Kirjoituksia

Monet aiemmin kirkolle kuuluneet tehtävät ovat vähitellen korvautuneet kuntien ja valtion tai yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. Esimerkiksi köyhäinhoito, kansanopetus ja yleinen järjestyksenpito olivat seurakunnan vastuulla 1800-luvun puoliväliin saakka. Vuoden 1852 köyhäinhoitoa koskevan asetuksen myötä pitäjäyhteisön yhteiset asiat muodostivat jopa kaksi kolmasosaa kirkonkokouksen asioista. Vuonna 1865 kunnallishallinto erotettiin seurakuntahallinnosta. Siitä alkaneen sadan vuoden eriytymiskehityksen … Lue lisää

Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehdessä 10.2.2017 Luterilainen perhe-elämä Kun äiti hoitaa ja ruokkii lastaan tai kun isä vaihtaa vauvan vaippoja, tekevät he Jumalan silmissä yhtä arvokasta työtä kuin pappi, joka laulaa kirkossa jumalanpalvelusliturgian osia. Lutherin sanoin: ”Tärkeämpää on kasvattaa lapsensa kunnolla kuin rakentaa kirkkoja, pitää messuja tai tehdä muuta sellaista.” Lutherin ajatukset merkitsivät pientä vallankumousta … Lue lisää

Päivän vieras -kirjoitus Itä-Häme -lehdessä 24.1.2017 Luterilainen työmoraali Onko se työtä aamusta iltaan, hammasta purren ja sitkeästi sinnitellen, työlle kaikkensa antaen? Onko se perheen ja levon laiminlyömistä, jatkuvaa ylitöiden tekemistä, kotonakin työasioiden hoitamista? Edellä oleva ei ole kuvaus luterilaisesta työmoraalista. Tuolla tavoin käsitetty työelämä edustaa pikemminkin kalvinismista käyttövoimansa saanutta työn ja raadannan ihannointia. Kalvinismin oppi-isä … Lue lisää

Tampereella elokuussa 1913 pidetyssä pappeinkokouksessa rovasti, sittemmin Oulun piispa J.A. Mannermaa alusti aiheesta ”Järjestetyn toiminnan aikaansaamisesta seurakunta- ja kirkkoharrastuksen herättämiseksi kansankirkossamme”. Hänen mukaansa julkisissa puheissa ja lehdistössä olivat kannanotot kirkolle epäedullisia. Kansan keskuudessa vallitsi kielteisyyden henki suhteessa kirkkoon. Niinpä Mannermaa totesikin suorastaan tuohtuneena, ”että kansankirkkomme on melkein ainoa suure, jonka puolesta ei juuri mitään ääntä … Lue lisää

Kaksi viikkoa sitten viisi entistä kansanedustajaa julkisti kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Aloitteessa esitetyt perustelut ovat ymmärrettäviä: pitkitetyn kärsimyksen lopettaminen, kivuttomuus, arvokkaan kuoleman toive, potilaan tahdon noudattaminen. Aloitteesta virinnyt keskustelu on tärkeää, mutta vaikeaa. Mitä sanoja käytämme ja mitä itse asiassa tarkoitamme? Puhutaan kärsimyksen lopettamisesta, vaikka kyse on kuitenkin elämän lopettamisesta. Tuntuu myös helpommalta puhua eutanasiasta … Lue lisää

Kirkon kasvatuksen ja perheasiain neuvottelukunnan ensimmäinen kokous pidetään tuomiosunnuntain ja adventin välisellä viikolla. Pian kirkkovuosi päättyy ja alkaa uusi. Tässä taitekohdassa aloitamme uuden neuvottelukunnan toimikauden. Kirkkovuoden ajankohta on oikeastaan hyvin sopiva aloittaa yhteinen työskentelymme. Nimittäin sekä tuomiosunnuntai että adventti avaavat kumpikin tärkeän näkökulman tehtäväämme. Tuomiosunnuntain evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa … Lue lisää

Suomen kielessä imperfekti on verbin aikamuoto, jolla viitataan menneisyyteen. Sillä ilmaistaan toimintaa, joka on jo päättynyt. Olen pannut viime vuosina merkille, että kirkkomme julistuksessa Jeesuksesta puhutaan ja kirjoitetaan yhä enemmän imperfektissä. Toki se on usein aivan oikea aikamuoto. Monesti mennyt aikamuoto antaa kuitenkin vaikutelman siitä, että Jeesus on vain historian hahmo, joka vaikuttaa tähän aikaan … Lue lisää

Ensimmäiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon teologiset neuvottelut pidettiin täällä Mikkelissä 28.9.1989. Arkkipiispa John Vikström avasi kokouksen näillä sanoilla: ”Tämä on historiallinen hetki kirkkojemme elämässä. Ensimmäistä kertaa kirkkojemme edustajat kokoontuvat nyt virallisiin oppikeskusteluihin. Monien vuosien ajan suunnitellut keskustelut alkavat tänään lämpimien ajatusten ja rukousten saattelemana. Tämä on merkittävä ekumeeninen tapahtuma meillä Suomessa ja … Lue lisää

Nykyään on yleistynyt näkemys, että uskontoa tai uskonnollisuutta tulisi arvioida katsomuksellisesti neutraalilta pohjalta. Dosentti Heikki J. Koskinen on kutsunut tällaista ajattelua neutraliteetti-illuusioksi. Koskisen mukaan katsomuksellisesti neutraalia lähtökohtaa ei ole olemassa. Neutraalisuuden vaatimus on alkanut ulottua yhteiskunnan uskontokasvatukseen ja uskonnon näkymiseen julkisessa tilassa. Julkisuudessa on esitetty mielipiteitä, joissa on haluttu kieltää esimerkiksi kaikki päiväkodeissa ja kouluissa … Lue lisää

”Mikkeliläisissäkin riittää vielä käännytettävää”. Tällainen iso otsikko oli Yle Mikkelin uutisissa viime viikolla (7.9.). Jääkiekon SM-liigaan noussut Mikkelin Jukurit ei kainostele. Se haluaa saada taakseen koko maakunnan tuen, mutta käännytettävää riittää vielä omissakin. Uutisen mukaan käännytystyötä on tehty jo keväästä saakka. Muutamaa päivää aiemmin (4.9.) oli Helsingin Sanomat kirjoittanut uudesta Suvelan kappelista. Käännyttäminen oli tässäkin … Lue lisää