Turussa 29.9.2022<\/p>\n
Kokoontuessamme vuosi sitten Tampereella emme olisi arvanneet, millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa jatkamme teologista dialogia Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon v\u00e4lill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on tuonut sodan Eurooppaan ja l\u00e4helle meit\u00e4. Turusta on linnuntiet\u00e4 Kiovaan sama matka kuin Utsjoelle. Tosin Ukrainassa on sodittu jo vuodesta 2014 l\u00e4htien, vaikka usein emme sit\u00e4 muista.<\/p>\n
Traagisella tavalla sota on s\u00e4rkenyt my\u00f6s kirkkojen v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 ja luonut uusia jakolinjoja. Se on kuitenkin samanaikaisesti yhdist\u00e4nyt kirkkoja vastustamaan sotaa ja v\u00e4kivaltaa. Esimerkiksi maassamme kolmen kirkkokunnat piispat rukoilivat yhdess\u00e4 toukokuussa Ukrainan puolesta ja tuomitsivat Ven\u00e4j\u00e4n aloittaman sodan ja vetosivat rauhan aikaansaamiseksi (9.5.2022). Arkkipiispat Luoma ja Leo torjuivat Helsingin Sanomien Vieraskyn\u00e4-kirjoituksessaan hein\u00e4kuussa (29.7.2022) Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan puolustamisen uskonnollisin perustein. \u201dVen\u00e4j\u00e4n k\u00e4ym\u00e4n laittoman hy\u00f6kk\u00e4yssodan puolustaminen uskonnollisin perustein on uskonnon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4: se on eettisesti v\u00e4\u00e4rin, rikkoo yhteytt\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 ennen muuta vahingoittaa ihmist\u00e4\u201d, arkkipiispat kirjoittivat.<\/p>\n
Ukraina tarvitsee tukemme. Kirkkojen yhteinen toiminta sotaa vastaan ja rauhan puolesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sota on muuttanut suomalaisten maailmankuvaa. Sodan pelko on noussut korkeimmalle sitten kylm\u00e4n sodan ajan, kertoi kaksi kuukautta sitten (2.8.2022) Ylen vuotuinen Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimus. Vastaajista 47 % oli eritt\u00e4in huolissaan sodasta ja sodan uhasta. Miten meille k\u00e4y? Toistaako historia itse\u00e4\u00e4n ja joutuuko maamme sotaan? J\u00e4nnitteet ja turvallisuusuhat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet rajoilla ja It\u00e4merell\u00e4. Lis\u00e4ksi sodan \u2013 vaikka meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 uhkaa \u2013 seuraukset koskevat jokaista jo nyt. Kuinka paljon viime aikoina onkaan uutisoitu talouskriisist\u00e4, energian riitt\u00e4vyydest\u00e4, s\u00e4hk\u00f6n hinnasta, elintarvikkeiden ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 elinkustannusten noususta, huoltovarmuudesta jne. Eik\u00e4 aiemmat huolenaiheet, kuten koronapandemia ja ilmastokriisi, ole h\u00e4vinneet minnek\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4varmuus tulevaisuudesta on kasvanut voimakkaasti.<\/p>\n
T\u00e4llaisessa tilanteessa aloitamme kirkkojemme v\u00e4lisi\u00e4 XVII oppikeskusteluja teemasta Pelastus vanhurskauttamisena ja jumalallistumisena. Onko t\u00e4m\u00e4 relevanttia nykyisess\u00e4 maailmanpoliittisessa tilanteessa? Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisesta kirkosta kerrotaan 1900-luvun alun vuosina: Kun maassa alkoi vallankumous, piispat pohtivat kokouksessaan stolan v\u00e4ri\u00e4. En tied\u00e4 kertomuksen todenper\u00e4isyytt\u00e4, mutta siit\u00e4 huolimatta voi kysy\u00e4, n\u00e4ink\u00f6 mekin toimimme. K\u00e4rjistetysti: Ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t sotaa ja me pohdimme vanhurskauttamista ja jumalallistumista.<\/p>\n
Kysymys on aiheellinen. On olennaista huomata ihmisten odotukset kirkkoja kohtaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ihmisten tarpeet turvasta ja toivosta. Ratkaisevaa on se, miten seurakunnissa toimitaan ihmisten kanssa ja rinnalla monien huolien ja pelkojen keskell\u00e4 sek\u00e4 annetaan apua ja tukea. Diakonian, sielunhoidon sek\u00e4 lapsi- ja nuorisoty\u00f6n tarve on kasvanut. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkoilla on luonteva teht\u00e4v\u00e4 henkisen kriisinkest\u00e4vyyden vahvistajana. Seurakuntien arkinen ty\u00f6 merkitsee henkisen huoltovarmuuden yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Kirkon perussanoma on toivoa, turvaa ja rohkaisua tuovaa. Sille on nyt kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole kuitenkaan vastakohta sille, ett\u00e4 kirkkoina ty\u00f6skentelemme yhdess\u00e4 uskomme peruskysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Pikemminkin se auttaa meit\u00e4 etsiytym\u00e4\u00e4n entist\u00e4 syvemm\u00e4lle uskon perusteisiin. Se on tarpeen, jotta voimme ammentaa yhteisest\u00e4 uskosta ja kristillisest\u00e4 traditiosta sit\u00e4 lohtua ja toivoa, jota nykyihminen kipe\u00e4sti tarvitsee. Se on tarpeen, jotta kirkoissamme kuuluisi kirkkaana sanoma ihmisi\u00e4 rakastavasta Jumalasta.<\/p>\n
Evankeliumin sanoma pelastuksesta, ristiinnaulitusta ja yl\u00f6snousseesta Kristuksesta on vapauttava voima. Se on rohkaissut ihmisi\u00e4 ahdistusten ja huolten keskell\u00e4. Se on kantanut ja motivoinut kristittyj\u00e4 ja kirkkoja toimimaan t\u00e4m\u00e4n maailman puolesta. Evankeliumi vapauttaa palvelemaan. Se johtaa kuuliaisuuteen, pyrkimykseen seurata Kristusta ja el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaisesti. Se johtaa ty\u00f6h\u00f6n l\u00e4himm\u00e4isten hyv\u00e4ksi, luomakunnan parhaaksi ja tulevaisuuden puolesta. Kun oppikeskusteluissa syvennymme uskomme ytimen \u00e4\u00e4relle, teemme sen ihmisten ja maailman parhaaksi.<\/p>\n
Siunatkoon hyv\u00e4 Jumala nyt alkavat XVII oppikeskustelumme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Turussa 29.9.2022 Kokoontuessamme vuosi sitten Tampereella emme olisi arvanneet, millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa jatkamme teologista dialogia Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon v\u00e4lill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on tuonut sodan Eurooppaan ja l\u00e4helle meit\u00e4. Turusta on linnuntiet\u00e4 Kiovaan sama matka kuin Utsjoelle. Tosin Ukrainassa on sodittu jo vuodesta 2014 l\u00e4htien, vaikka usein emme sit\u00e4 muista. Traagisella … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18],"class_list":["post-778","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=778"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4385,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778\/revisions\/4385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=778"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=778"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=778"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}