J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 26.5.2023<\/p>\n
Polarisaatio on k\u00e4site, joka toistuu usein julkisessa keskustelussa, uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Termill\u00e4 viitataan yhteiskunnalliseen kahtiajakautumiseen. Se n\u00e4kyy muun muassa asenne-erojen k\u00e4rjistymisen\u00e4 ja vuorovaikutuksen hankaloitumisena ihmisryhmien v\u00e4lill\u00e4. Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 kahtiajakautuminen on vahvistunut maassamme viime vuosien aikana.<\/p>\n
Kysymys polarisaation lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ei ole yksinkertainen, kuten ei ole koko k\u00e4sitek\u00e4\u00e4n. Tutkimuksessa on usein k\u00e4ytetty karkeaa jakoa ideologiseen ja tunnepohjaiseen polarisaatioon. K\u00e4sitett\u00e4 on eritelty my\u00f6s kolmen erilaisen polarisaation kautta. Esimerkiksi valtiotieteen tohtori Mikko Leino tarkasteli viime syksyn\u00e4 ilmestyneess\u00e4 artikkelissaan (Asuinymp\u00e4rist\u00f6t erilaistuvat, yhteiskunta polarisoituu. Politiikka 64:3, s. 234\u2013257, 2022) polarisaatiota ryhm\u00e4polarisaation, ideologisen polarisaation sek\u00e4 tunnepitoisen polarisaation kautta.<\/p>\n
Ryhm\u00e4polarisaatiolla (group polarization) viitataan prosessiin, jonka seurauksena mink\u00e4 tahansa samanmielisten ihmisten ryhm\u00e4n asenteet muuttuvat kokonaisuutena \u00e4\u00e4rimm\u00e4isemm\u00e4ksi kuin yhdenk\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n j\u00e4senen asenteet olisivat itsen\u00e4isesti muuttuneet. T\u00e4h\u00e4n liittyy yhteiseksi koettu ryhm\u00e4identiteetti. Se edist\u00e4\u00e4 siteiden muodostumista yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ja lujittaa yhteenkuuluvuutta sek\u00e4 l\u00e4mpimi\u00e4 suhteita. Kuitenkin samalla kun ryhm\u00e4identiteetit yhdist\u00e4v\u00e4t, ne my\u00f6s erottavat. N\u00e4in syntyy jako meihin ja muihin.<\/p>\n
Ideologinen polarisaatio (ideological polarization) tarkoittaa ryhmien ideologisen v\u00e4limatkan kasvua jollakin tietyll\u00e4 akselilla, esimerkiksi poliittisella vasemmisto\u2013oikeistoakselilla tai arvokysymysten jakolinjoilla. Vaikka koko v\u00e4est\u00f6n tasolla asenteet monissa asiakysymyksiss\u00e4 ovatkin viimeisten vuosikymmenten aikana muuttuneet liberaalimmiksi, asenteiden eriytyminen aiheuttaa sen, ett\u00e4 ryhm\u00e4t ovat silti varsin kaukana toisistaan edesauttaen ideologista polarisoitumista.<\/p>\n
Tunnepitoinen polarisaatio (affective polarization) tarkoittaa, ett\u00e4 yhteiskunnassa vaikuttavien ryhmien j\u00e4senet pyrkiv\u00e4t ajattelemaan my\u00f6nteisesti omaan ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuuluvista j\u00e4senist\u00e4, samalla kun he suhtautuvat kielteisesti toisen ryhm\u00e4n j\u00e4seniin. Kehityksen seurauksena jaottelu \u201dmeihin\u201d ja \u201dmuihin\u201d m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suhtautumista toisiin ryhmiin varsinaisten asiakysymyserimielisyyksien sijaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tunne siit\u00e4, mihin ryhm\u00e4\u00e4n kuulut ja ketk\u00e4 ovat vastapuolella, ei varsinainen tiettyyn asiakysymykseen suhtautuminen.<\/p>\n
Yleens\u00e4 polarisaatiota pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kielteisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, jota se usein toki onkin. Mutta on hyv\u00e4 huomata sen my\u00f6nteinen puoli. Hollantilainen filosofi Bart Brandsma on todennut, ett\u00e4 polarisaatio on hyv\u00e4 asia silloin, kun se edesauttaa sosiaalista osallisuutta ja siten yhteiskunnan kehittymist\u00e4. Siksi tarvitaan\u00a0 niit\u00e4, jotka ovat asioista eri mielt\u00e4 ja tuovat esille eri n\u00e4kemyksi\u00e4. \u00a0\u201dNiin kauan kuin on keskustelua, on kehityst\u00e4.\u201d Polarisaatio muuttuu hy\u00f6dyllisest\u00e4 haitalliseksi siin\u00e4 vaiheessa, kun ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 keskustele vaan alkavat syytell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n
Vaikka polarisaatio on k\u00e4sitteen\u00e4 monisyinen ja sen voimistumisesta ollaan eri mielt\u00e4, my\u00f6s suomalaisessa yhteiskunnassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ihmisryhmien erkaantumista yh\u00e4 kauemmas toisistaan niin arvoiltaan, asenteiltaan, el\u00e4m\u00e4ntavoiltaan kuin mahdollisuuksiltaan.<\/p>\n
Hyvinvoinnin ep\u00e4tasainen jakautuminen sek\u00e4 sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen johtavat syrj\u00e4ytymiseen ja osattomuuteen. Kokemus ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta johtaa pahimmillaan yhteiskuntarauhan j\u00e4rkkymiseen. T\u00e4st\u00e4 on paljon esimerkkej\u00e4 eri puolilta maailmaa. T\u00e4ll\u00f6in luottamus ja vakaus ovat romahtaneet yhteiskunnassa.<\/p>\n
Kirkkopalvelujen juuret ulottuvat aikaan, jolloin polarisaatio maassamme oli erityisen voimakas. Suomalainen yhteiskunta oli itsen\u00e4istymisen aikaan vahvasti kahtiajakautunut. Se johti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 sis\u00e4llissotaan. Juuri ennen sodan syttymist\u00e4 15.-17.1.1918 Kallion kirkossa Helsingiss\u00e4 pidettiin ensimm\u00e4iset kirkkop\u00e4iv\u00e4t. Kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin perustaa Suomen Kirkon Seurakuntaty\u00f6n Keskusliitto (SKSK), toinen Kirkkopalvelujen \u201djuurista\u201d.<\/p>\n
Kirkkop\u00e4ivien avauspuheessa tuomiorovasti J.A. Mannermaa sanoi: \u201dMiss\u00e4 lienemmekin eri mielt\u00e4, enemm\u00e4n on meill\u00e4 kaikilla kristityill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhteytt\u00e4 kesken\u00e4mme, kuin sit\u00e4 mit\u00e4 eroittaa meit\u00e4. Saman kokonaisuuden osan, saman ruumiin j\u00e4senin\u00e4 ovat kaikki hengelliset liikkeemme ja suuntamme yht\u00e4. Mutta ei keskin\u00e4inen rakkaus v\u00e4lillemme tule vaan \u00e4killisen\u00e4 odottamattomana taivaan lahjana. Se kysyy keskin\u00e4ist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja mik\u00e4li t\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 harjoitetaan, opitaan toisiamme tuntemaan. Keskin\u00e4inen arvonanto siit\u00e4 syntyy ja siit\u00e4 kasvaa.\u201d (Suomen ensimm\u00e4iset kirkkop\u00e4iv\u00e4t Helsingiss\u00e4 15-17.1.1918, s 14).<\/p>\n
Tuomiorovasti Mannermaan sanoissa on kiteytettyn\u00e4 paitsi ensimm\u00e4isten kirkkop\u00e4ivien ilmapiiri my\u00f6s SKSK:n ty\u00f6n\u00e4ky. T\u00e4m\u00e4 yhteyden vaalimisen ja sillanrakentajan teht\u00e4v\u00e4 on ollut Kirkkopalvelujen \u201dgeeneiss\u00e4\u201d alusta l\u00e4htien. Sen merkitys on polarisaation vahvistumisen my\u00f6t\u00e4 tullut entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n
Huomenna on helluntaiaatto ja ylihuomenna helluntai. Apostolien teoissa (Apt. 2:1\u201313) kerrotaan ensimm\u00e4isest\u00e4 helluntaista, jolloin kielelliset, etniset, kansalliset ja kulttuuriset rajat ylittyiv\u00e4t. Helluntain ihme merkitsi yhteyden syntymist\u00e4 erilaisten ihmisten ja ryhmien v\u00e4lille. Rajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteyden ja luottamuksen rakentaminen on edelleen kirkon ja sen \u201dty\u00f6v\u00e4lineen\u201d Kirkkopalvelujen teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Kristinuskon perussanomassa on viesti ihmisten yhteenkuuluvuudesta. Jumalan luomina ja lunastamina ihmisyytemme yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t. Helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mik\u00e4 on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. Pyh\u00e4 Henki voi s\u00e4rke\u00e4 jaon meihin ja muihin ja auttaa tunnistamaan toinen toisissamme sisaren ja veljen.<\/p>\n
Arki on ihmisyytemme ja hengellisyytemme uskottavuuden lahjomaton mittari. Arjessa toisten kanssa rauhassa el\u00e4minen on t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja, joilla voidaan vahvistaa yhteiskunnan eheytt\u00e4 ja vakautta. Apostoli Paavali neuvoo: ”Jos on mahdollista ja jos teist\u00e4 riippuu, el\u00e4k\u00e4\u00e4 rauhassa kaikkien kanssa.\u201d \u201dOsoittakaa toisillenne l\u00e4mmint\u00e4 veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.\u201d T\u00e4ss\u00e4 on vastavoima kahtiajakautumiselle ja polarisaatiokehitykselle. Helluntai kutsuu meit\u00e4 kaikkia rakentamaan yhteytt\u00e4 ja luottamusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 26.5.2023 Polarisaatio on k\u00e4site, joka toistuu usein julkisessa keskustelussa, uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Termill\u00e4 viitataan yhteiskunnalliseen kahtiajakautumiseen. Se n\u00e4kyy muun muassa asenne-erojen k\u00e4rjistymisen\u00e4 ja vuorovaikutuksen hankaloitumisena ihmisryhmien v\u00e4lill\u00e4. Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 kahtiajakautuminen on vahvistunut maassamme viime vuosien aikana. Kysymys polarisaation lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ei ole yksinkertainen, kuten ei ole koko k\u00e4sitek\u00e4\u00e4n. Tutkimuksessa on usein … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[16],"class_list":["post-811","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=811"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4169,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/811\/revisions\/4169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}