P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 11.7.2017<\/p>\n
Luterilainen perunaher\u00e4tys P\u00e4iv\u00e4n vieras -kirjoitus It\u00e4-H\u00e4me lehdess\u00e4 11.7.2017 Luterilainen perunaher\u00e4tys Uudet perunat ovat alkukes\u00e4n odotettu herkku ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Niit\u00e4 nauttiessa sopii muistaa reformaation merkkivuotta. Uskonpuhdistuksella on ollut v\u00e4lillinen vaikutus maassamme perunan viljelemiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Reformaatio toi meille pappilat ja pappiloiden my\u00f6t\u00e4 perunanviljely yleistyi. Kuva Martti Lutherin ja Katharina von Boran el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pappilassa korvasi katolisen ihanteen selibaatissa el\u00e4v\u00e4st\u00e4 yksin … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[23],"class_list":["post-98","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoituksia","tag-23"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3966,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions\/3966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/seppohakkinen.fi\/wordpress\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nUudet perunat ovat alkukes\u00e4n odotettu herkku ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Niit\u00e4 nauttiessa sopii muistaa reformaation merkkivuotta. Uskonpuhdistuksella on ollut v\u00e4lillinen vaikutus maassamme perunan viljelemiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Reformaatio toi meille pappilat ja pappiloiden my\u00f6t\u00e4 perunanviljely yleistyi.
\nKuva Martti Lutherin ja Katharina von Boran el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pappilassa korvasi katolisen ihanteen selibaatissa el\u00e4v\u00e4st\u00e4 yksin seurakunnalleen omistautuvasta kirkonmiehest\u00e4. Reformaation my\u00f6t\u00e4 papit saivat menn\u00e4 naimisiin, joten protestanttisille alueille syntyi pappilakulttuuri. Taustalla oli reformaatiota varhaisempi virkataloj\u00e4rjestelm\u00e4. Suomalainen pappilakulttuuri on osa ruotsalaista kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa ja hahmottui varsin pian Kustaa Vaasan aloittaman reformaation alkuvuosina.
\nV\u00e4hitellen pappiloista muodostui hengellisen ja henkisen el\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s kulttuuriel\u00e4m\u00e4n keskuksia. Niist\u00e4 levisiv\u00e4t uudet ajatukset ja vaikutteet kansan pariin.
\nMaatalous, puutarhat ja ruokatalous ovat muodostaneet olennaisen osan pappilakulttuuria. Pappiloilla on ollut huomattava vaikutus my\u00f6s maanviljelyksen tuotantotapojen uudistuksiin. Uudet keitti\u00f6kasvit ovat pappiloiden kautta l\u00f6yt\u00e4neet tiens\u00e4 talonpoikaisiin ruokatalouksiin. Peruna on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. My\u00f6s vuonna 1797 perustettu Suomen Talousseura korosti monissa eri yhteyksiss\u00e4 perunan t\u00e4rkeytt\u00e4.
\nSuomeen peruna saapui saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Sep\u00e4t tulivat t\u00f6ihin Fagervikin kartanoon Inkooseen. Perunan k\u00e4ytt\u00f6 kuitenkin yleistyi Suomessa vasta sen j\u00e4lkeen, kun Pommerin sotaan vuosina 1757\u20131762 osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet siihen Saksassa.
\nPerunan arvo kansanravintona havaittiin maassamme pian. Ajan mittaan se vei nauriin aseman suomalaisten t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 viljelys- ja ruokakasvina.
\nVarsinkin papit opastivat ja kannustivat perunan viljelyyn – valistusajan hengen mukaisesti. Monesta pappilasta jaettiin perunan mukuloita seurakuntalaisille. Perunaher\u00e4tyksen saaneet papit lukivat jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen saarnastuolista muiden kuulutusten lis\u00e4ksi perunan viljelys-, talvivarastointi- ja ruoanvalmistusohjeita.
\nErityisen vahvasti perunan puolesta puhui Asikkalan seurakunnan kappalainen Axell Laurell. H\u00e4n laati vuonna 1773 aiheesta kirjasenkin, jonka nimi oli Lyhyk\u00e4inen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-P\u00e4ronain Wiljelemisest\u00e4, s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 ja hy\u00f6dytyxest\u00e4 Huonen hallituxesa. Tyrv\u00e4\u00e4n kirkkoherra Anders Lizelius puolestaan piti monituntisia perunasaarnoja kirkossaan ja kirjoitti vuonna 1776 perunasta julkaisemissaan Suomenkielisiss\u00e4 Tieto-Sanomissa.
\nPappiloilla on ollut Suomen kulttuurihistoriassa laaja ja monivaikutteinen merkitys, joka on ulottunut paljon paikallisyhteis\u00f6\u00e4 kauemmaksi. Papisto on luonut hyvinvoinnin edellytyksi\u00e4 maaseudun elinolojen parantajana ja sivistystason kohottajana.
\nLuterilaisessa uskonpuhdistuksessa 500 vuotta sitten syntyi pappilakulttuuri, jonka ansiosta reformaation merkkivuotta voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 viett\u00e4\u00e4 perunaherkkujen \u00e4\u00e4rell\u00e4!
\nSeppo H\u00e4kkinen<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"