Seitsem\u00e4n vuoden kirkkoneuvosaikani haastavimpia teht\u00e4vi\u00e4 oli Kotkan rovastikunnan teologipiirin pyynt\u00f6 alustaa aiheesta \u201dMiksi Kirkkohallituksen toimet vaikeuttavat seurakuntaty\u00f6t\u00e4?\u201d Pyynn\u00f6n taustalla oli kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 keskushallinnosta syydet\u00e4\u00e4n seurakuntiin yhten\u00e4\u00e4n uusia ohjeita, s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, hankkeita ja uudistuksia. Erityisesti tilastot her\u00e4ttiv\u00e4t suurta arvostelua. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tilastojen kokoamista kritisoitiin ja pidettiin turhana ty\u00f6ajan k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. \u201dOlisi minulla parempaakin tekemist\u00e4 kuin t\u00e4ytell\u00e4 tilastolomakkeita. Eik\u00f6 teill\u00e4 tosiaan ole siell\u00e4 Kirkkohallituksessa muuta hommaa?\u201d Muistan k\u00e4yneeni useita t\u00e4m\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4 puheluja. Toisaalta arvosteltiin sit\u00e4, ett\u00e4 jotain tietty\u00e4 ty\u00f6alaa ei tilastoitu. \u201dN\u00e4in v\u00e4h\u00e4n te minun ty\u00f6t\u00e4ni arvostatte, kun ette siit\u00e4 edes tilastoissa mit\u00e4\u00e4n kysy.\u201d<\/p>\n
Arvostelusta huolimatta tilastoilla on ty\u00f6mme arvioinnissa t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Siksi toisinaan on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 tilastolukujen eteen. Nyt toimikuntamme nelivuotiskauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 tarkastelin kahta keskeist\u00e4 tunnuslukua, kastettujen ja kirkolliseen avioliittoon vihittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4.<\/p>\n
Vuosituhannen vaihteessa kaikista syntyneist\u00e4 kastettiin kirkkomme j\u00e4seniksi liki 90 %. Vuonna 2010 kastettujen osuus oli l\u00e4hes 80 % ja viime vuonna vajaat 70 %. Laskua on tapahtunut viidess\u00e4toista vuodessa tarkalleen 18,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Helsingin seurakuntayhtym\u00e4ss\u00e4 kastettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suorastaan romahtanut. Vuosituhannen vaihteessa kastettiin syntyneist\u00e4 viel\u00e4 80 %, viime vuonna 43 %. Viidess\u00e4 vuodessa on Helsingiss\u00e4 kastettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pudonnut 20 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Kirkollisia avioliittoon vihkimisi\u00e4 oli kaikista solmituista avioliitoista vuonna 2000 l\u00e4hes 80 %. Viime vuonna kyseinen luku oli 58 %, Helsingin hiippakunnassa v\u00e4h\u00e4n yli 50 %.<\/p>\n
Kehityksen syit\u00e4 olisi mielenkiintoista pohtia. Toki niin on tehtykin esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen seminaareissa ja kirkkomme tulevaisuuden linjauksia pohdittaessa. Ty\u00f6n alla oleva nelivuotiskertomus nostaa varmasti my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 kehityskulut keskusteluun; hyv\u00e4 niin. Nyt tarvitaan viisaita, kauaskantoisia ratkaisuja.<\/p>\n
Seurakunnissa on havahduttu niin kasteiden kuin avioliittoon vihkimisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskuun. Paljon hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on tehty ja uusia hankkeita suunnitellaan. Itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4 ei kirkossamme en\u00e4\u00e4 ole. Siksi kaikki Pienelle parasta -, Aamukaste- kuin Helposti naimisiin \u2013 tapahtumat ovat kannatettavia. Lis\u00e4ksi tarvitaan uusia innovaatioita, ja niit\u00e4 syntyykin seurakunnissa ja kirkollisissa j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 koko ajan. N\u00e4ille kaikille toivon menestyst\u00e4 ja siunausta, sill\u00e4 ne voivat uudistaa kirkkoamme.<\/p>\n
Helluntaiviikko nostaa esiin kirkon todellisen uudistumisen ja kasvun edellytykset. Meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 parhaamme. Mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 kirkko on Kristuksen ruumis, jota rakennetaan hengellisesti ja yhteis\u00f6llisesti sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in rukouksen ja Pyh\u00e4n Hengen avuksi huutamisen ilmapiiriss\u00e4. Ei kai t\u00e4m\u00e4 ole meilt\u00e4 unohtunut?<\/p>\n
Kun kuuluisa Intian l\u00e4hetyssaarnaaja Stanley Jones tuli takaisin Amerikkaan ensimm\u00e4iselt\u00e4 l\u00e4hetyskaudeltaan, h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin, mik\u00e4 on kipein tarve l\u00e4hetyskent\u00e4ll\u00e4. Stanley vastasi: \u201dNyt on otollinen aika l\u00e4hetysty\u00f6lle, me tarvitsemme enemm\u00e4n l\u00e4hetyssaarnaajia.\u201d Toiselta l\u00e4hetyskaudelta palatessaan h\u00e4nelle tehtiin sama kysymys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Stanley vastasi: \u201dMe tarvitsemme enemm\u00e4n paikallisia johtajia, enemm\u00e4n kristittyj\u00e4 intialaisia johtoteht\u00e4viin.\u201d Kun Stanley Jones tuli kotiin kolmannelta ty\u00f6kaudeltaan ja j\u00e4lleen kysyttiin, mik\u00e4 nyt on kipein tarve l\u00e4hetyskent\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n vastasi: \u201dMe tarvitsemme vain yht\u00e4: enemm\u00e4n Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4.\u201d<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on avain my\u00f6s meid\u00e4n kirkkomme tulevaisuuteen. Kirkko on kaikessa riippuvainen Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4, joka vaikuttaa kirkon toiminnoissa, jumalanpalveluksissa, sanassa ja sakramenteissa. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu kuitenkin yhdell\u00e4 ehdolla. Pyh\u00e4 Henki annetaan sit\u00e4 rukoilevalle (Luuk. 11:13). Siksi teht\u00e4v\u00e4mme on n\u00f6yr\u00e4sti pyyt\u00e4\u00e4: \u201dTule, Pyh\u00e4 Henki.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Seitsem\u00e4n vuoden kirkkoneuvosaikani haastavimpia teht\u00e4vi\u00e4 oli Kotkan rovastikunnan teologipiirin pyynt\u00f6 alustaa aiheesta \u201dMiksi Kirkkohallituksen toimet vaikeuttavat seurakuntaty\u00f6t\u00e4?\u201d Pyynn\u00f6n taustalla oli kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 keskushallinnosta syydet\u00e4\u00e4n seurakuntiin yhten\u00e4\u00e4n uusia ohjeita, s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, hankkeita ja uudistuksia. Erityisesti tilastot her\u00e4ttiv\u00e4t suurta arvostelua. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tilastojen kokoamista kritisoitiin ja pidettiin turhana ty\u00f6ajan k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. \u201dOlisi minulla parempaakin tekemist\u00e4 kuin t\u00e4ytell\u00e4 tilastolomakkeita. Eik\u00f6 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[24],"class_list":["post-78","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=78"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3992,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions\/3992"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=78"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=78"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=78"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}