J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 9.12.2022<\/p>\n
Joulua on kutsuttu rauhan juhlaksi. Taustana ajatuksella on se, ett\u00e4 Betlehemin kedolla paimenet saivat kuulla enkelien laulun: \u201dJumalan on kunnia korkeuksissa, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 rauha ihmisill\u00e4, joita h\u00e4n rakastaa.\u201d (Luuk. 2:14).<\/p>\n
Jouluevankeliumissa enkelien laulaman rauhan on sanottu olevan kuin kolmisointu. Siin\u00e4 kolme s\u00e4velt\u00e4 kietoutuu erottamattomasti yhteen.<\/p>\n
Soinnun ensimm\u00e4isess\u00e4 s\u00e4veless\u00e4 rauha viittaa Jeesukseen. \u201dKristus on meid\u00e4n rauhamme\u201d, kirjoittaa apostoli Paavali kirjeess\u00e4\u00e4n efesolaisille (Ef. 2:14). Joulun lahjaa on, ett\u00e4 ihminen voi saada rauhan sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Nykyajan levottomassa ja ep\u00e4varmassa maailmassa kaipuu sis\u00e4iseen rauhaan on vahva. Siksi ei ole ihme, ett\u00e4 monenlaiset tietoisen l\u00e4sn\u00e4olon oppaat, enkeli- ja kiviterapiat, mindfullness, jooga ja monet muut it\u00e4maista alkuper\u00e4\u00e4 olevat menetelm\u00e4t ovat suosittuja. Rauhaa etsit\u00e4\u00e4n omasta sisimm\u00e4st\u00e4. Sielt\u00e4 sit\u00e4 ei voi koskaan saavuttaa t\u00e4ydesti, vaikka kokemuksen mielenrauhasta tavoittaisikin.<\/p>\n
Jumala sen sijaan antaa kest\u00e4v\u00e4n rauhan, joka tulee ihmisen ulkopuolelta, lahjana. Rauha ei l\u00f6ydy k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in vaan etsiytym\u00e4ll\u00e4 Betlehemin seimen \u00e4\u00e4relle, Jeesuksen luo. H\u00e4ness\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme rauhan.<\/p>\n
Toisessa soinnun s\u00e4veless\u00e4 enkelien laulu viittaa rauhaan maailmassa. Jeesuksen maailmaan tulon yksi syy oli, ett\u00e4 ihmisten kesken syntyisi rauha. Jumala tahtoo, ett\u00e4 ihmiset el\u00e4isiv\u00e4t rauhassa toinen toistensa kanssa. Jeesus sanoo: \u201dAutuaita rauhantekij\u00e4t: he saavat Jumalan lapsen nimen.\u201d (Matt. 5:7).<\/p>\n
Rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sen me olemme t\u00e4n\u00e4 vuonna havainneet. Jouluaattona tulee kuluneeksi kymmenen kuukautta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Ukrainaan. Pelko ja huoli ovat hiipineet el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Tosin Ukrainassa on sodittu jo vuodesta 2014 l\u00e4htien, vaikka usein emme sit\u00e4 muista. Samoin unohdamme sen tosiasian, ett\u00e4 parhaillaan k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kymmenitt\u00e4in sotia tai aseellisia ja v\u00e4kivaltaisia konflikteja eri puolilla maailmaa.<\/p>\n
Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen avun ja tuen. Se k\u00e4y puolustussotaa paitsi oman maansa my\u00f6s koko Euroopan puolesta. Emme saa turtua ukrainalaisten k\u00e4rsimykseen yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin tuudittautua oman maamme turvallisuuteen. Vaikka ulkoista uhkaa ei kohdistu nyt maahamme, varautuminen on viisautta, niin yksil\u00f6iden kohdalla kuin koko yhteiskunnan tasolla.<\/p>\n
V\u00e4kivallan ja sodan maailmassa rauha on t\u00e4rkein lahja. Samalla rauha on teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei saa kristityilt\u00e4 koskaan unohtua. Mit\u00e4 enemm\u00e4n aseet puhuvat ja v\u00e4kivalta levi\u00e4\u00e4, sit\u00e4 voimakkaammin kirkkojen on pidett\u00e4v\u00e4 esill\u00e4 rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n
Rauhan rakentamiseen on sitouduttava joka p\u00e4iv\u00e4, pieniss\u00e4 ja suurissa teoissa kaikkialla maailmassa. Rauhanty\u00f6 on kristityn el\u00e4m\u00e4ntapa. Se koskee koko olemustamme, kaikkia tekojamme ja puheitamme. Meid\u00e4t on kutsuttu rauhan tekij\u00f6iksi, l\u00e4hell\u00e4 ja kaukana.<\/p>\n
Kolmas s\u00e4vel vie soinnun kaiun kohti tulevaisuutta. Se on meilt\u00e4 salattu emmek\u00e4 tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea huominen tuo tullessaan. Kristityille tuleva on kuitenkin toivon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n
Jeesuksen lopun aikoja koskevan kuvauksen vakuuttavimpia piirteit\u00e4 on kaiken halvaannuttava pelko, joka tekee ihmiset j\u00e4rjett\u00f6miksi. Se saa heid\u00e4t sinkoilemaan joka suuntaan niin sekavina, ett\u00e4 he lopulta hukkuvat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaaokseen, ahdistukseen ja ep\u00e4toivoon. Onko t\u00e4m\u00e4 kuvausta meid\u00e4n ajastamme?<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4 kuulla enkelien laulun loppu: \u201dJumalan on kunnia korkeuksissa, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 rauha ihmisill\u00e4, joita h\u00e4n rakastaa.<\/em>\u201d Pohjimmiltaan rauha ja toivo kumpuavat rakkaudesta. Ne syntyv\u00e4t siit\u00e4 Jumalan rakkaudesta, joka tulee esille jouluna ihmiseksi syntyneess\u00e4 Jeesuksessa.<\/p>\n Profeetta Jesajan kirjassa kutsutaan syntyv\u00e4\u00e4 lasta nimell\u00e4 Rauhan Ruhtinas (Jes. 9:5). Kerran koittaa aika, jolloin kansat eiv\u00e4t taistele toisiaan vastaan eiv\u00e4tk\u00e4 en\u00e4\u00e4 opettele sotimaan. Ep\u00e4varman ja levottoman maailman keskell\u00e4 meill\u00e4 on kristittyin\u00e4 toivo rauhasta ja tulevaisuudesta.<\/p>\n Kiit\u00e4mme hyv\u00e4\u00e4 Jumalaa joulun lapsesta Jeesuksesta, Vapahtajastamme. Teht\u00e4v\u00e4mme on sek\u00e4 rukoilla ett\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 rauhan puolesta. Saamme luottaa siihen, ett\u00e4 kerran koittaa koko ihmiskunnalle rauhan aika.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 9.12.2022 Joulua on kutsuttu rauhan juhlaksi. Taustana ajatuksella on se, ett\u00e4 Betlehemin kedolla paimenet saivat kuulla enkelien laulun: \u201dJumalan on kunnia korkeuksissa, maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 rauha ihmisill\u00e4, joita h\u00e4n rakastaa.\u201d (Luuk. 2:14). Jouluevankeliumissa enkelien laulaman rauhan on sanottu olevan kuin kolmisointu. Siin\u00e4 kolme s\u00e4velt\u00e4 kietoutuu erottamattomasti yhteen. Soinnun ensimm\u00e4isess\u00e4 s\u00e4veless\u00e4 rauha viittaa Jeesukseen. \u201dKristus on … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18],"class_list":["post-791","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-18"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/791","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=791"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/791\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4244,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/791\/revisions\/4244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=791"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=791"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=791"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}