P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 13.6.2017<\/p>\n
Muutama viikko sitten pohjoismaiden p\u00e4\u00e4miehet vierailivat itsen\u00e4isyyden 100-vuotisjuhlien johdosta Suomessa. Tasavallan presidentin Sauli Niinist\u00f6n mukaan pohjoismaiden yhteisty\u00f6n ja yhteisten instituutioiden merkitys on vahvistunut viime vuosien tapahtumien vuoksi. Presidentti korosti luterilaisuuden, lukutaidon ja laillisuusaatteen merkityst\u00e4 pohjoismaita yhdist\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4.<\/p>\n
Pohjoismaissa onkin onnistuneella tavalla kyetty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkon ja valtion suhteet sek\u00e4 laajemminkin uskonnon ja yhteiskunnan v\u00e4linen yhteys.<\/p>\n
Luterilaiseen yhteiskuntan\u00e4kemykseen liittyy ajatus Jumalan kahdesta hallintavallasta eli regimentist\u00e4. Luoja pit\u00e4\u00e4 huolta maailmastaan kahdella tavalla. Maallisen hallintavallan avulla Jumala lahjoittaa aineellista ja ajallista hyv\u00e4\u00e4. Hengellisen regimentin avulla Jumala lahjoittaa hengellist\u00e4 ja ikuista hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ajatus kahdesta regimentist\u00e4 on luonut luterilaisissa maissa suuntaviivat kirkon ja poliittisen vallan eriytymiselle. Yhteiskunnallinen valta on eri asia kuin uskonnollinen valta. Siksi esimerkiksi julkinen hallinto, oikeuslaitos tai poliisivoimat eiv\u00e4t kuulu kirkolle.<\/p>\n
\u201dAntakaa keisarille, mik\u00e4 keisarin on ja Jumalalle, mik\u00e4 Jumalan on.\u201d T\u00e4m\u00e4 Jeesuksen periaate on erilainen kuin vaikkapa islamilainen ajattelu, jonka mukaan my\u00f6s yhteiskunnallisen vallank\u00e4yt\u00f6n kuuluisi olla uskonyhteis\u00f6n johtajien k\u00e4siss\u00e4. Kahden regimentin oppi est\u00e4\u00e4 uskonnollista ja poliittista valtaa joutumasta toistensa talutusnuoraan.<\/p>\n
Kahden hallintavallan oppia on arvosteltu siit\u00e4, ett\u00e4 se antaisi maalliselle esivallalle vapaat k\u00e4det. Jos luterilainen kirkko keskittyy vain hengellisiin asioihin, se saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 kirkko sulkee silm\u00e4ns\u00e4 yhteiskunnan ep\u00e4kohdilta ja esivallan v\u00e4\u00e4ryyksilt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkkej\u00e4, vaikka 1930-luvun Saksasta. Kristityilt\u00e4 on unohtunut Raamatun opetus: \u201dEnemm\u00e4n tulee totella Jumalaa kuin ihmisi\u00e4.\u201d<\/p>\n
Kahden hallintavallan oppia on kritisoitu my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 toimi. Valtion ja kirkon lis\u00e4ksi ovat toimijoiksi tulleet monet ylikansalliset yhteis\u00f6t kuten EU ja YK sek\u00e4 monikansalliset yhti\u00f6t ja markkinavoimat. My\u00f6s poliittinen todellisuus on paljon moniulotteisempi kuin aikaisemmin.<\/p>\n
Vaikka opetusta kahdesta hallintavallasta on k\u00e4ytetty v\u00e4\u00e4rin ja yhteiskunnallinen el\u00e4m\u00e4 on muuttunut, sen kantavaa ideaa ei kannata heitt\u00e4\u00e4 roskakoriin.<\/p>\n
Maallinen ja hengellinen eiv\u00e4t luterilaisuudessa sulje toisiaan pois, vaan ne ovat saman todellisuuden kaksi eri ulottuvuutta. Molemmat ovat Jumalan hallinnan ja toiminnan alueita. Suuri viisaus on siin\u00e4, ett\u00e4 ne toimivat kumpikin omalla alueellaan, mutta vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Luterilainen sosiaalietiikka johtaa kirkon suhtautumaan my\u00f6nteisesti esivaltaan – toimiihan se Jumalan ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4. My\u00f6s kirkko on kutsuttu rakentamaan yhteiskuntaa. Samanaikaisesti sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tarvittaessa toimia esivallan kriitikkona ja omatuntona. Luterilainen etiikka kysyy, onko yhteiskunta rakennettu niin, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen ja luomakunnan hyv\u00e4 voi toteutua.<\/p>\n
Seppo H\u00e4kkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 13.6.2017 Muutama viikko sitten pohjoismaiden p\u00e4\u00e4miehet vierailivat itsen\u00e4isyyden 100-vuotisjuhlien johdosta Suomessa. Tasavallan presidentin Sauli Niinist\u00f6n mukaan pohjoismaiden yhteisty\u00f6n ja yhteisten instituutioiden merkitys on vahvistunut viime vuosien tapahtumien vuoksi. Presidentti korosti luterilaisuuden, lukutaidon ja laillisuusaatteen merkityst\u00e4 pohjoismaita yhdist\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4. Pohjoismaissa onkin onnistuneella tavalla kyetty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkon ja valtion suhteet sek\u00e4 laajemminkin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[23],"class_list":["post-97","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3957,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions\/3957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}