Avauspuhe piispainkokouksessa 13.9.2022 Mikkeliss\u00e4<\/p>\n
Piispainkokous kokoontuu syysistuntoonsa p\u00e4\u00e4majakaupunki Mikkeliss\u00e4. Jo pinnallinen his-toriallinen analyysi paljastaa, ett\u00e4 molemmat kokouspaikkaan liittyv\u00e4t sanat \u201dp\u00e4\u00e4maja\u201d ja \u201dMikkeli\u201d viittaavat sotaan ja taisteluun.<\/p>\n
Mikkeli on maamme tunnetuin p\u00e4\u00e4majakaupunki. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on johdettu sodank\u00e4ynti\u00e4 sis\u00e4llis-, talvi- ja jatkosodassa sek\u00e4 Lapin sodassa. Nykyisinkin Puolustusvoimat on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 Mikkeliss\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsee maavoimien esikunta. Historiasta johtuen kaupungissa on usei-ta maanpuolustukseen liittyvi\u00e4 museoita sek\u00e4 uusimpana tiedekeskus \u201dSodan ja rauhan keskus Muisti\u201d. Se tuo aivan uudella tavalla koettavaksi ihmisten ja yhteiskunnan sodan ajan todelli-suuden. Tiedekeskuksen tunnuslause kiteytt\u00e4\u00e4 sen teht\u00e4v\u00e4n: \u201dMuisti kertoo sodasta edist\u00e4\u00e4k-seen rauhaa.\u201d<\/p>\n
Mikkeli on saanut nimens\u00e4 arkkienkeli Mikaelin mukaan. H\u00e4net tunnetaan Danielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa Herran sotajoukon p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, ylistrategina (arkhistrat\u0113gos) ja enkelien komentajana taistelussa langenneita enkeleit\u00e4 vastaan. Tuomiokirkon lasimaalauksessa on arkkienkeli Mikael miekka k\u00e4dess\u00e4\u00e4n puhaltamassa torveen. My\u00f6s Mikkelin piispan kaavun klipeukseen (takakilpeen) on kuvattu arkkienkeli Mikael.<\/p>\n
Sodan ja rauhan kysymykset eiv\u00e4t ole ajankohtaisia ainoastaan piispainkokouksen kokoon-tumispaikan vuoksi. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on tuonut sodan Eurooppaan ja l\u00e4helle meit\u00e4. Helsingist\u00e4 on linnuntiet\u00e4 Kiovaan sama matka kuin Utsjoelle. Tosin Ukrainassa on sodittu jo vuodesta 2014 l\u00e4htien, vaikka usein emme sit\u00e4 muista. Samoin unohdamme sen tosiasian, ett\u00e4 parhaillaan k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kymmenitt\u00e4in sotia tai aseellisia ja v\u00e4kivaltaisia konflikteja eri puolilla maailmaa.
\nViime vuodet olemme el\u00e4neet poikkeuksellista aikaa. Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat muuttaneet suomalaisten maailmankuvaa. Sodan pelko on noussut korkeimmalle tasolle sitten kylm\u00e4n sodan ajan, kertoi reilu kuukausi sitten (2.8.2022) Ylen vuotuinen Suomalais-ten pelot ja haaveet -tutkimus. Vastaajista 47 % oli eritt\u00e4in huolissaan sodasta ja sodan uhasta. Miten meille k\u00e4y? Toistaako historia itse\u00e4\u00e4n ja joutuuko maamme sotaan? Vaikka meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 uhkaa, Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sodan seuraukset koskevat jokaista jo nyt. Kuinka paljon viime aikoina onkaan uutisoitu esimerkiksi talouskriisist\u00e4, energian riitt\u00e4vyy-dest\u00e4, s\u00e4hk\u00f6n hinnasta, elintarvikkeiden ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 elinkustannusten noususta sek\u00e4 huolto-varmuudesta? Ep\u00e4varmuus tulevaisuudesta on kasvanut voimakkaasti.<\/p>\n
Sodan ja rauhan kysymykset haastavat kirkkomme monella tavalla. Olennaista on se, miten seurakunnissa toimitaan ihmisten kanssa ja rinnalla monien huolien ja pelkojen keskell\u00e4 sek\u00e4 annetaan apua ja tukea. Varautumiseen ja valmiussuunnitteluun onkin kiinnitetty viime aikoi-na erityist\u00e4 huomiota. Diakonian, sielunhoidon sek\u00e4 lasten ja nuorten parissa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n tarve on kasvanut. Usein unohtuu seurakuntien arkisen ty\u00f6n korvaamaton merkitys henkisen huoltovarmuuden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkolla on luonteva teht\u00e4v\u00e4 ja lain m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 velvollisuus henkisen kriisinkest\u00e4vyyden vahvistajana. Kirkon perussanoma on toivoa, turvaa ja rohkaisua tuovaa. Sille on nyt kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sodan ja rauhan kysymykset haastavat kirkkoa ja erityisesti meit\u00e4 kaikkia my\u00f6s teologisesti. Keskeinen haaste on viides k\u00e4sky \u201d\u00c4l\u00e4 tapa\u201d ja sen tulkinta. K\u00e4sky tuo esille el\u00e4m\u00e4n Jumalan luomisty\u00f6n perustarkoituksena ja suojelua vaativana. Luterilaisuudessa on pohdittu sodan ja rauhan kysymyksi\u00e4 etenkin oikeudenmukaisen tai oikeutetun sodan valossa. Sen rinnalle on tullut my\u00f6s k\u00e4site oikeudenmukaisesta rauhasta, erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston uusimmissa dokumenteissa.<\/p>\n
Professori Nikolai Losky lanseerasi vuonna 1991 \u201dv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n sodan\u201d k\u00e4sitteen: \u201dEi ole en\u00e4\u00e4 olemassa oikeutettuja sotia, mutta historiassa on hetki\u00e4, jolloin ei voi olla sotimatta\u201d. Tappaminen on aina synti, mutta joskus puolustautumiselle ei ole vaihtoehtoja. Siksi on t\u00e4r-ke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 maassamme on puolustusvoimat.<\/p>\n
Puolustautumisen oikeutus on my\u00f6s Mikkelin viesti nykyiseen keskusteluun. Kannamme oman maamme puolustamisen perint\u00f6\u00e4 ja viesti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kertoo olennaisimman siit\u00e4, miksi Suomessa on armeija. Aseellisen voimank\u00e4yt\u00f6n ja siten my\u00f6s \u201dv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u201d v\u00e4kivallan eettisen perustan muodostaa puolustautuminen. T\u00e4llaista sotaa Ukraina k\u00e4y parhaillaan maas-saan. Lukion historian opettajani kiteytti osuvasti: \u201dMaassa marssii aina armeija. Jos ei marssi oma, niin marssii vieras.\u201d Ukrainan katsotaankin sotivan muun Euroopan puolesta. Se tarvit-see kaiken mahdollisen tuen.<\/p>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 perinteiset teologiset kysymyksenasette-lut joutuivat koetteelle. Kylm\u00e4 sota ydinasevarusteluineen asetti kirkot uuteen tilanteeseen ja my\u00f6s haastoi perinteiset tulkintamallit. Sittemmin 1990-luvulta alkanut aseidenriisunnan vai-he on vaihtunut viime vuosina kiristyneeseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Nyt sota Ukrainassa vie maailmaa kohti uutta ydinasevarustelua, arvioi kes\u00e4kuussa 2022 Tukholman kansainv\u00e4linen rauhantutkimusinstituutti Sipri. Edess\u00e4 on uusi kylm\u00e4 sota.<\/p>\n
Nykytilanne on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin 1940-luvun loppu, jolloin ensim-m\u00e4inen kylm\u00e4 sota alkoi. V\u00e4kivaltaisten konfliktien riski\u00e4 kasvattavat ilmastonmuutoksen yh\u00e4 vakavammiksi k\u00e4yv\u00e4t vaikutukset. Kuluneen kes\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n armottomat helleaallot ovat osoittaneet, ett\u00e4 ilmastokriisi voimistaa geopoliittisia, sotilaallisia ja taloudelli-sia kriisej\u00e4.<\/p>\n
Perinteisiin sodan ja rauhan kysymyksiin on tullut uusi ulottuvuus: Ihmiskunnalla ei ole en\u00e4\u00e4 varaa unohtaa tai lyk\u00e4t\u00e4 toimia ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainassa on todellinen uhka, mutta ilmastokriisi aiheuttaa aivan eri mittaluokan uhkia. Olemme tienneet jo kauan niiden olevan tulossa, muttemme ole tehneet asialle riitt\u00e4v\u00e4sti. Tehokas reagointi vaatisi irtautumista menneest\u00e4 ja poliittisen sek\u00e4 talous- ja yhteiskuntaj\u00e4r-jestelm\u00e4n t\u00e4ydellist\u00e4 uudistamista. Aikaa ei ole paljon, ellei sekin ole jo mennyt.<\/p>\n
Hyv\u00e4t piispainkokouksen edustajat. Viime vuosien aikana ovat ihmisoikeudet sek\u00e4 oikeu-denmukaisuuden ja k\u00f6yhyyden kysymykset olleet paljon esill\u00e4. Sen sijaan rauhanty\u00f6 on j\u00e4\u00e4-nyt taka-alalle, kenties 1960\u20131980-lukujen politisoituneen rauhanty\u00f6n traumojen ja viime vuosikymmenten eurooppalaisen vakauden ajan vuoksi. Nyt turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Sodan ja rauhan kysymykset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Meit\u00e4 haastetaan vaka-vien aiheiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja meilt\u00e4 odotetaan kristillisest\u00e4 uskosta nousevia vastauksia. Nyt on aika ja tarve sodan ja rauhan kysymysten teologiselle ty\u00f6skentelylle.<\/p>\n
Kristillinen kirkko rakentuu sek\u00e4 realismin ett\u00e4 tulevaisuususkon varaan. Tunnistamme ja tunnustamme k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja pahuuden. Mutta samalla valamme my\u00f6s uskoa rau-haan, uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvyyteen. Kristillinen kirkko tunnustaa pahan realismin maailmassa. Emme ihannoi v\u00e4kivaltaa ja tappamista, vaan haluamme pit\u00e4\u00e4 sen aisoissa. Sota on synnin seurausta ja ihmiskuntaa painava kirous. Sota ja v\u00e4kivalta ovat merkki synnin todellisuudesta maailmassa. Siit\u00e4 emme p\u00e4\u00e4se irti, kuten emme p\u00e4\u00e4se irti itsest\u00e4mme emmek\u00e4 sisimm\u00e4st\u00e4 olemuksestamme. Siksi pahaa joudutaan torjumaan my\u00f6s asein: \u201dSill\u00e4 jollei miekka puolustaisi ja s\u00e4ilytt\u00e4isi rauhaa, t\u00e4ytyisi kaiken, mit\u00e4 maailmassa on, joutua tuhon omaksi taistelun valli-tessa.\u201d (Luther, Valitut teokset III [1959], 108).<\/p>\n
Kirkolle rukous on kaiken rauhanty\u00f6n perusta. Rukouksessa tajuamme, ettemme kristittyin\u00e4 ja kirkkona kuulu konfliktien ja sotien maailmaan, vaan kuulumme H\u00e4nelle, joka antaa meille rauhansa. Professori, pastoraalipsykologi Henri J.M. Nouwenin mukaan \u201dRauhanty\u00f6n para-doksi onkin siin\u00e4, ett\u00e4 emme ankkuroi k\u00e4sityst\u00e4 omasta olemuksestamme t\u00e4h\u00e4n maailmaan. — Voimme todistaa Rauhanruhtinaasta vain, jos panemme toivomme H\u00e4neen ja vain H\u00e4-neen.\u201d<\/p>\n
Kristillisen k\u00e4sityksen mukaan ihmist\u00e4 muuttaa vain evankeliumi Jumalasta, joka on tehnyt sovinnon ihmiskunnan kanssa Kristuksen ristinkuolemalla. Kristus on meid\u00e4n rauhamme. H\u00e4nen julistamansa rauha ei ole t\u00e4m\u00e4n maailman mukaista, mutta se voi muuttaa ihmisten sisimm\u00e4n ja sen kautta t\u00e4m\u00e4n maailman. Sen vuoksi sodan, v\u00e4kivallan ja kuoleman maailmas-sa on sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kristillinen usko kutsuu toimimaan rauhan puolesta.<\/p>\n
Evankeliumi on rauhan ja sovinnon sanoma koko ihmiskunnalle. Rauha maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Ju-malan tahto. Rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sen me olemme t\u00e4n\u00e4 vuonna havainneet Ukrai-nassa. Sen rakentamiseen on sitouduttava joka p\u00e4iv\u00e4, pieniss\u00e4 ja suurissa teoissa kaikkialla maailmassa. Rauhanty\u00f6 on kristityn el\u00e4m\u00e4ntapa. Se koskee koko olemustamme, kaikkia te-kojamme ja puheitamme. Meille kristityille ja kirkoille rauha on kutsu ja teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Avauspuhe piispainkokouksessa 13.9.2022 Mikkeliss\u00e4 Piispainkokous kokoontuu syysistuntoonsa p\u00e4\u00e4majakaupunki Mikkeliss\u00e4. Jo pinnallinen his-toriallinen analyysi paljastaa, ett\u00e4 molemmat kokouspaikkaan liittyv\u00e4t sanat \u201dp\u00e4\u00e4maja\u201d ja \u201dMikkeli\u201d viittaavat sotaan ja taisteluun. Mikkeli on maamme tunnetuin p\u00e4\u00e4majakaupunki. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 on johdettu sodank\u00e4ynti\u00e4 sis\u00e4llis-, talvi- ja jatkosodassa sek\u00e4 Lapin sodassa. Nykyisinkin Puolustusvoimat on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 Mikkeliss\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitsee maavoimien esikunta. Historiasta johtuen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18],"class_list":["post-773","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=773"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4401,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions\/4401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}