Aamuhartaus keskiviikkona 20.3.2024 klo 6.50 Yle Radio 1
Seppo Häkkinen, piispa emeritus, Mikkeli
Risti on kuulunut piispanviran tunnuksiin lännen kirkossa 1200-luvulta lähtien. Kuningas Kustaa IV Aadolf toi Ruotsiin ja Suomeen 1805 nykyisen piispanristin, suuren latinalaisen ristin kultaketjussa.
Mikkelin hiippakunnan piispanristi sisältää mielenkiintoisen historian. Vuonna 1805 Suomessa oli kaksi piispaa. Molemmat saivat kuningas Kustaa IV Aadolfin lahjoittaman piispanristin. Toisen sai silloisen Porvoon hiippakunnan piispa. Hänen seuraajanaan ristiä kantaa nykyisin Tampereen piispa.
Toisen ristin sai Turun piispa. Kun Turun piispasta tuli myöhemmin arkkipiispa, hän käytti sädekehällä varustettua arkkipiispan ristiä. Vanha piispanristi luovutettiin vuonna 1897 toimintansa aloittaneen Savonlinnan hiippakunnan piispan käyttöön.
Kynttilänpäivänä kahdeksas päivä helmikuuta 2009 arkkipiispa Jukka Paarma vihki minut piispaksi Mikkelin tuomiokirkossa. Hän asetti piispanristin kaulaani. Olin kymmenes Savonlinnan–Viipurin–Mikkelin hiippakunnan piispa, joka kantoi Ruotsin kuninkaan lahjoittamaa ristiä. Se teki minut hyvin nöyräksi.
Arkkipiispa kysyi vihkimispuheessaan, mikä on piispan virka ja sen tärkein tehtävä uuden vuosituhannen ensimmäisen kymmenluvun päättyessä. Paarman mukaan piispan virkaan kohdistuu paljon erilaisia odotuksia. Piispan tärkeimpiä työvälineitä ovat koulutuksen ja ymmärryksen lisäksi Jumalan sana ja omatunto. Kuitenkaan parhaimmastakaan piispasta ei ole valoa näyttäväksi majakaksi tai tietä kirkkaasti valaisevaksi lampuksi kaikkien odotusten keskellä. Se ei ole tarkoituskaan, sillä valo on itse Kristus.
”Kristukseen uskova, hänen seuraajansa ei vaella pimeydessä, hänellä on elämässään valo. Siihen sanaan liittyy piispan perimmäinen tehtävä. Se on Jumalan sanan esillä pitäminen julistamisessa, opettamisessa, sielunhoidossa, seurakuntien ja työntekijöiden ohjaamisessa, julkisessa keskustelussa, kannanotoissa. Sana näyttää valon, joka paljastaa ja parantaa. Se myös nuhtelee, mutta myös synnyttää uuteen elämään.”
Nämä arkkipiispan sanat ovat usein tulleet mieleeni. Piispan on pidettävä esillä Kristusta. Siksi Jumalan sanalla on niin tärkeä merkitys, vaikka se monesti merkitsisi vastavirtaan kulkemista.
Piispanristin kantaminen ei ole ollut minulle helppoa. ”Uskollisena kirkon poikana” luotan siihen, että Jumala johti minut tähän tehtävään ja kirkko kutsui tähän virkaan. Silti hyvin usein pohdin, jaksanko tässä tehtävässä ja toiminko oikein Jumalan tahdon mukaisesti kaikkien ristiriitaisten odotusten ja paineiden keskellä. Usein päällimmäisenä oli riittämättömyyden kokemus.
Olennaista on olla uskollinen Jumalalle. Siksi en voinut väistää kutsumustani ja virkaani. Mielessäni oli vahvasti apostolin ohje nuorelle Timoteukselle: ”Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät.” (2. Tim. 4:5).
Vuodet piispana osoittivat hengellisen elämän hoitamisen tärkeyden. Kun jatkuvasti on antamassa muille, pitää myös itse saada uskonelämän ravintoa. Vuosien mittaan uskonelämä on pelkistynyt ja yksinkertaistunut. Minulle ovat tulleet entistä tärkeämmiksi ulkopuolellani olevat asiat omien sisäisten kokemusteni asemesta. Jumalan sana, jumalanpalvelus, sakramentit, kristikunnan valmiit rukoukset ja hiljaisuus ovat merkittäviä hengellisen elämän rakentajia. Olennaista on Jumalan armo, johon minunkin on lupa turvautua.
Olen hyvin kiitollinen niille monille ihmisille, jotka rukoilivat puolestani. Esirukouksessa on voima, joka rohkaisee ja kantaa. Samoin lohdullista oli tietää, että hiippakunnan seurakuntien jumalanpalveluksissa säännöllisesti rukoillaan piispan puolesta.
Kannoin arvokasta piispanristiä 14 vuotta ja 7 kuukautta. Elokuun lopussa 2023 otin piispanristin kaulastani ja jätin sen Mikkelin tuomiokirkon alttarille. Nyt kannan emeritusristiä, joka annetaan eläkepiispalle. Yhä edelleen apostoli Paavali muistuttaa niin minua kuin meitä kaikkia: ”Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä.” (Gal. 6:14).
Risti rinnallani muistuttaa minua tehtävästäni olla ristiinnaulitun ja ylösnousseen Jeesuksen palvelija. Samoin tekee jokainen risti kaulalla, takin rintapielessä, kodin seinällä tai missä ristin kohtaammekin. Samalla se kertoo jokaiselle ristin näkevälle, että olemme voittajan puolella. Herramme Jeesus on ylösnoussut Kristus, joka on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä maailman loppuun asti.
Rukoilemme:
Hyvä, kaikkivaltias Jumala. Olet lähettänyt ainoan poikasi Jeesuksen ristinkuolemaan meidän syntiemme puolesta. Hänen ristissään on meidän voimamme ja toivomme. Auta meitä olemaan hänen uskollisia todistajiaan. Aamen.