. Muistamme talvisodan ihmett\u00e4. Maamme selvisi, vaikka tilanne n\u00e4ytti mahdottomalta.<\/p>\n
Olemme itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilymiseen liittyneiden vaikeiden sotavuosien j\u00e4lkeen kyenneet rakentamaan Suomesta yhden maailman vauraimmista, vapaimmista ja onnellisimmista maista. Pohjan sille loivat meit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet. T\u00e4n\u00e4\u00e4n kiitollisina ajattelemme heit\u00e4. Samalla kysymme, millaisilla ev\u00e4ill\u00e4 meid\u00e4n tulee rakentaa maatamme.<\/p>\n
Kirjahyllyss\u00e4ni on my\u00f6s muita talvisodasta kertovia kirjoja kuin uunituore siirtoseurakuntien kohtaloista kertova teos. Hein\u00e4kuussa 1940 ilmestyi valikoima sotilaspappien saarnoja ja puheita sotatalvelta 1939\u20131940 (Risti rintamalla. Valikoima sotilaspappien saarnoja ja puheita sotatalvena 1939\u20131940. Toim. Joh. Bj\u00f6rklund ja Rolf Tiivola. Otava 1940).<\/p>\n
It\u00e4-Kannaksen puolustusvastuu oli talvisodassa III Armeijakunnalla, jonka esikunta oli sijoittunut R\u00e4is\u00e4l\u00e4\u00e4n ja majoittunut koko sodan ajaksi R\u00e4is\u00e4l\u00e4n kansanopistolle. Armeijakunnan sotilaspastorina toimi Niilo Kinos, jonka pit\u00e4m\u00e4 saarna R\u00e4is\u00e4l\u00e4n kirkossa itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 on julkaistu edell\u00e4 mainitsemassani kirjassa.<\/p>\n
Kinos puhuu kotirintamalta tulleista kahdenlaisista viesteist\u00e4. Ensinn\u00e4 \u201dnuo viestit ovat kertoneet meille, ett\u00e4 meid\u00e4n kansamme on l\u00e4htenyt kulkemaan yksimielisyyden tiet\u00e4. Entiset erimielisyydet on unhoitettu. Veljen k\u00e4si on ojennettu yli puoluekuilujen ja kielirajojen. Ei ole koskaan t\u00e4m\u00e4 kansa itsen\u00e4isyytens\u00e4 muistojuhlaa n\u00e4in yksimielisen\u00e4 viett\u00e4nyt. On toteutunut is\u00e4nmaan yst\u00e4v\u00e4n harras toive, ett\u00e4 onnettomuus on kansamme ehj\u00e4ksi saattanut. T\u00e4m\u00e4 yksimielisyyden tie on my\u00f6skin meid\u00e4n tiemme.\u201d<\/p>\n
Toiseksi \u201dviestit ovat my\u00f6s kotirintamalta kertoneet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yksimielisyyden tie on my\u00f6s uhrimielen tie. Olemme lukeneet sanomalehdist\u00e4 liikuttavia kertomuksia kansamme uhrivalmiudesta.\u201d<\/p>\n
Talvisota kaikessa kauheudessaan yhdisti kahtiajakautuneen kansan ja sai sen toimimaan yhteisen hyv\u00e4n puolesta. Silloin ei ollut vaihtoehtoja. Ilman yksimielisyytt\u00e4 ja toisen puolesta uhrautumista ei kansa olisi selvinnyt. Mutta k\u00e4rsimyksen tiell\u00e4 tarvitaan viel\u00e4 muuta.<\/p>\n
Kinos toteaa saarnassaan: \u201dMutta yksi asia olisi meid\u00e4n pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4mme. Aina kun Suomen kansa on kulkenut k\u00e4rsimystens\u00e4 tiet\u00e4, on t\u00e4m\u00e4 tie johtanut t\u00e4m\u00e4n kansan my\u00f6s Herran tielle. Niin k\u00e4vi isonvihan aikana. Suomen kansa sai kokea Jumalan ihmeellist\u00e4 varjelusta, ja se n\u00f6yrtyi Herran edess\u00e4 tunnustamaan Jumalan valtasuuruuden.\u201d<\/p>\n
Meille, t\u00e4n\u00e4\u00e4n talvisodan syttymist\u00e4 muistaville, R\u00e4is\u00e4l\u00e4n kirkon saarnasta 82 vuoden takaa v\u00e4littyy t\u00e4rke\u00e4 viesti. Kansa tarvitsee yksimielisyytt\u00e4 ja yhteist\u00e4 tahtoa, mik\u00e4li se aikoo selviyty\u00e4 tulevaisuudessa. Kansa tarvitsee yhteisen edun asettamista etusijalle ja valmiutta luopumiseen omasta toisen hyv\u00e4ksi, toisin sanoen uhrivalmiutta. Kansa tarvitsee k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 Jumalan puoleen, h\u00e4neen luottamista ja h\u00e4nen tahtonsa mukaan toimimista. Silloin voi toteutua se, josta talvisodan aikana R\u00e4is\u00e4l\u00e4ss\u00e4 saarnattiin: \u201dSynnytt\u00e4k\u00f6\u00f6n Herra itse yhteyden meid\u00e4n ja h\u00e4nen v\u00e4lilleen! Silloin meill\u00e4 on k\u00e4rsimysten tiet\u00e4 kulkiessamme varma pohja ja perustus el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Ja kun t\u00e4lle perustukselle rakennamme oman el\u00e4m\u00e4mme ja kansamme el\u00e4m\u00e4n, niin olemme turvanneet itsemme aikaa ja i\u00e4isyytt\u00e4 varten.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Karjalatalossa Helsingiss\u00e4 30.11.2021 Talvisodan syttymisest\u00e4 tulee t\u00e4n\u00e4\u00e4n 30.11.2021 kuluneeksi 82 vuotta. Marraskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 alkanut 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4nyt talvisota oli nuorelle valtiolle todellinen koettelemus. Erityisesti karjalaisille se merkitsi moninkertaista k\u00e4rsimyst\u00e4, taisteluja ja v\u00e4kivaltaa, l\u00e4heisten kuolemaa, evakkomatkaa, omaisuuden, kodin ja koko kotiseudun menetyst\u00e4. Talvisodan tapahtumista on koskettavaa lukea viime perjantaina (28.11.2021) ilmestyneest\u00e4 l\u00e4hdekokoelmasta \u201dSelostuksia er\u00e4iden … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[19],"class_list":["post-735","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-19"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/735","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=735"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/735\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4435,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/735\/revisions\/4435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=735"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=735"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=735"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}