Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokouksessa 20.5.2022 Oulussa<\/p>\n
Kuluvaa 2020-lukua voidaan kutsua kasautuvien kriisien aikakaudeksi tai kolmoiskriisiksi. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota koettelevat ja ahdistavat jokaista, erityisesti lapsia, nuoria ja eri tavoin hauraita ihmisi\u00e4. Seurakunnissa n\u00e4kyy ihmisten huoli ja pelko muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Sota-aikaa muistavien, varsinkin evakkojen mieliss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan aktivoi uudelleen sodan traumaattisia kokemuksia. Aihepiiri on paljon esill\u00e4 kaikissa ihmisten kohtaamisissa. Kirkon keskusteluavun puheluissa kansainv\u00e4linen kriisi tulee usein esille.<\/p>\n
Suomen ratkaisu erilaisten turvallisuusriskien hallinnassa ja torjunnassa on kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli. Kokonaisturvallisuuden keskeisen\u00e4 ajatuksena on, ett\u00e4 yhteiskunnan elint\u00e4rkeist\u00e4 toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, j\u00e4rjest\u00f6jen ja kansalaisten yhteisty\u00f6n\u00e4. Valtioneuvoston tuoreen ajankohtaisselonteon (VNS 1\/2022 vp) mukaan muuttunut turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisturvallisuuden toimintamallin sovittamista nykyiseen turvallisuustilanteeseen.<\/p>\n
Kokonaisturvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 kirkoilla ja uskonnollisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Henkinen kriisinkest\u00e4vyys on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakivist\u00e4. Kirkko toimii ja varautuu omasta perusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sin pit\u00e4\u00e4kseen huolta siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4, yhteis\u00f6ill\u00e4 ja yhteiskunnalla on kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 normaali- ja kriisitilanteissa esille tulevat paineet ja niiden vaikutukset. Hyv\u00e4 kriisinkest\u00e4vyys auttaa selviytym\u00e4\u00e4n, el\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisin keskell\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 siit\u00e4 toipumista. Seurakuntien ja kristillisten j\u00e4rjest\u00f6jen perustoiminta on kaikkea t\u00e4t\u00e4. Se on hyv\u00e4 huomata ja sit\u00e4 on syyt\u00e4 arvostaa.<\/p>\n
Suomessa luottamus instituutioihin on vahva. My\u00f6s yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu yksi sana: luottamus. Kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan ja yhteiskuntaan sek\u00e4 ihmisten keskin\u00e4inen luottamus ovat henkisen kriisinkest\u00e4vyyden ja turvallisuuden perusta.<\/p>\n
Koronapandemian opetuksia on se, ett\u00e4 luottamusyhteiskunta kannattaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vahvana. Luottamus rakennetaan normaalioloissa. Olennaista on ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja heid\u00e4n arvonsa n\u00e4kemisest\u00e4. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta onkin keskeist\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla varma, ett\u00e4 sairastuessaan h\u00e4net hoidetaan mahdollisimman hyvin, taloudelliseen kriisiin joutuessaan h\u00e4n saa tukea ja ettei h\u00e4n kriisin keskell\u00e4 j\u00e4\u00e4 yksin taakkojensa kanssa.<\/p>\n
Sitke\u00e4 yksin p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen ihanne kertoo jotakin suomalaisesta sisusta. Se on henkisen kriisinkest\u00e4vyytemme vahvuus, mutta samalla sen heikkous. Kansamme vaikeissa vaiheissa on opittu, ett\u00e4 yhdess\u00e4 me selvi\u00e4mme ja ett\u00e4 kaveria ei j\u00e4tet\u00e4. Kyse on henkisest\u00e4 huoltovarmuudesta, jonka rakentaminen on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6 alkaa kodeista, mutta seurakunnilla ja j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4 teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Vallitsevassa kasautuvien kriisien ajassa moni on huolissaan n\u00e4k\u00f6alattomuuden ja toivottomuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Kirkkojen ja uskonnollisten yhteis\u00f6jen merkitys on parhaimmillaan siin\u00e4, ett\u00e4 ne sek\u00e4 edustavat pysyvyytt\u00e4 ja vakautta ett\u00e4 toiminnallaan vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.<\/p>\n
Kristillinen kirkko rakentuu sek\u00e4 realismin ett\u00e4 optimismin varaan. Se tunnistaa ja tunnustaa k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja pahuuden. Mutta se valaa uskoa my\u00f6s rauhaan, uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvyyteen. Kristillinen usko perustuu toivoon. Toivo katsoo huomiseen. Toivo on tekoja. Se syntyy monesti arkisista tilanteista; toisen ihmisen kohtaamisesta, yhteisten huolien ja unelmien jakamisesta, konkreettisesta avusta ja henkisest\u00e4 tuesta.<\/p>\n
Ihmisen hyv\u00e4 toteutuu yhteydess\u00e4 toisiin ihmisiin. Afrikkalainen ubuntu-ajattelu sanoo sen yksinkertaisesti ja viisaasti: Min\u00e4 olen, koska sin\u00e4 olet. Kristillisen uskon mukaan siin\u00e4 my\u00f6s Jumala on mukana. Se tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n turvan ja lohdun. Kun pahan valta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvavan, meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on vahvistaa toisen maailman \u00e4\u00e4nt\u00e4. Siin\u00e4 kuuluu rakkauden ja auttamisen, huolenpidon ja anteeksiantamuksen \u00e4\u00e4ni. Siit\u00e4 kasvaa toivo ja turva.<\/p>\n
Kirkkopalvelujen missiona on rakentaa toivoa, hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arjen kristillisyytt\u00e4. Kasautuvien kriisien vuosikymmenell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on erityisen ajankohtainen ja osuvasti sanoitettu teht\u00e4v\u00e4. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 rakentuu erityisesti toivolle. Kirkkopalveluissa kristillinen usko on arkista toivon ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentamista. Kokonaisturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta Kirkkopalveluilla on paikkansa suomalaisen yhteiskunnan turvaamisessa ja rakentamisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokouksessa 20.5.2022 Oulussa Kuluvaa 2020-lukua voidaan kutsua kasautuvien kriisien aikakaudeksi tai kolmoiskriisiksi. Ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota koettelevat ja ahdistavat jokaista, erityisesti lapsia, nuoria ja eri tavoin hauraita ihmisi\u00e4. Seurakunnissa n\u00e4kyy ihmisten huoli ja pelko muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Sota-aikaa muistavien, varsinkin evakkojen mieliss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan aktivoi uudelleen sodan traumaattisia kokemuksia. Aihepiiri … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18],"class_list":["post-758","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=758"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4241,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions\/4241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}