Kuulemamme t\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi on kertomus paimenesta, joka l\u00e4htee etsim\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kadonnutta lammasta. Kertomus tuntuu sopivan meid\u00e4n aikaamme. Me joudumme kysym\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 on meid\u00e4n turvamme ja kuka tai ketk\u00e4 putoavat turvaverkkojen ulkopuolelle.<\/p>\n
Kirkko on ollut vuosisatojen ajan suomalaisessa yhteiskunnassa vahva turvallisuuden vahvistaja. T\u00e4ss\u00e4 on seurakuntien t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 yh\u00e4 edelleen. Terveiden el\u00e4m\u00e4narvojen ja -tapojen edist\u00e4minen, l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden juurruttaminen sek\u00e4 vastuuseen kasvattaminen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t turvallisuutta niin yksil\u00f6n itsens\u00e4 kuin koko yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, kuinka meit\u00e4 edelt\u00e4neet sukupolvet kohtasivat pelon ja ep\u00e4varmuuden. Kansamme murrosajat opettivat paljon suomalaisten arvomaailmasta. Veteraanisukupolvien el\u00e4m\u00e4nohjeet sopivat edelleen turvallisen yhteisel\u00e4m\u00e4n perustaksi. Ylivoimaisten vaikeuksien keskell\u00e4 turvattiin Jumalan johdatukseen.<\/p>\n
T\u00e4lle pohjalle Kokoomuskin perustaa toimintansa. Periaateohjelmassa linjataan, ett\u00e4 \u201dtahdomme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sen perinteisen ja arvokkaan henkisen, hengellisen ja aineellisen p\u00e4\u00e4oman, jonka edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet ovat meille j\u00e4tt\u00e4neet. — Kristillinen etiikka ja arvopohja ovat t\u00e4rke\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 suomalaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4.\u201d Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rukoilla ja toimia maamme puolesta.<\/p>\n
Kun ensimm\u00e4iset kristityt halusivat kuvata Herransa, he piirsiv\u00e4t kokouspaikkansa sein\u00e4\u00e4n kuvan paimenesta. Paimen on ottanut karitsan olalleen. Vanhimmat t\u00e4llaiset piirrokset ovat l\u00f6ytyneet Rooman katakombeista 200-luvulta. N\u00e4in kristityt vainojen alla Herransa muistivat ja t\u00e4llaiseen Herraan he halusivat toivonsa laittaa. Siin\u00e4 oli heid\u00e4n perimm\u00e4inen turvansa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isill\u00e4 kristityill\u00e4 oli varmaan mieless\u00e4\u00e4n Jeesuksen omat sanat: \u201dMin\u00e4 olen hyv\u00e4 paimen.\u201d (Joh. 10:11a.) H\u00e4n on se evankeliumin kertoma paimen, joka on valmis j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 yhdeks\u00e4n lammasta etsi\u00e4kseen yhden kadonneen lampaan.<\/p>\n
Miten monille jo lapsuudesta tuttu kuva laumaansa kaitsevasta paimenesta sopii nykyaikaan? Emmeh\u00e4n me juuri v\u00e4lit\u00e4 paimennettavana olemisesta. Tahdomme olla t\u00e4ysi-ik\u00e4isi\u00e4, riippumattomia ja itsen\u00e4isi\u00e4 \u2013 olla oman el\u00e4m\u00e4mme herra. Haluamme el\u00e4\u00e4 vapaina emmek\u00e4 min\u00e4\u00e4n alistuvina lampaina. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 paimen joutaa sinne, minne se on maassamme ammattinakin siirtynyt: historian romukoppaan.<\/p>\n
Onko kuitenkin niin, ett\u00e4 se joka irtisanoutuu kaikista paimenista, pett\u00e4\u00e4 vain itsens\u00e4? Ihminen ei koskaan ole t\u00e4ysin riippumaton ja itsen\u00e4inen. Aina on joku paimen houkuttelemassa meit\u00e4 oman aatteensa tai el\u00e4m\u00e4ntapansa laitumelle. Huomaammeko, miten nykyajan s\u00e4hk\u00f6paimenet: televisio ja Internet sek\u00e4 koko media meit\u00e4 muokkaavat? Ent\u00e4 mainonta, markkinointi tai yleinen mielipide? Omaper\u00e4isinkin yksityisajattelija on ollut jonkun paimenen johdateltavana. Paimenista me olemme p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6miss\u00e4. On parempi seurata hyv\u00e4\u00e4 paimenta, jos kerran kuitenkin jotain seuraa.<\/p>\n
Hyv\u00e4 paimen ei vaienna ajattelua eik\u00e4 johda \u00e4lylliseen ep\u00e4rehellisyyteen. Hyv\u00e4 paimen ei ota pois vastuuta eik\u00e4 oma-aloitteisuutta. P\u00e4invastoin h\u00e4n antaa meille kyvyn suunnistaa oikein t\u00e4m\u00e4n maailman monien \u00e4\u00e4nien joukossa ja arvojen sekamelskassa. Hyv\u00e4n paimenen laumassa on turvallista olla. H\u00e4nen huolenpitonsa vapauttaa palvelemaan toisia ja rakastamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4\u00e4n. Se rohkaisee k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n katseensa itsest\u00e4 l\u00e4himm\u00e4iseen, omasta edusta yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n. Se kannustaa kantamaan vastuuta ja rakentamaan tulevaisuutta.<\/p>\n
Me joudumme joskus vastaamaan kysymykseen, miksi uskomme Jumalaan. Mit\u00e4 usko meille antaa? Eik\u00f6 turvallisuutta, perusluottamusta siihen, ett\u00e4 Jumala on l\u00e4sn\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme? Emme ole yksin; meit\u00e4 ei pudoteta turvaverkkojen ulkopuolelle. Jumala antaa syntimme anteeksi ja lahjoittaa uutta voimaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. H\u00e4n etsii meit\u00e4, kun olemme hukassa t\u00e4ss\u00e4 maailmassa tai omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. H\u00e4n on l\u00e4hell\u00e4, kun asiat tuntuvat olevan solmussa. Ja kun emme itse jaksa, olemme ymm\u00e4ll\u00e4 ja haavoitettuja, h\u00e4n ottaa meid\u00e4t olalleen ja kantaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n kokouspaikan sein\u00e4lle on heijastettu ensimm\u00e4isten kristittyjen viesti 1800 vuoden takaa: Herramme ei j\u00e4t\u00e4 meit\u00e4 eksyksiin. H\u00e4n varjelee meit\u00e4 vaaroissa. H\u00e4n antaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 meid\u00e4n puolestamme. H\u00e4n johdattaa meit\u00e4. H\u00e4n on meid\u00e4n turvamme. T\u00e4llaisen hyv\u00e4n paimenen johdossa saamme aloittaa t\u00e4t\u00e4 kokousp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuulemamme t\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi on kertomus paimenesta, joka l\u00e4htee etsim\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kadonnutta lammasta. Kertomus tuntuu sopivan meid\u00e4n aikaamme. Me joudumme kysym\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 on meid\u00e4n turvamme ja kuka tai ketk\u00e4 putoavat turvaverkkojen ulkopuolelle. Kirkko on ollut vuosisatojen ajan suomalaisessa yhteiskunnassa vahva turvallisuuden vahvistaja. T\u00e4ss\u00e4 on seurakuntien t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 yh\u00e4 edelleen. Terveiden el\u00e4m\u00e4narvojen ja -tapojen edist\u00e4minen, l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[24],"class_list":["post-76","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3989,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions\/3989"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}