Suomen kieless\u00e4 imperfekti on verbin aikamuoto, jolla viitataan menneisyyteen. Sill\u00e4 ilmaistaan toimintaa, joka on jo p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n
Olen pannut viime vuosina merkille, ett\u00e4 kirkkomme julistuksessa Jeesuksesta puhutaan ja kirjoitetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n imperfektiss\u00e4. Toki se on usein aivan oikea aikamuoto. Monesti mennyt aikamuoto antaa kuitenkin vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on vain historian hahmo, joka vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n aikaan korkeintaan eettisell\u00e4 opetuksellaan.<\/p>\n
Luterilaisessa teologiassa puhutaan uskossa l\u00e4sn\u00e4 olevasta Kristuksesta. Kun julistetaan evankeliumia ja kerrotaan Jeesuksesta, ei kerrota vain juttuja jostakin menneisyyden tapahtumista tai henkil\u00f6st\u00e4, vaan evankeliumissa Kristus tulee l\u00e4sn\u00e4 olevaksi ja vaikuttavaksi.<\/p>\n
Lutherin k\u00e4sityksen mukaan uskossa ei tulla vain tietoisiksi syntien anteeksiantamuksesta, vaan Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olo uudistaa ihmisen. Luterilainen teologia on sek\u00e4 uskon ett\u00e4 rakkauden teologiaa. Kristus vaikuttaa kristityss\u00e4 rakkautta ja hyvi\u00e4 tekoja. Kehotus l\u00e4himm\u00e4isen rakastamiseen on olennainen osa kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Jumala osoitti rakkautensa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ainoan Poikansa maailmaan pelastamaan syntiset. Jumalan rakkaus puolestaan kutsuu kristittyj\u00e4 toimimaan l\u00e4himm\u00e4isen hyv\u00e4ksi. \u201dMe rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meit\u00e4.\u201d (1. Joh. 4:19).<\/p>\n
Uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6 l\u00e4himm\u00e4isen hyv\u00e4ksi on mit\u00e4 olennaisin osa kristillist\u00e4 uskoa. Itse asiassa kristillinen usko ilmenee rakkautena l\u00e4himm\u00e4iseen.<\/p>\n
Onko uskon ja rakkauden yhteenkuuluvuus yksi kirkkomme uudistumisen koetinkivi\u00e4? Onko vaaranamme k\u00e4\u00e4nty\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in hoitamaan vain omia asioitamme ja unohdamme, mit\u00e4 varten kirkko on olemassa? Muotitermein: Pysymmek\u00f6 vain mukavuusalueellamme, kun se on niin paljon helpompaa?<\/p>\n
Suomen kieless\u00e4 preesens ilmaisee, ett\u00e4 jotakin tapahtuu t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Kieliss\u00e4, joissa ei ole erillist\u00e4 futuuria, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n preesensi\u00e4 my\u00f6s tulevan ilmoittamiseen.<\/p>\n
Uskon aikamuoto on preesens, sill\u00e4 Jeesus on el\u00e4v\u00e4 ja todellinen t\u00e4n\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on sit\u00e4 my\u00f6s huomenna ja tulevaisuudessa.<\/p>\n
Reformaation merkkivuotta varten Kirkkohallitus on valmistuttanut kirjanmerkiksi suurennuslasin, jossa on teksti \u201dTarkenna ytimeen!\u201d Siihen kiteytyy olennaisesti uskonpuhdistuksen perusajatus.<\/p>\n
Reformaation merkkivuosi tarjoaa mahdollisuuden uskomme ydinasioiden esill\u00e4 pit\u00e4miseen. Toivottavasti se opettaa yh\u00e4 useammin puhumaan ja kirjoittamaan Jeesuksesta preesensiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen kieless\u00e4 imperfekti on verbin aikamuoto, jolla viitataan menneisyyteen. Sill\u00e4 ilmaistaan toimintaa, joka on jo p\u00e4\u00e4ttynyt. Olen pannut viime vuosina merkille, ett\u00e4 kirkkomme julistuksessa Jeesuksesta puhutaan ja kirjoitetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n imperfektiss\u00e4. Toki se on usein aivan oikea aikamuoto. Monesti mennyt aikamuoto antaa kuitenkin vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus on vain historian hahmo, joka vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n aikaan … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[24],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-24"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3575,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/3575"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}