Helsingin tuomiokirkossa 13.4.2023<\/p>\n
\u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d \u00c4sken lauletun p\u00e4\u00e4si\u00e4isvirren (virsikirjan lis\u00e4vihko 945) s\u00e4e kuulostaa kuin se kuvaisi nykymaailman tilaa. Virsirunoilija Tytti Issakainen kertoo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen maailmaa mullistaneesta tapahtumasta. Meille virren sanat voivat kuvata my\u00f6s viime vuosien suuria muutoksia, niiden nopeutta ja voimaa. \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d<\/p>\n
Kuluneita vuosia on kutsuttu kasautuvien kriisien ajaksi. Maailman talousfoorumin tuore raportti ennakoi, ett\u00e4 tulossa on monikriisien vuosikymmen. Historioitsijat puhuvat kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisest\u00e4 vedenjakaja-ajasta (Kimmo Rentola) ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallitsevasta monih\u00e4iri\u00f6tilasta (Adam Tooze). Sitran uusi Megatrendit -katsaus kuvaa ymp\u00e4rist\u00f6mme uhkakuvia. Luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d<\/p>\n
Muutosten keskell\u00e4 ihminen etsii turvallisuutta. Mielell\u00e4mme palaisimme entisiin aikoihin, jotka olivat rauhallisia ja ennustettavia. Kehitys kulkee kuitenkin kohti suurempaa ep\u00e4varmuutta ja levottomuutta. On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, jos toivomme, ett\u00e4 maailma palaisi ennalleen. Mutta joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n: \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d<\/p>\n
Miten kohtaamme sen maailman, joka on muuttunut ja muuttuu peruuttamattomasti? Kriisinkest\u00e4vyyden merkitys on tullut entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Olemme oppineet varautumaan ep\u00e4varmaan tulevaisuuteen. Osaamme ennakoida sairauksien uhkia. Tutkimme mahdollisuuksia edist\u00e4\u00e4 rauhaa. Etsimme keinoja taloudellisten kriisien hallitsemiseksi. Kysymme, millaisilla keinoilla voimme torjua ilmastonmuutoksen seurauksia. Mit\u00e4 merkitsee el\u00e4m\u00e4 maailmassa, joka ei palaa entiselleen?<\/p>\n
Muutosten keskell\u00e4 on ehk\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 se, millaisella asenteella suhtaudumme tulevaisuuteen. Yksitt\u00e4isten aloitteiden, hankkeiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten keskell\u00e4 on olennaista kysy\u00e4, annammeko vallan pessimismille ja ep\u00e4toivolle vai rohkenemmeko pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tulevaisuuden uskoa. Jaksammeko tehd\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 muuttuva maailma voisi kaikesta huolimatta olla el\u00e4misen arvoinen paikka, meille suomalaisille ja koko ihmiskunnalle?<\/p>\n
Hyv\u00e4t sanankuulijat. Me suomalaiset saamme olla kiitollisia siit\u00e4, ett\u00e4 muutosten keskell\u00e4 olemme oppineet luottamaan yhteisty\u00f6n ja yksimielisyyden voimaan. Vaikeiden aikojen tullen osaamme kyll\u00e4 puhaltaa yhteen hiileen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4mme haluavat tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 paremman tulevaisuuden eteen. Valtionjohdolla, kansanedustajilla ja hallituksella on ollut tahtoa ja taitoa toimia yhdess\u00e4 sen puolesta, ett\u00e4 muuttuva maailma on edelleen hyv\u00e4 niin meille kuin tuleville sukupolville. Ty\u00f6t\u00e4 edelleen riitt\u00e4\u00e4. Tarvitsemme viel\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 vastakkainasettelujen sijaan, luottamuksen rakentamista ep\u00e4luottamuksen tilalle, yhteisen hyv\u00e4n etsimist\u00e4 oman tai ryhm\u00e4edun asemasta.<\/p>\n
Vastuullisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevan kokemuksena on usein riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Muutosten suuruus koettelee voimia. Miten osaan ja jaksan hoitaa osakseni tullutta teht\u00e4v\u00e4\u00e4? Pystynk\u00f6 olemaan minulle annetun luottamuksen arvoinen? Miten hoidan ty\u00f6ni laiminly\u00f6m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4ni ja muita t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueita?<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kysymykset kulkevat aina julkisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 toimivan mukana. Tied\u00e4n t\u00e4m\u00e4n nelj\u00e4n vuosikymmenen kokemuksella. Arvelen my\u00f6s monen teid\u00e4n tunnistavan sen. Juuri siksi on arvokasta, ett\u00e4 valtiop\u00e4ivien avajaisiin liittyy tradition mukaan jumalanpalvelus.<\/p>\n
Kristillinen kirkko pyyt\u00e4\u00e4 siunausta alkavaan valtiop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6h\u00f6n. Seurakunta rukoilee johdatusta vastuullisissa teht\u00e4viss\u00e4 oleville sek\u00e4 kaikelle julkiselle vallank\u00e4yt\u00f6lle kansamme ja koko maailman puolesta. Viikoittain maamme kirkoissa rukoillaan teid\u00e4n puolestanne. Rohkaiskoot n\u00e4m\u00e4 esirukoukset teit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4nne.<\/p>\n
\u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d P\u00e4\u00e4si\u00e4isvirsi haluaa valaa meihin rohkeutta. Kristillinen usko ei katso tulevaisuutta pelokkaasti. Maailman muuttuminen otetaan kyll\u00e4 todesta, mutta kaikkien mullistusten keskell\u00e4 luotamme siihen, ett\u00e4 Jumala pit\u00e4\u00e4 huolta maailmasta, silloinkin kun siihen voi olla vaikea uskoa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on yl\u00f6snousemuksen juhla. Kuolemalla ja ep\u00e4toivolla ei ole viimeist\u00e4 sanaa. Kristus ei j\u00e4\u00e4nyt haudan vangiksi, vaan h\u00e4n nousi kuolleista. Jumala haluaa antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Kun laulamme siit\u00e4, ett\u00e4 maailma ei Kristuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen milloinkaan palaa ennalleen, uskomme, ett\u00e4 edess\u00e4 on parempi el\u00e4m\u00e4. Emme takerru menneisyyteen emmek\u00e4 j\u00e4\u00e4 kriisiemme kahleisiin, vaan katsomme rohkeasti ja toivorikkaasti kohti tulevaisuutta.<\/p>\n
Syy t\u00e4h\u00e4n rohkeuteen ja toivoon on niiss\u00e4 sanoissa, joilla p\u00e4\u00e4si\u00e4isvirsi alkaa: \u201dKristus nousi kuolleista!\u201d Vasta sitten tulevat sanat: \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d Jeesuksen yl\u00f6snousemus on maailmanhistorian k\u00e4\u00e4nnekohta. Se merkitsi voittoa synnist\u00e4, pahasta ja kuolemasta. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen viesti meille on vahva: Kristus voitti kuoleman. Pahan valta on kukistettu. Hyv\u00e4 on pahaa vahvempi.<\/p>\n
Maailman tapahtumia seuratessa toivon n\u00e4k\u00f6alat tulevaisuudesta saattavat h\u00e4m\u00e4rty\u00e4. Pahuuden ja pimeyden voimat tuntuvat saavan tukevan otteen maailmasta ja ihmisist\u00e4. Uskon hauraus ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta. Pitk\u00e4perjantain j\u00e4lkeen opetuslapsia yhdisti vain murhe ja pelko. Se lukitsi heid\u00e4t ovien taakse piiloon. P\u00e4\u00e4si\u00e4isaamu muutti kaiken. Murheen tilalle tuli riemu, joskin h\u00e4mmennyksen ja ep\u00e4ilyn kautta. Pelon tilalle tuli rohkeus, joskin h\u00e4\u00e4lymisen ja ep\u00e4varmuuden l\u00e4pi.<\/p>\n
Yl\u00f6snousseen Jeesuksen seurassa pelko muuttuu iloksi, huoli turvallisuudeksi ja ep\u00e4varmuus luottamukseksi. Kaikki on loppujen lopuksi h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. Se antaa voimaa arkeen ja kannustaa ty\u00f6h\u00f6n paremman maailman puolesta.<\/p>\n
Valtiop\u00e4iv\u00e4t avataan p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolla. Suomen kielen sana p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on Mikael Agricolan keksim\u00e4 uudissana. Se tarkoittaa paastosta p\u00e4\u00e4semist\u00e4. Raamattu kertoo, kuinka israelilaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Egyptin orjuudesta yli Punaisen meren ja yli autiomaan. \u201dP\u00e4\u00e4st\u00e4 yli\u201d on p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viesti. Viel\u00e4 mekin p\u00e4\u00e4semme yli kasautuvien kriisien ajasta ja monih\u00e4iri\u00f6tilasta, kaikesta siit\u00e4, mik\u00e4 nyt varjostaa el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ihmisen kyky katsoa tulevaisuuteen on kantanut monien vaikeiden aikojen yli. Kansamme historiasta on t\u00e4st\u00e4 paljon esimerkkej\u00e4. \u201dP\u00e4\u00e4st\u00e4 yli\u201d on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tulevaisuudenuskon asenne. Se merkitsee vahvaa henkist\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4. Siihen kuuluu luottamus Jumalan huolenpitoon ja vastuu toinen toisistamme. Silloin ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4 yksin, vaan kaikki pidet\u00e4\u00e4n mukana yhteiskunnassa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on toivon ja tulevaisuuden juhla. Valtiop\u00e4ivien avajaisten ajankohta on hyvin osuva. Siihen sis\u00e4ltyy t\u00e4rke\u00e4 sanoma niin teille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille kuin meille kaikille. Kun yl\u00f6snoussut Jeesus on keskell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytykset ovat olemassa. Kun Jumala on l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, meill\u00e4 ja maailmalla on toivo ja tulevaisuus.<\/p>\n
\u201dKristus nousi kuolleista! Ennalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Helsingin tuomiokirkossa 13.4.2023 \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d \u00c4sken lauletun p\u00e4\u00e4si\u00e4isvirren (virsikirjan lis\u00e4vihko 945) s\u00e4e kuulostaa kuin se kuvaisi nykymaailman tilaa. Virsirunoilija Tytti Issakainen kertoo p\u00e4\u00e4si\u00e4isen maailmaa mullistaneesta tapahtumasta. Meille virren sanat voivat kuvata my\u00f6s viime vuosien suuria muutoksia, niiden nopeutta ja voimaa. \u201dEnnalleen ei maailma milloinkaan voi palata.\u201d Kuluneita vuosia on kutsuttu kasautuvien … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[16],"class_list":["post-803","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saarnat","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=803"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4315,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/803\/revisions\/4315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}