Kirjoituksia

Kannanotto koronarokotteesta käytävään keskusteluun Rippikoulun käynyt ja rokotettu Viime viikkoina on keskusteltu vilkkaasti koronarokotuksista niin perhepiirissä, työpaikoilla kuin julkisuudessakin. Suomalaisista 64 prosenttia ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan, 20 prosenttia ei ottaisi rokotetta ja 16 prosenttia ei osaa sanoa, miten toimisi. Keskustelu on tuonut esille jälleen myös rokote-epäröinnin ja -vastaisuuden. Yleisin syy … Lue lisää

Päivän vieras-kirjoitus Itä-Häme -lehteen 20.10.2020 ”Luterilaisuudesta on pikkuhiljaa tullut suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa vähän niin kuin kissankarvat olohuoneeni taannoisessa nojatuolissa. Ne ovat kutoutuneet niin osaksi nojatuolin villakangasta, että vaikka ne silmin erottuvat ja vaikka niitä voi koittaa imuroida, lopputulos on karvan ja villan yhdistelmä, jossa toista ei saa pois tuhoamatta toistakaan. Niitä ei millään saa irti toisistaan.” … Lue lisää

Kolumni Tiimalasi-lehdessä 8.9.2020 Hautaustoimistoyrittäjä kertoi, että yhä useammalla omaisella on vaikeuksia löytää aikaa hautajaisten järjestämiseen. Lisäksi monet haluavat päästä hautajaisista mahdollisimman vähällä. Mitä tämä kehitys kertoo ajastamme ja arvoistamme? Emmekö me aina löydä aikaa asialle, jota pidämme tärkeänä? Samoin löydämme aikaa rakkaan ihmisen tapaamiseen. Jos hautajaisten esteeksi sanotaan ajanpuute, eikö silloin ole kyse siitä, että … Lue lisää

Päivän vieras-kirjoitus Itä-Häme -lehteen 24.8.2020 Viime aikoina on toistuvasti kiinnitetty huomiota julkisen keskustelun kärjistymiseen. Kehityksen huomaa varsinkin sosiaalisessa mediassa, jossa mielipiteet vellovat laidasta laitaan ja keskustelu muuttuu helposti epäasialliseksi. Epäasialliseen keskusteluun liittyy usein tarkoituksellinen väärinymmärtäminen: osapuolet kärjistävät, liioittelevat ja vääristävät toistensa näkökantoja tavalla, joka ei vastaa todellisuutta ja jota keskustelukumppani ei enää tunnista omakseen. Tyypillistä … Lue lisää

Koronaviruskriisiin liittyvä piispan kirjoitus Mitkä maat ovat selviytyneet koronakriisistä parhaiten? Kysymykseen saatiin vastauksia Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Atte Oksasen johtamasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin koronavirukseen kuolleisuutta 25 maassa. Tutkimuksessa huomattiin, että yhteiskunnallinen luottamus selittää uhrien osuutta väestöstä. Mitä suurempi on luottamus esimerkiksi viranomaisiin ja hallintoon, sitä pienempi on kuolleisuus. Muita selittäviä tekijöitä ovat muun muassa väentiheys, … Lue lisää

Vieraskolumni Kirkonseutu-lehdessä 26.9.2020 Sumussa suunnistaminen ”Elämä on nykyisin kuin sumussa suunnistamista, niin epävarmaksi kaikki on mennyt.” Keskustelukumppanini kuvasi osuvasti syksyn alkua jatkuvien koronauutisten tulvassa. Elämä on nopeasti muuttunut. Nyt ei voi ennustaa, mitä tulee tapahtumaan ja mitä kaikkea on vielä edessä. Monesti murehtiminen täyttää mielen ja syö elämästä voimavarat. Epävarmuuden sietäminen on monelle vaikeaa, mutta … Lue lisää

Kirjoitus Tiimalasi-lehteen 16.6.2020 Paljaalle silmälle näkymätön virus on tehnyt yhteiskunnastamme kuoleman varjon maan. Lehdet julkaisevat päivittäin tietoja covid-19 -tautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrästä samaan tapaan kuin sodassa merkittiin tappiot haavoittuneista ja kaatuneista. Koronaviruksen aiheuttama tauti on vaarallinen ja viranomaisten ohjeistukset on syytä ottaa vakavasti. Jokaisella on vastuu epidemian leviämisen ehkäisystä. Asiakkaiden kanssa tekemisissä olevilla vastuu … Lue lisää

Piispan helluntaikirjoitus Tehokkain keino tartuntojen ehkäisemiseksi on kohtaamisten välttäminen, riittävä hygienia ja etäisyys. Koronakevät on opettanut meidät pitämään etäisyyttä toisiimme. Näkymätön pieni virus on pakottanut eristäytymään. Viime aikoina on puhuttu kahden metrin yhteiskunnasta. Se voi olla todellisuuttamme vielä pitkään. Pahimmillaan se muuttaa suhtautumistamme toisiimme ja tapaamme elää yhdessä. Jos toisesta ihmisestä tulee kartettava uhka, se … Lue lisää

Rukouspäivä kutsuu kaikkia rukoilemaan Elämme erikoista ja vaativaa aikaa pandemiakriisin keskellä. Keskusteluissa korostetaan usein kriisin ainutlaatuisuutta. Helposti unohdamme, että kulkutaudit, katovuodet, tulvat ja muut luonnonmullistukset, tulipalot ja sodat ovat olleet meitä edeltäneiden sukupolvien todellisuutta. Monin paikoin maailmaa ne ovat sitä edelleen. Pandemia on osoittanut yhteiskunnan haavoittuvuuden. Näkymätön virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Länsimaisen ihmisen käsitys … Lue lisää

Koronaviruskriisiin liittyvä piispan kirjoitus Koronakriisi hallitsee uutisia, keskusteluja ja mieltämme.  Näkymätön virus on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Aikaisemmat kokemukset ja opitut ongelman ratkaisukeinot eivät riitä tapahtuneen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Kriisin käsite on johdettu kreikan kielen sanasta krisis. Se tarkoittaa ”ratkaisevaa käännettä, äkillistä muutosta, kohtalokasta häiriötä”. Ihminen tai yhteisö kokee menettäneensä elämänsä hallinnan. Kuvitelma omasta haavoittumattomuudesta ja … Lue lisää