Kolumni Sanansaattajassa 14/2026 Mika Waltarin romaanin Feliks onnellinen (1958) päähenkilönä on ujo ja arka tilastovirkailija Feliks Tienhaara. Hänen on joka päivä sanottava jollekin tapaamalleen vieraalle ihmiselle: ”Herra etsii sinua. Syntisi ovat anteeksiannetut, jos vain tahdot.” Feliks joutuu kosketuksiin mitä erilaisimpien ihmisten kanssa ja käy samalla omaa sisäistä kamppailuaan. Yksi Feliksin kohtaamista henkilöistä on kemisti, teknikko, … Lue lisää
Päivän vieras -kolumni 13.6.2026 Itä-Häme Kuluvana viikonloppuna vietetään Karjalaisia kesäjuhlia Oulussa. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, tällä kertaa lauantaiaamuna Intiön hautausmaalla. Kunniakäynnissä ei sinänsä ole mitään erityistä. Sen tekee huomionarvoiseksi kuitenkin se, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Karjalan Liitto teki keväällä 1951 päätöksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystyttämisestä. … Lue lisää
13.6.2026 Intiön hautausmaalla Oulussa Karjalaisten kesäjuhlien ohjelmaan on perinteisesti kuulunut kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Niin tapahtuu tänään myös täällä Oulussa. Sinänsä tässä tilaisuudessa ei siten ole mitään erityistä. Kunniakäyntimme tekee huomionarvoiseksi kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnä tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Karjalan Liitto teki keväällä 1951 päätöksen karjalaisten vainajien muistomerkkien pystyttämisestä. Sotien … Lue lisää
Filippus sanoi Jeesukselle: ”Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä.” Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: ’Anna meidän nähdä Isä’? Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, … Lue lisää
Eläkeläisinä minulle ja vaimolleni Marialle on tullut kolme uutta ”harrastusta”. Ensimmäinen on menneiden asioiden ja tapahtumien muisteleminen. Se taitaa olla varsin yleinen ilmiö eläkeikäisten keskuudessa. Perheemme asui Heinolassa vuosina 1987–2009. Muistan, miten 31 vuotta sitten, toukokuussa 1995 perheemme lapset tekivät äitienpäiväkortteja lähetettäväksi isoäideilleen. Silloin viisivuotias kuopuksemme Eero piirteli omaa korttiaan ja kuunteli samalla, kun isommat … Lue lisää
Kolumni Sanansaattajassa 6/2026 Palvelin Heinolan maaseurakunnan kappalaisena yli 14 vuotta. Nykyinen Heinolan pitäjänkirkko oli kotikirkkoni yli 22 vuotta. Sen alttaritaulussa Jeesus kantaa ristiään Golgatalle. Jeesuksen takana näkyy muutama sotilas keihäineen, sininen lippu, tikkaat ja muita ihmisiä. Ristin alaosaan on juuri tarttumassa vihreäpaitainen mies, Simon kyreneläinen. Taulussa huomio kiinnittyy Simoniin, sillä hän on kierosilmäinen. Alttaritaulua on … Lue lisää
Päivän vieras -kolumni 21.3.2026 Itä-Häme Nimipäiväkalenterimme taustana on kristillisen kirkon pyhimyskalenteri. Kullakin pyhimyksellä oli oma muistopäivänsä, joka oli yleensä hänen kuolinpäivänsä. Tapa sai alkunsa varhaiskristillisestä tavasta muistaa marttyyreitä näiden kuolinpäivänä. Pyhimyskalenterista kehittyi vähitellen nimipäiväkalenteri. Valtaosa etunimistä on peräisin Raamatusta tai kirkon historiasta, niin myös tänään nimipäiväänsä viettävä Pentti. Nimi tulee ruotsalaisesta nimestä Bente, jonka taustalla … Lue lisää
Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään kaupunkiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi. Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, ja he sanoivat naiselle: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme … Lue lisää
Piispa emeritus, TT Seppo Häkkinen Luento Perustan teologisilla opintopäivillä 5.1.2026 Kauniaisissa Johdanto ”Herätyskristillisyys on ollut kolmensadan vuoden ajan suomalaiselle kristillisyydelle leimallinen ilmiö. Toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, Suomessa herätysliikkeet ovat vaikuttaneet kirkon sisällä ja kirkkoon. Kirkkoa ja uskontoa laajemmin niiden jäljet näkyvät muussakin suomalaisuudessa. Kulttuuriamme, poliittisia suuntauksiamme ja perimmäistä kansanluonnettamme on vaikea ymmärtää, ellei ota … Lue lisää
Puheenvuoro Lauritsalan seurakunnan 75-vuotisjuhlassa 1.1.2026 Lappeenrannassa Lauritsalan seurakunta on jättänyt minuun lähtemättömän jäljen. Muutin 3-vuotiaana vanhempieni mukana Lauritsalaan vuonna 1961, jolloin seurakunta täytti 10 vuotta. Isäni Auvo toimi seurakunnan diakonina. Hänen virkaansa kuuluivat myös suntion tehtävät. Lähdin täältä Lauritsalan lukion ylioppilaana syksyllä 1977 opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Näin lapsuuteni ja nuoruuteni herkimmät ja tärkeimmät vuodet olen … Lue lisää