Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkeliss\u00e4 18.8.2023<\/p>\n
Mikkelin hiippakunnan piispan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Viipurin hiippakunnan piispalle vuonna 1935 valmistettu piispankaapu. Sen etuosan kiinnityskaitaleessa on Paavali Juustenin aatelisvaakuna.<\/p>\n
Paavali Juusten nimitettiin 1554 perustetun vanhan Viipurin hiippakunnan ensimm\u00e4iseksi piispaksi ja vuonna 1563 Turun piispaksi. Ruotsin kuningas Juhana III l\u00e4hetti Juustenin vuonna 1569 rauhanl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4lle. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli neuvotella rauhanehdoista Ruotsin ja Novgorodin v\u00e4lill\u00e4. Neuvottelujen sijaan Juustenin johtama valtuuskunta h\u00e4p\u00e4istiin, se joutui olemaan yli kahden vuoden ajan vankina, parikymment\u00e4 valtuuskunnan j\u00e4sent\u00e4 menehtyi ruttoon\u00a0ja maat joutuivat 25-vuotiseen sotaan. Laajassa valtuuskunnan kohtaloa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kertomuksessaan Juusten kuvaa vankeusajan k\u00e4rsimyksi\u00e4. Vihdoin\u00a0Juustenin vapauduttua Juhana III aateloi h\u00e4net vuonna 1572. Vaakunakilpeens\u00e4 Paavali Juusten maalautti puolialastoman itse\u00e4\u00e4n ruoskivan miehen. Kilven yl\u00e4puolella on piispanhiippa ja sen molemmin puolin ven\u00e4l\u00e4inen solmuruoska.<\/p>\n
Vanhaa piispankaapua k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4ni olen usein ajatellut kaukaista edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ni n\u00e4ill\u00e4 seuduilla. Jotain syv\u00e4sti traagista on siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n halusi piispanvaakunaan k\u00e4rsiv\u00e4n itse\u00e4\u00e4n ruoskivan miehen sek\u00e4 piispan tunnuksen, hiipan, molemmin puolin ven\u00e4l\u00e4iset ruoskat. Samalla t\u00e4m\u00e4 yksityiskohta kertoo symboleita t\u00e4ynn\u00e4 olevassa piispankaavussa siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hiippakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n on tavalla tai toisella kytkeytynyt pitk\u00e4n historian aikana sota, rauha ja Ven\u00e4j\u00e4. Uskonto on ollut n\u00e4iss\u00e4 kaikissa vaiheissa mukana, onhan se osa yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntodellisuutta.<\/p>\n
Uskontoa on k\u00e4ytetty sek\u00e4 sodan aseena ett\u00e4 rauhan v\u00e4lineen\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyvist\u00e4 ajankohtaisista teemoista olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuulleet esitelmi\u00e4 ja keskustelleet. Kiitos esitelmien pit\u00e4jille, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0Reetta Kallanteelle, dosentti\u00a0Andre Swanstr\u00f6mille ja professori\u00a0Ilkka Huhdalle sek\u00e4 paneelikeskusteluun osallistuneille Rauhan ja sovinnon toimialan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Kristiina Rintakoskelle\u00a0ja kentt\u00e4piispa\u00a0Pekka Asikaiselle. Annoitte asiantuntemuksenne ja osaamisenne meid\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme. Parhaimmat kiitokset seminaarin ammattitaitoiselle juontajalle, toimittaja Reetta Meril\u00e4iselle. Kiitos my\u00f6s Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle aamukahvista. Suuret kiitokset teille seminaarin osanottajille. Viel\u00e4 viime viikon alussa pohdimme, mahtaako seminaari j\u00e4\u00e4d\u00e4 tyng\u00e4ksi, kun ilmoittautuneita oli sen verran v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n auditorio t\u00e4yttyi. Kiitos kun tulitte!<\/p>\n
En yrit\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 puheenvuorossani yhteenvetoa p\u00e4iv\u00e4n annista. Sen sijaan viittaan siihen, ett\u00e4 vuosi sitten syyskuussa 2022 is\u00e4nn\u00f6in piispainkokousta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Mikkeliss\u00e4. Avauspuheenvuorossani (https:\/\/www.mikkelinpiispa.fi\/puheet\/kirkon-tehtava-on-olla-rauhan-puolella\/<\/a>) pohdin sodan ja rauhan kysymyksi\u00e4. \u201dKristillinen kirkko rakentuu sek\u00e4 realismin ett\u00e4 tulevaisuususkon varaan. Tunnistamme ja tunnustamme k\u00e4rsimyksen, kuoleman ja pahuuden. Mutta samalla valamme my\u00f6s uskoa rauhaan, uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvyyteen. – – – Sen vuoksi sodan, v\u00e4kivallan ja kuoleman maailmassa on sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kristillinen usko kutsuu toimimaan rauhan puolesta. Evankeliumi on rauhan ja sovinnon sanoma koko ihmiskunnalle. Rauha maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Jumalan tahto. Rauha ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sen me olemme — havainneet Ukrainassa. Sen rakentamiseen on sitouduttava joka p\u00e4iv\u00e4, pieniss\u00e4 ja suurissa teoissa kaikkialla maailmassa.\u201d T\u00e4m\u00e4 on kiteytetty Sodan ja rauhan keskus Muistin tunnuslauseeseen: \u201dMuisti kertoo sodasta edist\u00e4\u00e4kseen rauhaa.\u201d<\/p>\n Kahden viikon kuluttua on ensimm\u00e4inen el\u00e4kep\u00e4iv\u00e4ni. T\u00e4t\u00e4 seminaaria j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4 tuomiokapitulimme lakimiesasessori Jyri Klemola nimitti t\u00e4t\u00e4 leikillisesti minun \u201dmuistoseminaarikseni\u201d. Huomasin vasta hiljakkoin, ett\u00e4 minulla on erityinen suhde kaikkiin seminaarin j\u00e4rjest\u00e4jiin. Olen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan j\u00e4sen, opiskeluaikoinani liityin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran ainaisj\u00e4seneksi, kuulun Muistin tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallintoneuvostoon ja toimin Paavali Juusten s\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksen puheenjohtajana.<\/p>\n Parhaimmat kiitokseni t\u00e4m\u00e4n seminaarin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 Muistille, Suomen Kirkkohistorialliselle Seuralle sek\u00e4 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle, kuten my\u00f6s Paavali Juusten s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle. Koen seminaarin arvostuksen osoituksena ty\u00f6lleni t\u00e4m\u00e4n hiippakunnan piispana yli 14 vuoden ajan. Siksi p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on seminaarin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 yksi sana: kiitos.<\/p>\n Palaan viel\u00e4 lopuksi Viipurin vanhaan piispankaapuun. Oikeanpuoleisen leve\u00e4n reunuksen keskell\u00e4 olevan Viipurin linnan perustajan Torkkeli Knuutinpojan sinetin yl\u00e4- ja alapuolelle on kirjailtu Paavali Juustenin latinaksi kirjoittaman Suomen piispainkronikan alkusanat: \u201dPer redemptionem Domini nostri Jesu \/ Christi haeredes vitae coelestis.\u201d Suomeksi teksti kuuluu: \u201dHerramme Jeesuksen Kristuksen lunastusty\u00f6n perusteella olemme taivaallisen el\u00e4m\u00e4n perillisi\u00e4.\u201d<\/p>\n Ihmisten k\u00e4siss\u00e4 uskonto taipuu moniin tarkoituksiin. Sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sodan aseena, v\u00e4kivallan ja sorron oikeuttajana, vallan v\u00e4likappaleena. Uskonto voi olla rauhan v\u00e4line, merkityksen tuoja sek\u00e4 toivon ja tulevaisuuden antaja. Juustenin piispainkronikan alkusanat kertovat, mist\u00e4 kumpuaa halu ja voima rakentaa hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ja tulevaa maailmaa varten. \u201dHerramme Jeesuksen Kristuksen lunastusty\u00f6n perusteella olemme taivaallisen el\u00e4m\u00e4n perillisi\u00e4.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sodan ja rauhan keskus Muistissa Mikkeliss\u00e4 18.8.2023 Mikkelin hiippakunnan piispan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Viipurin hiippakunnan piispalle vuonna 1935 valmistettu piispankaapu. Sen etuosan kiinnityskaitaleessa on Paavali Juustenin aatelisvaakuna. Paavali Juusten nimitettiin 1554 perustetun vanhan Viipurin hiippakunnan ensimm\u00e4iseksi piispaksi ja vuonna 1563 Turun piispaksi. Ruotsin kuningas Juhana III l\u00e4hetti Juustenin vuonna 1569 rauhanl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4lle. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli neuvotella … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[16],"class_list":["post-816","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet-ja-saarnat","tag-16"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=816"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4170,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816\/revisions\/4170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}