P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4<\/p>\n
Vierailin muutama viikko sitten Genevess\u00e4. Sain siell\u00e4 ajankohtaisen tietopaketin maailman pakolaistilanteesta, kun tapasin avustusj\u00e4rjest\u00f6jen, kirkkoliittojen ja Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6n asiantuntijoita.<\/p>\n
Pakolaisia on maailmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 60 miljoonaa. Eniten kotimaastaan paenneita pakolaisia\u00a0vastaanottavat kehitysmaat.\u00a0Nelj\u00e4 viidest\u00e4 pakolaisesta oleskelee alueilla, jotka itsekin ovat konfliktien ja k\u00f6yhyyden vaivaamia.<\/p>\n
Monet katastrofialueet eiv\u00e4t nouse l\u00e4nsimaissa uutisotsikoihin emmek\u00e4 edes tied\u00e4 niist\u00e4. Eurooppaan pyrkiv\u00e4t turvapaikanhakijat ovat her\u00e4tt\u00e4neet meid\u00e4t asian vakavuuteen.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Asiantuntijat ovat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tehokkain ja kest\u00e4vin apu on vaikuttaa pakolaisuuden syihin. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 \u201djuurisyit\u00e4\u201d on niin monia: sota, vaino, k\u00f6yhyys, ymp\u00e4rist\u00f6katastrofit, toivottomuus.<\/p>\n
Suomalainen Pauliina Parhiala ty\u00f6skentelee johtajana ACT-alliansissa Genevess\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6 on kirkollisten kehitysyhteisty\u00f6n, humanitaarisen avun ja vaikuttamisty\u00f6n toimijoiden yhteenliittym\u00e4 ja yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yli 140 toimijaa yli 130 maassa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuosittain 1,1 miljardia euroa avustusty\u00f6h\u00f6n, humanitaariseen apuun ja vaikuttamistoimintaan.<\/p>\n
Suurimpana tulevaisuuden huolenaiheena Pauliina Parhiala pit\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta ja nuorten toivottomuutta. Jo nyt ilmastonmuutoksesta k\u00e4rsiv\u00e4t laajat alueet, joilta ihmiset hakeutuvat pois, kun elinmahdollisuuksia ei ole. Erityisesti nuorten miesten n\u00e4k\u00f6alattomuus johtaa turhautumiseen ja \u00e4\u00e4rik\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, pahimmillaan laajaan v\u00e4kivallan kierteeseen ja terrorismiin.<\/p>\n
* * *<\/p>\n
Pakolaisuuden syihin on mahdollista vaikuttaa. Siit\u00e4 on saatu paljon kokemusta. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on puolitettu parissa vuosikymmeness\u00e4. Puhdasta vett\u00e4 on tarjolla yh\u00e4 useammalle. Lapsikuolleisuus on laskenut. Malariakuolemat ovat v\u00e4hentyneet nelj\u00e4nneksell\u00e4 kahdessa vuosikymmeness\u00e4. Yh\u00e4 harvempi on lukutaidoton. Kehitysyhteisty\u00f6ll\u00e4 puututaan pakolaisuuden taustalla vaikuttaviin syihin ja rakennetaan turvallisempaa maailmaa kaikille.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kehitysyhteisty\u00f6st\u00e4 leikattiin kertarys\u00e4yksell\u00e4 43 prosenttia vuoden alusta. Monia j\u00e4rjest\u00f6jen hankkeita oli pakko ajaa alas enn\u00e4tysvauhdilla ilman porrastuksia. Ensi vuonna hallitus ilmoitti leikkaavansa kehitysyhteisty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja viel\u00e4 25 miljoonaa euroa. Rajujen leikkausten vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt jopa miljoonien kehitysmaiden ihmisten arjessa.<\/p>\n
Pakolaisten auttaminen heid\u00e4n kotimaassaan on parasta pakolaispolitiikkaa. Siksi kehitysyhteisty\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen on lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, niin pakolaisten kuin meid\u00e4n itsemmekin kannalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kolumni It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 Vierailin muutama viikko sitten Genevess\u00e4. Sain siell\u00e4 ajankohtaisen tietopaketin maailman pakolaistilanteesta, kun tapasin avustusj\u00e4rjest\u00f6jen, kirkkoliittojen ja Suomen suurl\u00e4hetyst\u00f6n asiantuntijoita. Pakolaisia on maailmassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 60 miljoonaa. Eniten kotimaastaan paenneita pakolaisia\u00a0vastaanottavat kehitysmaat.\u00a0Nelj\u00e4 viidest\u00e4 pakolaisesta oleskelee alueilla, jotka itsekin ovat konfliktien ja k\u00f6yhyyden vaivaamia. Monet katastrofialueet eiv\u00e4t nouse l\u00e4nsimaissa uutisotsikoihin emmek\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[24],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3975,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/3975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}