P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 10.5.2017<\/p>\n
\u201dEnt\u00e4 jos reformaation 500-vuotisjuhlien kunniaksi yritt\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luterilaisuudesta jotain hyv\u00e4\u00e4? Ei olisikaan vaatimaton. Ylpeilisi. Rupeaisi railakkaasti oikein keulimaan!\u201d N\u00e4in pohti toimittaja Anna-Stina Nyk\u00e4nen Helsingin Sanomien Teema-lehdess\u00e4 2\/2017.<\/p>\n
Mill\u00e4 luterilainen leuhkisi? \u201dOlen miettinyt vaihtoehtoja ja tehnyt valintani. Esit\u00e4n sen nyt t\u00e4ss\u00e4. Tadaa. Olen ylpe\u00e4 virsien veisaamisesta.\u201d<\/p>\n
\u00a0<\/strong>Nyk\u00e4sen valinta on osuva. Luterilaiset kirkot tunnetaan vahvan virsilaulun ja monipuolisen kirkkomusiikin vaalimisesta. Virsi on sananjulistuksen, rukouksen ja hengellisen kokemuksen keskeinen ilmaisuv\u00e4line. Virsi on \u201dsoivaa sanaa\u201d, joka kuuluttaa evankeliumia lauletussa muodossa.<\/p>\n Vuonna 1523 Martti Luther kirjoitti ty\u00f6toverilleen Spalatinille: \u201dOlemme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet profeettojen ja vanhan kirkon isien esimerkin mukaisesti luoda saksalaisia psalmeja ja hengellisi\u00e4 virsi\u00e4 kansaa varten, jotta Jumalan sana pysyisi ihmisten keskell\u00e4 laulun v\u00e4lityksell\u00e4.\u201d<\/p>\n Kansankielisest\u00e4 ja runomittaan muokatusta virsikoraalista tuli yksi reformaation tunnusmerkkej\u00e4. Amerikkalainen tutkija Eugene Brand on luonnehtinut luterilaista uskonpuhdistusta \u201dlaulavaksi reformaatioksi\u201d. Virsilaulun merkityst\u00e4 kuvaa sekin, ett\u00e4 1500-luvulla er\u00e4ill\u00e4 katolisilla aluilla Lutherin virret jouduttiin kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n reformaation vaikutusten patoamiseksi.<\/p>\n Luther rakasti musiikkia ja piti sit\u00e4 yhten\u00e4 Jumalan parhaimmista lahjoista. H\u00e4n ymm\u00e4rsi musiikin hoitavan, terapeuttisen merkityksen jo ennen modernin musiikkiterapian tutkimustuloksia. H\u00e4n my\u00f6s tajusi virsilaulun edut sek\u00e4 opin juurruttajana ett\u00e4 ihmisen hengellisen\u00e4 kokemuksena. Virsi oli niin sananjulistusta kuin rukousta. Maallistunut nykyluterilainen \u201dvoi mutkat suoristaen elvistell\u00e4, ett\u00e4 virsi\u00adlaulustahan on hy\u00f6tynyt sek\u00e4 yhteis\u00f6 ett\u00e4 yksil\u00f6\u201d, kuten Anna-Stina Nyk\u00e4nen on todennut. Yhteinen veisuu vahvistaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yhteen kuulumisen tunnetta. Yksil\u00f6\u00e4 virret auttavat sanoittamaan sellaista, josta on vaikea muuten puhua tai l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sanoja. \u201dArjessa, kun el\u00e4m\u00e4 koetteli ja maailma pelotti, virret olivat helppo tapa rukoilla ja purkaa tunteita.\u201d Monet uskonpuhdistuksen seuraukset ovat juurtuneet niin syv\u00e4lle kulttuuriimme ja tulleet niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksiksi, ettemme osaa arvostaa niit\u00e4. Virsilaulu kuuluu n\u00e4ihin unohdettuihin aarteisiin. Onneksi viime vuosikymmen aikana on eletty pienoista virren nousukautta, kun monet tunnetut muusikot ovat levytt\u00e4neet virsi\u00e4. My\u00f6s koulujen virsivisa ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton virsimerkit ovat keinoja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 virsiosaamista.<\/p>\n Virsilaulusta on syyt\u00e4 olla ylpe\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4mme on huolehtia sen siirtymisest\u00e4 tuleville sukupolville henkiseksi ja hengelliseksi p\u00e4\u00e4omaksi.<\/p>\n Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me -lehdess\u00e4 10.5.2017 \u201dEnt\u00e4 jos reformaation 500-vuotisjuhlien kunniaksi yritt\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luterilaisuudesta jotain hyv\u00e4\u00e4? Ei olisikaan vaatimaton. Ylpeilisi. Rupeaisi railakkaasti oikein keulimaan!\u201d N\u00e4in pohti toimittaja Anna-Stina Nyk\u00e4nen Helsingin Sanomien Teema-lehdess\u00e4 2\/2017. Mill\u00e4 luterilainen leuhkisi? \u201dOlen miettinyt vaihtoehtoja ja tehnyt valintani. Esit\u00e4n sen nyt t\u00e4ss\u00e4. Tadaa. Olen ylpe\u00e4 virsien veisaamisesta.\u201d \u00a0Nyk\u00e4sen valinta on osuva. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[23],"class_list":["post-95","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3964,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions\/3964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nNykyinen luterilaisen kirkon virsikirja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan hengellist\u00e4 perint\u00f6\u00e4 pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta. S\u00e4velm\u00e4t ovat tuhannen vuoden ajalta ja virsirunot 1700 vuoden ajalta. Virsi\u00e4 on uuden lis\u00e4vihkon kanssa l\u00e4hes tuhat. Virsikirjan s\u00e4velmaailman ja lyriikan kirjo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 uutta ja vanhaa eri kristillisten tunnustuskuntien rikasta aineistoa sek\u00e4 suomalaista traditiota.<\/p>\n