Lappeen kirkossa Lappeenrannassa 27.4.2022<\/p>\n
Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, viikon ensimm\u00e4isen\u00e4, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sill\u00e4 he pelk\u00e4siv\u00e4t juutalaisia. Yht\u00e4kki\u00e4 Jeesus seisoi heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n ja sanoi: \u201dRauha teille!\u201d T\u00e4m\u00e4n sanottuaan h\u00e4n n\u00e4ytti heille k\u00e4tens\u00e4 ja kylkens\u00e4. Ilo valtasi opetuslapset, kun he n\u00e4kiv\u00e4t Herran. Jeesus sanoi uudelleen: \u201dRauha teille! Niin kuin Is\u00e4 on l\u00e4hett\u00e4nyt minut, niin l\u00e4het\u00e4n min\u00e4 teid\u00e4t.\u201d Sanottuaan t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n puhalsi heit\u00e4 kohti ja sanoi: \u201dOttakaa Pyh\u00e4 Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, h\u00e4nelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiell\u00e4tte anteeksiannon, h\u00e4n ei saa syntej\u00e4\u00e4n anteeksi.\u201d \u201dMaamme versoo uutta – I v\u00e5rt land spirar det nya\u201d on kansallisen veteraanip\u00e4iv\u00e4n teemana t\u00e4n\u00e4 vuonna. Aihe korostaa sotiemme veteraanien perinn\u00f6n siirtymist\u00e4 nuoremmille sukupolville.<\/p>\n Te veteraanit olette taistelleet maamme vapauden ja itsen\u00e4isyyden puolesta. Te olette sotien j\u00e4lkeen rakentaneet maastamme hyvinvointiyhteiskunnan. Siit\u00e4 annamme teille n\u00f6yrimm\u00e4n kiitoksen. Antamanne mallin mukaisesti nuorempien sukupolvien teht\u00e4v\u00e4 on vuorollaan kantaa vastuuta is\u00e4nmaamme ja kansamme tulevaisuudesta.<\/p>\n Kansallista veteraanip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 35. kerran. Se osuu kirkkovuodessa ajankohtaan, joka kertoo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeisist\u00e4 tapahtumista. Yl\u00f6snoussut Jeesus ilmestyi useita kertoja haudalle tulleille naisille, ep\u00e4uskoisille oppilailleen ja monille muille ihmisille. Ristinkuolemallaan Jeesus on sovittanut meid\u00e4n syntimme ja yl\u00f6snousemisellaan h\u00e4n on voittanut synnin, kuoleman ja pahan vallan.<\/p>\n \u201dRauha teille!\u201d N\u00e4ill\u00e4 sanoilla Jeesus tervehtii pelokkaita oppilaitaan, jotka olivat linnoittautuneet lukkojen taakse. Huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 Jeesuksen toivotus toistuu evankeliumissa per\u00e4ti kolme kertaa.<\/p>\n \u201dRauha teille!\u201d Veteraanisukupolvi tiet\u00e4\u00e4 erityisen hyvin sen, kuinka t\u00e4rke\u00e4 asia on rauha. En ole tavannut sellaista veteraania, joka ei arvostaisi rauhaa. Maamme historiasta tai suvun kertomuksista v\u00e4littyy my\u00f6s nuoremmille taju rauhan merkityksest\u00e4. Se ei ole ollut itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Erityisesti se tiedet\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rajaseudulla, joka on monesti kokenut sodan kirot.<\/p>\n Rauhaa kaivataan t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 eri puolilla maailmaa sotien ja levottomuuksien keskell\u00e4. Erityisesti sota Ukrainassa on viime kuukausien aikana j\u00e4rkytt\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Tasan 77 vuotta sitten p\u00e4\u00e4ttyi Lapin sota. Olemme saaneet el\u00e4\u00e4 maassamme rauhan aikaa vuosikymmenten ajan. Nyt monen mieleen on hiipinyt huoli historian toistumisesta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen ja Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sodan my\u00f6t\u00e4. Rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n Rauhaa kaivataan siell\u00e4, miss\u00e4 ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 pelko, rauhattomuus ja toivottomuus. Rauhaa ik\u00e4v\u00f6id\u00e4\u00e4n siell\u00e4, miss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkitys ja tarkoitus on hukassa. Julkisuudessa on puhuttu paljon koronapandemian seurauksista erityisesti lasten ja nuorten sek\u00e4 vanhusten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Huoli omasta tai l\u00e4heisen tulevaisuudesta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielen. N\u00e4m\u00e4 ovat monen ihmisen el\u00e4m\u00e4ntodellisuutta.<\/p>\n Mit\u00e4 merkitsee sotiemme veteraanien perinn\u00f6n siirtyminen nuoremmille sukupolville t\u00e4llaisena aikana? Maamme versoo uutta, mutta mist\u00e4 se versoo? Mitk\u00e4 ovat ne veteraanien perinn\u00f6n siemenet tai rungot, joista uudet versot puhkeavat?<\/p>\n Veteraanien perint\u00f6\u00e4 on sen ymm\u00e4rt\u00e4minen, ett\u00e4 erityisesti pienen kansan selviytymisess\u00e4 yksimielisyys on mit\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4. Marsalkka Mannerheimin syntym\u00e4kodissa Louhisaaren kartanossa on kiveen hakattuna teksti: \u201dPienen kansan suurin voima on yksimielisyys.\u201d Kansalla voi olla tulevaisuus vain, jos se on yksimielinen. T\u00e4llainen oli Suomen kansa viime sotien aikana. Siksi me kestimme. Aseiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai joukkojen ylivoima ei aina ratkaise. Ukrainassa n\u00e4emme, mik\u00e4 merkitys on yksimielisyydell\u00e4 ja tahdolla puolustaa is\u00e4nmaata.<\/p>\n Jotta kansa kest\u00e4\u00e4, sen on oltava sis\u00e4isesti vahva ja terve, ytimelt\u00e4\u00e4n ja eettisilt\u00e4 arvoiltaan luja. Arvoja ei tilata netist\u00e4, kest\u00e4vyytt\u00e4 ei oteta hyllylt\u00e4, maanpuolustustahtoa varastosta eik\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 vahvuutta automaatista. Se vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kristillisen uskon arvopohja ja kirkon vuosisatainen ty\u00f6 kansamme keskuudessa ovat edelleen t\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuuden rakentamisessa.<\/p>\n Veteraanien perint\u00f6\u00e4 on se, ett\u00e4 \u201dkaveria ei j\u00e4tet\u00e4\u201d. Viime sotien opetukset on pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4. Eriarvoistuminen, vastakkainasettelu ja kahtia jakautuminen ovat yhteis\u00f6n tulevaisuuden kannalta tuhoisia. Meid\u00e4n on pyritt\u00e4v\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki suomalaiset mukana rakentamassa maatamme.<\/p>\n Helsingin Sanomat kirjoitti p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan muutama viikko sitten (3.4.2022), ett\u00e4 \u201dSuomen kansallisaarre on luottamus\u201d. T\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni. Ero on suuri verrattuna moniin maailman maihin. \u201dPelko luo onnettoman kansan, kovan hallitsijan ja kansalliselle yhten\u00e4isyydelle hauraan kuoren.\u201d Suomessa vallitsee paitsi ihmisten keskin\u00e4inen luottamus my\u00f6s luottamus hallintoa ja viranomaisia kohtaan. Siin\u00e4 on yksi tekij\u00e4 sille, miksi Suomi on jo useana vuotena arvioitu maailman onnellisemmaksi maaksi. Kaveria ei j\u00e4tet\u00e4, heikoimmista huolehditaan ja kaikki pidet\u00e4\u00e4n mukana joukossa.<\/p>\n Veteraanien perint\u00f6\u00e4 on luottamus Jumalaan. Sotilaspappina toiminut Timo Rusama kertoi kokemuksestaan: \u201dEmme me siell\u00e4 Vuosalmella mit\u00e4\u00e4n niin kovin jumalisia miehi\u00e4 olleet. Siell\u00e4 vain elettiin hetkest\u00e4 hetkeen. Samalla oli tuolla syv\u00e4ll\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4 vakaa tunto, ett\u00e4 jos t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n, niin ei se ainakaan meid\u00e4n ansiotamme ole. Oltiin sittenkin \u2019paremmass\u2019 k\u00e4ress\u2019\u201d. (Sotapapit, toim. Jussi Kuoppala, s 141).<\/p>\n Vaikeina aikoina luottamus Kaikkivaltiaan varjelukseen on antanut voimaa ja lohdutusta. Veteraanisukupolvia on kantanut usko Jumalaan. Usein se on ollut hiljaista, mutta vakaata turvautumista siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4 Jumala johdattaa kaikissa el\u00e4m\u00e4n vaiheissa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n viikon evankeliumissa Jeesus sanoo useaan kertaan: Rauha teille! Me ihmiset tarvitsemme Jumalan antamaa rauhan vakuutusta usein, monta kertaa ja toistuvasti. Jos katsomme omiin pelkoihimme ja huoliimme, j\u00e4\u00e4mme ep\u00e4varmuuden valtaan. Mutta jos katsomme Kristukseen ja yh\u00e4 uudelleen kuulemme h\u00e4nen sanansa, voimme saada h\u00e4nen rauhansa. Kun Kristus lupaa ja lahjoittaa rauhan, silloin h\u00e4n antaa Jumalan rauhan. Sen varaan ihminen voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4t seurakuntalaiset. \u201dMaamme versoo uutta.\u201d Uudet versot kasvavat veteraanisukupolvien kest\u00e4vist\u00e4, koetelluista arvoista. Kyse on \u201dkodin, uskonnon ja is\u00e4nmaan\u201d arvostamisesta. Se merkitsee yksimielisyyden ja yhteisvastuun juurruttamista jokaisen sukupolven el\u00e4m\u00e4narvoiksi. Se merkitsee kansaa, joka on sis\u00e4isesti vahva ja terve, ytimelt\u00e4\u00e4n ja eettisilt\u00e4 arvoiltaan luja, jottei ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4. Se merkitsee luottamusta Jumalaan, joka armahtaa, antaa synnit anteeksi Kristuksen sovitusty\u00f6n t\u00e4hden ja vie kerran perille taivaan kotiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lappeen kirkossa Lappeenrannassa 27.4.2022 Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, viikon ensimm\u00e4isen\u00e4, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sill\u00e4 he pelk\u00e4siv\u00e4t juutalaisia. Yht\u00e4kki\u00e4 Jeesus seisoi heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n ja sanoi: \u201dRauha teille!\u201d T\u00e4m\u00e4n sanottuaan h\u00e4n n\u00e4ytti heille k\u00e4tens\u00e4 ja kylkens\u00e4. Ilo valtasi opetuslapset, kun he n\u00e4kiv\u00e4t Herran. Jeesus sanoi uudelleen: \u201dRauha teille! Niin kuin Is\u00e4 on l\u00e4hett\u00e4nyt minut, niin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[18],"class_list":["post-751","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=751"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4223,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/751\/revisions\/4223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nYksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta k\u00e4ytettiin my\u00f6s nime\u00e4 Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat h\u00e4nelle: \u201dMe n\u00e4imme Herran.\u201d Mutta Tuomas sanoi: \u201dEn usko. Jos en itse n\u00e4e naulanj\u00e4lki\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ja pist\u00e4 sormeani niihin ja jos en pist\u00e4 k\u00e4tt\u00e4ni h\u00e4nen kylkeens\u00e4, min\u00e4 en usko.\u201d
\nViikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yht\u00e4kki\u00e4 Jeesus seisoi heid\u00e4n keskell\u00e4\u00e4n ja sanoi: \u201dRauha teille!\u201d Sitten h\u00e4n sanoi Tuomaalle: \u201dOjenna sormesi: t\u00e4ss\u00e4 ovat k\u00e4teni. Ojenna k\u00e4tesi ja pist\u00e4 se kylkeeni. \u00c4l\u00e4 ole ep\u00e4uskoinen, vaan usko!\u201d Silloin Tuomas sanoi: \u201dMinun Herrani ja Jumalani!\u201d Jeesus sanoi h\u00e4nelle: \u201dSin\u00e4 uskot, koska sait n\u00e4hd\u00e4 minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eiv\u00e4t n\u00e4e.\u201d
\nMonia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa n\u00e4hden, mutta niist\u00e4 ei ole kerrottu t\u00e4ss\u00e4 kirjassa. T\u00e4m\u00e4 on kirjoitettu siksi, ett\u00e4 te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja ett\u00e4 teill\u00e4, kun uskotte, olisi el\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen nimens\u00e4 t\u00e4hden. <\/em>(Joh. 20:19\u201331).<\/p>\n