Hurmoksesta hoivaan – uukuniemeläisen herätysliikkeen historia

Herätysliikkeet ovat jo kolmensadan vuoden ajan olleet suomalaisen kristillisyyden leimallinen piirre. Ne ovat vaikuttaneet sekä kirkon sisällä että koko kirkkoon. Niiden jäljet näkyvät myös uskontoa ja kirkkoa laajemmin suomalaisuudessa. Kulttuuriamme, kansanluonnettamme ja elämäntapaamme on vaikea ymmärtää, ellei ota huomioon kansanliikkeiden syvällä kulkevaa pohjavirtaa. Itä-Suomen herätyskristillisyyteen kuuluu Helena Konttisen (1871–1916) toiminta. Vaatimattomista oloista lähtöisin ollut nainen … Lue lisää

Rukous on osa seurakuntavaaleja

”Seurakuntavaalit aloitetaan vaalivuonna marraskuun kolmantena sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen.” Näin alkaa seurakuntavaalien ajankohtaa koskeva kirkkojärjestyksen pykälä. Säännökseen sisältyy yksityiskohta, jolla on tärkeä merkitys kirkollisissa vaaleissa. Seurakuntavaalit aloitetaan jumalanpalveluksen jälkeen. Näin tapahtui myös seurakuntavaaleja edeltäneissä kirkonkokouksissa, joilla tarkoitettiin seurakunnan äänivaltaisten jäsenten kokousta. Ne korvattiin vuonna 1970 nykyisillä vaaleilla. Kirkonkokous on alun alkaen ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta. Vaalit ja … Lue lisää

En kuole, vaan astun elämään

Kuolema yhdistää kaikkia ihmisiä. Se kuuluu elämän väistämättömään osaan: joka hetki ihmisiä lähtee tästä elämästä, läheistemme ajallinen elämä päättyy, ja kerran jokainen kohtaa oman kuolemansa. Olemme tottuneet näkemään kuoleman vihollisena. Sitä se onkin: turmiovalta, joka aiheuttaa surua, menetystä ja kaipausta. Myös kristillisen uskon mukaan kuolemaan liittyy negatiivinen etumerkki. Se on ”vihollisista viimeinen”, jonka Kristus on … Lue lisää

Kuoleman puutarhat ovat elämää varten

Hautausmaalla ihminen kohtaa jotakin, mitä arjessa on helppo väistää. Pitkät hautakivirivit, sammaleen peittämät nimet ja hiljaiset käytävät muistuttavat, että elämä on rajallista. Samalla ne kertovat, ettei kuolema tee ihmisestä merkityksetöntä. Hautausmaat ovat syntyneet käytännöllisestä tarpeesta. Vainajat on saatettava paikkaan, jossa heidät voidaan jättää lepoon arvokkaasti ja turvallisesti. Silti hautausmaa ei ole vain järjestelmä, jolla yhteiskunta … Lue lisää

Sähköaivoista ei ole jumalaksi

Kolumni Sanansaattajassa 14/2026 Mika Waltarin romaanin Feliks onnellinen (1958) päähenkilönä on ujo ja arka tilastovirkailija Feliks Tienhaara. Hänen on joka päivä sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: ”Herra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.” Feliks joutuu kosketuksiin mitä erilaisimpien ihmisten kanssa ja käy samalla omaa sisäistä kamppailuaan. Yksi Feliksin kohtaamista henkilöistä on kemisti, teknikko, … Lue lisää

Muistomerkit rakentavat tulevaisuutta

Päivän vieras -kolumni 13.6.2026 Itä-Häme Kuluvana viikonloppuna vietetään Karjalaisia kesäjuhlia Oulussa. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, tällä kertaa lauantaiaamuna Intiön hautausmaalla. Kunniakäynnissä ei sinänsä ole mitään erityistä. Sen tekee huomionarvoiseksi kuitenkin se, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Karjalan Liitto teki keväällä 1951 päätöksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystyttämisestä. … Lue lisää

Kierosilmäinen ristinkantaja

Kolumni Sanansaattajassa 6/2026 Palvelin Heinolan maaseurakunnan kappalaisena yli 14 vuotta. Nykyinen Heinolan pitäjänkirkko oli kotikirkkoni yli 22 vuotta. Sen alttaritaulussa Jeesus kantaa ristiään Golgatalle. Jeesuksen takana näkyy muutama sotilas keihäineen, sininen lippu, tikkaat ja muita ihmisiä. Ristin alaosaan on juuri tarttumassa vihreäpaitainen mies, Simon kyreneläinen. Taulussa huomio kiinnittyy Simoniin, sillä hän on kierosilmäinen. Alttaritaulua on … Lue lisää

Rukoile ja tee työtä – yhä osuva ohje

Päivän vieras -kolumni 21.3.2026 Itä-Häme Nimipäiväkalenterimme taustana on kristillisen kirkon pyhimyskalenteri. Kullakin pyhimyksellä oli oma muistopäivänsä, joka oli yleensä hänen kuolinpäivänsä. Tapa sai alkunsa varhaiskristillisestä tavasta muistaa marttyyreitä näiden kuolinpäivänä. Pyhimyskalenterista kehittyi vähitellen nimipäiväkalenteri. Valtaosa etunimistä on peräisin Raamatusta tai kirkon historiasta, niin myös tänään nimipäiväänsä viettävä Pentti. Nimi tulee ruotsalaisesta nimestä Bente, jonka taustalla … Lue lisää

Te löydätte lapsen

Kolumni Sanansaattajassa 24/2025 (22.12.2025) Pidän sylissäni vastasyntynyttä lapsenlastani. Viikkoja ennen laskettua aikaa syntynyt keskonen on pieni ja hauras, aivan kuin hän ei painaisi mitään. Katsellessani rauhallisesti nukkuvaa pienokaista mieleeni nousevat psalmin sanat: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Ps. 139:14). Lapsi on suuri Luojan lahja. Uuden elämän syntyminen ei ole itsestäänselvyys. Lapsia … Lue lisää

Vietämme joulun etukäteen ja lopetamme sen kesken

Päivän vieras -kolumni 19.12.2025 Itä-Häme Edessämme on juhlapyhien tihentymä. Seuraavat pari viikkoa poikkeavat selvästi tavallisesta arjesta. Joulu ja uusivuosi tuovat esiin sekä kalenterivuoden ja kirkkovuoden yhtymäkohtia että niiden erilaisia tavoitteita. Yksinkertaistettuna yhteiskunnallinen vuosi on olemassa ajan mittaamista varten. Se myös auttaa säilyttämään kansallisia historiallisia muistoja ja vahvistaa yhteiskunnan henkistä ja kulttuurista selkärankaa. Kirkkovuosi puolestaan on … Lue lisää