Kolumni Sanansaattajassa 6/2026
Palvelin Heinolan maaseurakunnan kappalaisena yli 14 vuotta. Nykyinen Heinolan pitäjänkirkko oli kotikirkkoni yli 22 vuotta. Sen alttaritaulussa Jeesus kantaa ristiään Golgatalle. Jeesuksen takana näkyy muutama sotilas keihäineen, sininen lippu, tikkaat ja muita ihmisiä. Ristin alaosaan on juuri tarttumassa vihreäpaitainen mies, Simon kyreneläinen.
Taulussa huomio kiinnittyy Simoniin, sillä hän on kierosilmäinen. Alttaritaulua on ammuttu kevään 1918 taisteluissa ja ristinkantaja on saanut luodinreiän silmäänsä. Reikä on myöhemmin paikattu, mutta Simonista tuli kierosilmäinen.
Simon kyreneläinen kuuluu siihen joukkoon Raamatun henkilöitä, joista tiedot ovat vain muutaman rivin mittaisia. Simon oli kotoisin Kyrenestä, Pohjois-Afrikasta nykyisen Libyan alueelta. Hänellä oli kaksi poikaa, Aleksandros ja Rufus. Ohikulkijana hänet pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä. Siinä kaikki. Vähäisistä tiedoista huolimatta Simon tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Simon kyreneläinen muistuttaa siitä, kuinka tavallinen ohikulkija saattaa joutua sellaisten tapahtumien keskelle, jotka muuttavat koko ihmisen. Simonin elämässä ristin kantaminen ilmeisesti merkitsi Kristuksen kirkastumista hänelle henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi.
Hänen poikiensa Aleksandroksen ja Rufuksen mainitseminen vain etunimeltä osoittaa, että he olivat Jerusalemin seurakunnan jäseniä. Varsin todennäköiseltä tuntuu, että he olivat isänsä johtamina löytäneet tien Jeesuksen seuraajien joukkoon. Heitä eikä Simonia tarvinnut siksi esitellä tarkemmin. He olivat seurakunnan jäseninä evankeliumin lukijakunnalle entuudestaan tuttuja.
Simon kyreneläisen kohdalla toteutui konkreettisesti Jeesuksen sana: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark. 8:34).
Ristin kantaminen liittyy Jeesukseen seuraamiseen. Jokainen kristitty on kutsuttu ristinkantajaksi. Risti merkitsee tässä yhteydessä pilkkaa, häpeää, jopa vainoa, joka tulee Jeesuksen seuraajien osaksi tässä maailmassa. Risti ei siis merkitse mitä tahansa vaikeutta, jota Jeesukseen uskova kohtaa elämässään. Tällainen Jeesuksen ristin kantaminen on osaltaan merkki Jeesukseen tunnustautumisesta.
Vuosien ajan olen katsonut Heinolan pitäjänkirkon alttaritaulua. Olen ajatellut Jeesusta ja kierosilmäistä Simon kyreneläistä. Simon pakotettiin kantamaan Jeesuksen ristiä. Se ei ollut helppo tehtävä. Mutta vielä raskaampaa se oli Jeesukselle.
Me emme kykenisi kantamaan omin voimin ristiämme puhumattakaan syntiemme sovittamisesta. Sen sijaan Jeesus kantoi kaikkien ihmisten, koko maailman synnit ristille. Kärsimisellään ja kuolemallaan Jeesus sovitti kaikkien meidän syntimme ja pahuutemme. Kristuksen tähden me saamme olla niistä vapaat.