Päivän vieras -kolumni 27.2.2024 Itä-Häme
Joukko hyväkuntoisia hiihtäjiä työntää itsensä kevyen näköisesti mäen ylös. Minä huhkin hengästyneenä lipsuvine suksineni samaa nousua. Yllättäen mieleeni putkahtaa muistikuva Heinolan maalaiskunnan sivistyslautakunnasta 1990-luvulta.
Keskustelimme lukiovertailuista, joita jälleen oli julkaistu eri lehdissä. Kritisoimme uutisointia, sillä mielestämme parhaimmat lukiot eivät ole niitä, joissa on korkeimmat ylioppilaskirjoitusten tulokset tai päästötodistuksen arvosanat. Parhaimmat pitäisi etsiä niiden koulujen joukosta, joiden opiskelijoiden arvosanat ovat nousseet eniten lukion aikana.
Hiihtoladulla hikoillessani ajattelin muutettavat muuttaen, että nopeisiin, kovakuntoisiin hiihtäjiin verrattuna huonolla tekniikalla ja epäonnistuneella voitelulla pakertava heikkokuntoinen hiihtäjä tekee moninkertaisen työn samalla matkalla. Olemme voittajia molemmat!
Kun sama hiihtäjä ohittaa minut kympin lenkillä jo toistamiseen, hoen itselleni vertailun olevan turmiollista. Mottoni on: ”Kaikki liikunta on hyväksi.” Sillä jaksan eteenpäin omaa tahtiani. Siksi iloitsen siitä, että kohtaan ladulla kaikenlaisia hiihtäjiä. Kaikille meille liikunta tekee hyvää.
Lykkiessäni pohdin ihmisen olemusta. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on usein eteen tuleva käsite, kun puhutaan ihmisen terveydestä ja jaksamisesta. Ihminen on monimutkainen ja -muotoinen kokonaisuus, jonka eri alueiden tasapaino vaikuttaa jaksamiseen.
Vanhastaan on painotettu ravinnon, liikunnan ja levon tärkeyttä. Nämä kolme ovatkin keskeisiä hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöitä. Niiden rinnalla on yhä useammin alettu korostaa laajemmin ruumiillisen, sosiaalisen sekä henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Kaikki nämä puolet tulee ottaa huomioon.
Kilometrien täyttyessä hitaasti muistin lokeroista tunkee esiin käsite terveyspääoma.
Terveyspääomaa kerätään ja menetetään äidin kohdusta hamaan vanhuuteen. Ikääntymisen tutkijat sanovat, että pääoma on suurimmillaan noin 30-vuotiaana. Siihen asti se kasvaa ja sen jälkeen sitä kuluu enemmän kuin kertyy.
Tämän päivän terveys perustuu kaikkeen siihen, mitä ennen tätä on tapahtunut. Nykyhetken päätöksillä ja teoilla vaikutamme tulevaan terveyteen. Mitä enemmän terveyspääomaa on, sen pitemmälle myös lykkääntyy se hetki, jolloin emme enää ole itse elämämme ohjaksissa vaan toisten ihmisten armoilla.
Saavun perille voipuneena, mutta hyvillä mielin. Jälleen yksi hiihtolenkki on takana. Jumalan luomasta ruumiista on pidettävä huolta. Luoja on tarkoittanut meidät liikkumaan ja se tekee meille hyvää. Liikunta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä.
Elämän lahjasta kannattaa huolehtia ja siksi liikunta on tärkeää. Vielä tärkeämpää on muistaa, että ihmisyytemme arvo ei riipu hiihtokilometreistä, liikuntasuorituksista tai ylipäänsä teoistamme. Jumalan luomina ja lunastamina olemme arvokkaita sellaisina kuin olemme.
Seppo Häkkinen
piispa emeritus