{"id":787,"date":"2022-11-17T16:03:00","date_gmt":"2022-11-17T16:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2024\/01\/01\/tervehdyspuhe-kaakkois-suomen-rajamieskillan-60-vuotisjuhlassa\/"},"modified":"2024-03-04T16:29:30","modified_gmt":"2024-03-04T16:29:30","slug":"tervehdyspuhe-kaakkois-suomen-rajamieskillan-60-vuotisjuhlassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2022\/11\/17\/tervehdyspuhe-kaakkois-suomen-rajamieskillan-60-vuotisjuhlassa\/","title":{"rendered":"Tervehdyspuhe Kaakkois-Suomen Rajamieskillan 60-vuotisjuhlassa"},"content":{"rendered":"<p>Imatralla 17.11.2022<\/p>\n<div><\/div>\n<div>\u00a0Olen el\u00e4nyt lapsuuteni 1960-luvulla Lauritsalan kauppalassa ja nuoruuteni Lappeenrannan kaupungissa. Ensimm\u00e4iset ty\u00f6vuoteni ovat kuluneet Imatralla 1980-luvun alkupuolella. Raja on siten kuulunut l\u00e4heisesti el\u00e4m\u00e4nhistoriaani. Rajan l\u00e4heisyys kiehtoi, mutta my\u00f6s pelotti, varsinkin noiden vuosikymmenten ilmapiiriss\u00e4. Nyt kuluneena vuotena maamme it\u00e4raja on ollut julkisuudessa enemm\u00e4n kuin pitkiin aikoihin. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omat lapsuuden ja nuoruuden tunnekokemukset ovat nousseet pintaan. Raja on yh\u00e4 ja j\u00e4lleen ajankohtainen.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Pikkupojan pelkoa ja huolta 1960-luvulla lievitti se, ett\u00e4 is\u00e4 kertoi maamme rajaa valvottavan. Pelottavat rajamerkit kieltoineen olivat olemassa turvallisuuden vuoksi. Opin luottamaan rajavartioihin. Nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4ni saadessani rakentaa yhteyksi\u00e4 Rajavartiolaitokseen t\u00e4m\u00e4 luottamus ja arvostus on vain kasvanut.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Rajavartijat ovat turvallisuuden ammattilaisia ja moniosaajia, joita yhdist\u00e4\u00e4 kutsumus palvella is\u00e4nmaata ja halu antaa oma panoksensa sen turvallisuuden eteen. Kiitollisena ajattelen veteraanisukupolvea heid\u00e4n taistelustaan ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4n meid\u00e4n puolestamme. Kiitos kuuluu my\u00f6s nykyhetken rajavartijoille, jotka t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 huolehtivat turvallisuudestamme.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>T\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen Kaakkois-Suomen Rajamieskilta liittyy olennaisella tavalla. Maanpuolustushengen vaaliminen, perinteiden ja yhteisten muistojen yll\u00e4pit\u00e4minen ja yhteyden rakentaminen on ollut Killan t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 jo kuuden vuosikymmenen ajan. Kaikki t\u00e4m\u00e4 vaatii aktiivisuutta ja toimintaa: ihmisi\u00e4, jotka tarttuvat toimeen ja tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4. N\u00e4in tehdess\u00e4nne\u00a0 te Killan j\u00e4senet rakennatte maamme tulevaisuutta. Mikkelin hiippakunnan ja erityisesti sen rajaseurakuntien puolesta kiit\u00e4n Kaakkois-Suomen Rajamieskiltaa arvokkaasta ty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 erinomaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 vuosikymmenten aikana.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Hyv\u00e4t juhlavieraat. Raja on itse asiassa kuva el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Tunnettu saksalaissyntyinen, luterilainen teologi Paul Tillich kirjoitti paljon rajalla olemisesta. H\u00e4n piti rajan k\u00e4sitett\u00e4 koko persoonallisen ja henkisen kehityksens\u00e4 symbolina. Tillich on kuvannut koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 \u201crajalla olemiseksi\u201d. Siit\u00e4 sai h\u00e4nen yksi merkitt\u00e4v\u00e4 teoksensakin nimen \u201cRajalla\u201d.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Olemassaolon peruskysymykseen \u2013 tai kuten h\u00e4n puhui \u201deksistentiaaliseen ahdistukseen\u201d \u2013 Tillich vastasi:<\/div>\n<div>\u201dUlosp\u00e4\u00e4sytien ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4<\/div>\n<div>ainoastaan, kun h\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4\u00e4<\/div>\n<div>seisovansa ajallisen ja ikuisen,<\/div>\n<div>katoavan ja katoamattoman<\/div>\n<div>paradoksaalisella rajalla.\u201d<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Ihminen el\u00e4\u00e4 koko ajan hyvinkin monilla rajoilla, ei yksin valtakunnan rajalla tai maantieteellisill\u00e4 rajoilla. Raja on yhtaikaa jotakin mik\u00e4 erottaa ja jotakin mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Monesti rajalla olemisesta k\u00e4sin avautuvat toisilleen n\u00e4enn\u00e4isesti vastakkaisten ilmi\u00f6iden kosketuspinnat. Se kiehtoo ja kiinnostaa, joskus pelottaa, mutta rajalla ihminen aina kaipaa ja tarvitsee turvaa. Siksi kristinuskossa turva on keskeinen k\u00e4site. \u201dSinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset k\u00e4sivarret.\u201d (5. Moos. 33:27). T\u00e4ss\u00e4 on kirkkomme viesti meille monessa merkityksess\u00e4 rajalla el\u00e4ville ja ty\u00f6skenteleville.<\/div>\n<div><\/div>\n<div>Parhaimmat onnitteluni ja siunaukset toivotukseni Kaakkois-Suomen Rajamieskillalle.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Imatralla 17.11.2022 \u00a0Olen el\u00e4nyt lapsuuteni 1960-luvulla Lauritsalan kauppalassa ja nuoruuteni Lappeenrannan kaupungissa. Ensimm\u00e4iset ty\u00f6vuoteni ovat kuluneet Imatralla 1980-luvun alkupuolella. Raja on siten kuulunut l\u00e4heisesti el\u00e4m\u00e4nhistoriaani. Rajan l\u00e4heisyys kiehtoi, mutta my\u00f6s pelotti, varsinkin noiden vuosikymmenten ilmapiiriss\u00e4. Nyt kuluneena vuotena maamme it\u00e4raja on ollut julkisuudessa enemm\u00e4n kuin pitkiin aikoihin. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omat lapsuuden ja nuoruuden tunnekokemukset ovat nousseet &#8230; <a title=\"Tervehdyspuhe Kaakkois-Suomen Rajamieskillan 60-vuotisjuhlassa\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/2022\/11\/17\/tervehdyspuhe-kaakkois-suomen-rajamieskillan-60-vuotisjuhlassa\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Tervehdyspuhe Kaakkois-Suomen Rajamieskillan 60-vuotisjuhlassa\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18],"class_list":["post-787","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=787"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4417,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787\/revisions\/4417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}