Kirjoituksia

Pääsinpäivän koitto Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan käyttöön ottama uudissana. Hänen kirjoituksissaan päsieinen viittaa paastosta pääsemiseen. Juhla-aikaa edeltävä neljänkymmenen päivän paasto päättyy Kristuksen ylösnousemuksen päivään. Pääsiäinen on oivallinen nimi pelastushistorian ja kirkkovuoden huipentumalle. Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus merkitsevät synnin, kuoleman ja pahan vallasta pääsemistä. Meitä ihmisiä ja koko luomakuntaa orjuuttavat voimat on nujerrettu. … Lue lisää

Kirjoitus Tiimalasi-lehdessä 22.3.2019 Symbolien maailma on kiehtova. Määritelmänsä mukaan symboli on merkki, tunnuskuva tai vertauskuva, joka kuvastaa ja edustaa jotakin asiaa. Sana tulee kreikan kielen sanasta ”symbolon”, joka tarkoittaa yhteen liittämistä. Alun perin symboli on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinkappale. Symboleja käytetään … Lue lisää

Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehteen 25.2.2019 Illalla ei saa unta tai aamuyöllä herää kesken unien. Yöllä valvoessa alkaa helposti murehtia pieniä arkisia asioita, läheisten ihmisten vaikeita tilanteita tai koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Suden hetki on hyvä ilmaus aamuyön valvotuille tunneille, yleensä kello 3–5. Uniasiantuntijoiden mukaan huolenaiheiden vatvominen yöaikaan on yleinen ilmiö, joka voi johtua väsyneiden aivojen … Lue lisää

Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehteen Internetin keskustelupalstalla epätietoinen kysyi, mitä tahdotaan sanoa joululaulun lyriikalla ”Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu”. Yksi vastaaja ehdotti, että jos lapsi muinoin tippui reestä, ei ollut mahdollista peruuttaa takaisin. Jonnekin se joulun lapsi on nyt pudonnut eikä häntä enää mistään löydä. Tämän huomaa joulukorttien valikoimastakin. Helsingin Sanomat uutisoi marraskuun lopulla: ”Jeesus-lapsi katosi … Lue lisää

Joulun perinne kantaa Joulu lienee vuotuisista juhlistamme se, johon liittyy eniten vuosisataisia perinteitä. Monille juuri perinteet ovat joulunvietossa tärkeitä. Niitä vaalitaan vuodesta toiseen. Toisille taas perinteet näyttäytyvät turhina taakkoina, joista joutaa päästä irti. Yksilöllisyyttä korostavana aikana joulustakin halutaan omannäköinen juhla. Yhteiset toimintatavat ja elämykset eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja. Ratkaisevaa on se sisältö, jota … Lue lisää

Kirjoitus Kotimaa-lehdessä 22.11.2018 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 383 seurakuntaa ovat saaneet uudet luottamushenkilöt. Vuoden 2019 alussa aloittaa nelivuotiskautensa 8300 seurakuntavaaleissa valittua luottamushenkilöä. Millaista luottamusta he tarvitsevat? Luottaa-verbi on merkinnyt alunperin suomen kielessä ’nojata’, ’turvautua’ ja toisinaan myös ’kelvata’. Luottamushenkilö on siis sellainen, joka on osoittautunut kelvolliseksi hoitamaan toisten puolesta hänelle uskottua tehtävää. Luottamushenkilö tarvitsee ensinnäkin seurakuntalaisten … Lue lisää

Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehteen Suhtautumisella kuolemaan on selvä yhteys kirkon työntekijöiden työhyvinvointiin. Ne papit ja kanttorit, jotka eivät pelkää kuolemaa, näyttävät voivan työssään paremmin kuin ne, joiden suhde kuolemaan on pelokas tai torjuva. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän tutkimuksesta ”Kutsumuksen imu ja työn todellisuus” selviää, että luonteva suhtautuminen kuolemaan on keskeinen ammatillisen … Lue lisää

Pyhittäjä Serafim Viritsalaisen valokuvanäyttelyn avajaiset Pyhittäjä Serafim Viritsalaisesta kertova valokuvanäyttely on arvokas ja tärkeä monesta syystä. Nostan tässä tervehdyksessäni lyhyesti esille kaksi pyhittäjä Serafim Viritsalaisen hengellistä opetusta. Mielestäni ne jo yksinkin kertovat siitä, että tämä valokuvanäyttely on merkittävä. Toimiessaan Aleksanteri Nevskin lavran hengellisenä isänä Serafim sanoi usein: ”Olen varasto, jonne kootaan ihmisten koettelemuksia.” Staretsin tehtävässä … Lue lisää

Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien piispojen kannanotto liittyen Saimaan vesistön kaivossuunnitelmiin Luonnon ja ihmisen puolesta Saimaan vesistöalueen kaivosvaltaukset ja -suunnitelmat ovat herättäneet voimakasta julkista keskustelua. Keskustelijoiden joukon nopea kasvaminen osoittaa, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. Erityisesti Heinävedelle kaavailtu grafiittikaivoshanke koskettaa koko pohjoisen Saimaan aluetta ja ylittää siten kuntien, maakuntien ja hiippakuntien rajat. Heinäveden kaivoshankkeessa punnintaa joudutaan … Lue lisää